Yäk, oon lihava, kohta vielä enemmän ja silti vaan syön:( Mikä avuksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lihava linda
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lihava linda

Vieras
Mitat 170/75, mutta kun en ole kovin lihaksikas, vaan ihan normaali, niin näytän jo aika isolta. Olen painanut joskus noin 60kg ja olin hoikka. Nyt mulla on iso, hyllyvä ja rullautuva maha ja vyötärö kadoksissa, kaksoisleuka ja allit ja iso perse. Mut silti mä vaan jatkan mässäämistä, herkkuja menee päivittäin. Leivoksia, karkkia ja ennen kaikkea suklaata. Viime viikonlopun illanistujaiskuvia kun katselin, niin tajusin, että mähän oikeasti alan olla lihava, enkä normaali ja hoikka.

Mut ei, mä en pysty lopettamaan herkkujen syöntiä. 15 kiloa pitäisi saada laihdutettua kuitenkin, mut aina teen lupauksen, että nyt aloitan uuden elämän ja ostan kaikkea terveellistä, käyn lenkillä jne. Tätä kestää pari päivää ja sitten kaupassa ostan taas jäätelöä ja suklaata ja ahmin ne kotona ja ajattelen, että ei mun oikeasti tarviikaan laihtua ku en ole kuitenkaan niin iso, vaikka tietty olenkin.

Mulle siis tulee ihan kamalia makeanhimokohtauksia ja silloin ei mikään mahti estä mua ahmimasta kaksin käsin kaikkea rasvaista ja suklaista. En pysty kontrolloimaan niitä. Itteäni kai voin kiittää, kun olen useamman vuosen syönyt makeaa päivittäin, en kuitenkaan aina näin paljon.
 
Kokeile alakarppaamista. Monella ketoosi vie makeanhimon ja alakarppaaminen muutenkin. Tarpeeksi rasvaa ja proteiinia ruokavalioon eikä niitä hiilareita juuri ollenkaan. Painokin tippuu siinä sivussa.
 
Ei ole tuo karppaaminen mun juttu, innostuin siitä, mutta useampaan otteeseen kokeilleena totesin, että ei ole hiilarittomuus mun juttu. Toki mun pitää niitä vähentää, mutta en halua enää karpata.
 
Se on vain pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja pikkuhiljaa vähentää makean syöntiä. Syö normaalia ruokaa riittävästi, paljon kasviksia ja korvaa makeiset makealta maistuvilta, mutta vähemmän epäterveellisillä herkuilla, kuten kuivatuilla hedelmillä, muutamalla kaurakeksillä jne. Jos juot teetä, niin makeuta mielummin hunajalla kuin sokerilla... muutaman päivän kun pystyt olemaan ilman herkkuja, niin sitten helpottaa.
 
Hyi... eikö sulla oo jatkuva ripuli ja maha aina löysänä, kun syöt niin paljon sokeria? Piereskelet varmaan jatkuvasti, kun suklaa ja jäätelö velloo ruoansulatuksesi läpi ja tulee ulos löysänä paskana.
 
Välineitä tunnesyömisen hallintaan

”Jos tunnesyömiselle haluaa tehdä jotain, niin pitäisi pysähtyä kuuntelemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan.”


Psykologi, kouluttaja Lea Polso luennoi aiheesta ”Välineitä tunnesyömisen hallintaan”. Lea Polso puhui ”syötättämisestä”, avasi syömisen sipulimallia ja antoi konkreettisia välineitä tunnesyömisen kontrollointiin. Lea Polso totesi heti luennon alussa, ettei luennon tavoitteena ole neuvoa ongelmista eroon hankkiutumista ”niska-perse-otteella” vaan puhua tunnesyömisestä kesyttämismielessä. Kesyttäminen saavutetaan sillä, että pidättää itsellään ehdottoman oikeuden hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on.


Syömisen takana olevat asiat


”Syötättämisellä” Lea Polso tarkoittaa sitä olotilaa, kun syömme vaikka meillä ei ole varsinaisesti nälkä. Hän kehotti jokaista pysähtymään ja miettimään, miksi meillä on mielitekoja ja mitä niiden takana voisi olla. Monesti mieliteon kohde viittaa tunteeseen, jota sillä hetkellä tunnemme. Olisikin hyvä pysähtyä miettimään, kaipaanko sittenkin ruuan sijaan esim. vettä, hellyyttä, unta tai vaikkapa liikkumisen iloa. Vaikka syötättämistilanteen avaaminen saattaa tuntua pelottavaltakin, olisi hyvä suostua avaamaan sitä itselleen. Olisi tärkeätä kysyä itseltään, mitä jää jäljelle kun ei ole enää tunnesyömistä? Tällöin voi joutua kohtamaan itseään.


Mistä tulisi luopua tunnesyömisen kesyttämiseksi


Lea Polso totesi, että seuraavista asioista olisi hyvä luopua kun haluaa purkaa suhdettaan tunnesyömiseen.

1.Täydellisyyden tavoittelu – kaikki tai ei mitään
2.Suin päin toimeen ryhtyminen – ei aikaa suunnittelulle eikä itselleen
3.Oman vuoronumeron unohtaminen – jos aina täyttää muiden ihmisten tarpeita, omat tarpeet voivat jäädä huomioimatta
4.Liian suurten askelten edellyttäminen – tunnesyömisen hallinta saavutetaan pienten askeleiden ja pienten valintojen kautta
5.Supernaisen viitta – yksin pärjäämisen tavoittelusta tulisi päästä irti

Syömiskokemus ja sipuli


Syömiskokemusta voisi verrata sipuliin. Jokainen sipuli on erilainen ja ainutkertainen. Syömisen sipulimalli on viitteellinen, kokemuksellinen mielikuva. Kerrokset ovat erilaisia ja eri vahvuisia. Ne ovat eri tavoin aktivoituneita ja jokaiselle muodostuu omanlaisensa sipuli. Tässä sipulimallin kerroksia:

1.Pyrkimys syömisen tiukkaan kontrollointiin
2.Laihdutusyritysten tuottama tempoileva / kaoottinen syöminen
3.Tapasyöminen vailla erityistä tunnelatausta
4.Itsehoidollinen syöminen à syödään stressiin, väsymykseen, kun harmittaa (osittaista tunnesyömistä)
5.Minän ydintä ja rajoja ilmaiseva syöminen à ilmaistaan jotain vaille jäänyttä puolta itsessämme
6.Luonnollinen, mutkaton syöminen
Sipulia kuorittaessa itkettää helposti. Näin tapahtuu myös, kun kesytetään tunnesyömistä.


Välineitä ulos tunnesyömisestä


Keskeinen askel tunnesyömisen hallinnassa on rauhoittuminen oman syömisen kanssa. Radikaalit ruokavalioiden muutosten suunnittelut ja kokeilut tulisi kokonaan lopettaa. Viimeiset illalliset olisi hyvä jättää pois ja tulisi totuttautua ajatukseen, että ruokaa on jatkossakin riittävästi, jolloin salaa syöminen loppuu eikä tarvitse käyttäytyä kuin ”pula-ajan lapset laivan noutopöydässä – syödään nyt kun saa!” Lea Polso kehotti kuuntelijoita pysähtymään ja arvioimaan omia totuttuja tapoja hyvinvoinnin kannalta. Liittyykö syömiseen rutiininomaisia tapoja, joista olisi aika luopua?


Konkreettisena neuvona voisi toimia myös se, että pysähtyy kuuntelemaan omia tarpeita ja tunteita. Kuulostele omaa kehoasi ja tunnustele, mitä sinussa tapahtuu. Pyri keräämään itsellesi mutkattoman syömisen kokemuksia. Anna vatsan nälän kehittyä, kuulostele, mitä kaipaat ja kuinka paljon. Syö sitten rauhassa ja nautiskellen. Virittäydy kuulostelemaan, milloin olet kylläinen ja lopeta sitten syöminen. Älä anna lautasella olevan ruoan hallita syömistäsi, vaan päätä itse, mitä syöt. Voit esim. jättää lautaselle yhden riisin tai puolikkaan herneen, jolloin täytät kriteerin siitä, että pystyt hallitsemaan mitä lautaselle jää ruokailutilanteessa. Jää levollisin mielin odottamaan seuraavaa mahdollisuutta mutkattomaan syömiskokemukseen.


On hyvä muistaa, että elämä on rikas kokonaisuus. Jos keskitymme vain painoon, syömiseen ja ulkonäköön, elämämme alkaa pyöriä niiden ympärillä ja elämä kapeutuu. Emme voi koskaan tuntea olevamme rakastettuja, ellemme löydä sitä, keitä todella olemme. Saadaksemme kylliksemme, riittävästi, meidän on uskottava, että olemme riittäviä.


Minkälaisia ajatuksia tunnesyöminen sinussa herättää? Minkälaisissa tilanteissa koet, että sinua ”syötättää” ja mistä se voisi johtua? Millaiselta sinun syömisen sipulimallisi voisi näyttää?
 
[QUOTE="Jasso";23787900]No et oo ees lihava.[/QUOTE]

No onhan ap lihava, ei siitä mihinkään pääse. Ei toki sairaalloisen lihava, mutta ylipainoinen kiistämättä.
 
Pakko oli tulla kommentoimaan tätä vuoden vanhaa ketjua:) Nyt olen onnistunut vuoden mittaan pudottamaan painoa yhteensä 16 kg eli paino on nyt 59 kg. Eikä tuo lopulta ollut edes vaikeaa, kun malttoi vieroittautua vaan siitä makeasta.
 
Mitä ap kuuluu, näin 3 vuoden jälkeen? :) itse huomaan nyt että olen tunnesyöppö, BED häiriöinen ja ahmija. 164 cm ja n.72 cm. Ja nyt olen tän päivän saanut ahaa elämyksen ja lukenut ja googlettanut ja tilasin netistä kirjan, ja googlettelin eri terapeutteja. Nyt alan parantamaan itseäni niin ehkä tästä selvitään <3 mitä sulle ap kuuluu, kerrotko? :)
 

Yhteistyössä