V
vierailija
Vieras
Otsikko kertoo: "Tutkimus kumoaa Darwinilta periytyneen käsityksen: useimpien nisäkäslajien urokset eivät olekaan naaraita suurempia". Ajattelen, että onpa mielenkiintoista. Hienoa kun tiede etenee. Tämä tosin sai hieman heristämään korvia niin sanotusti:
"Tutkimusharhat ovat tukeneet käsitystä, joka heijastelee koko yhteiskunnan valtahierarkiaa, sanoo evoluutiobiologi Kaia Tombak."
Okei. Yhteiskunnan valtahierarkia. Miksikäs ei. Minulla ei ole henkilökohtaisesti minkäänlaista yhteiskunnallista valhierarkiaan liittyvää ennakkokäsitystä, mutta kiinnostaa se eläinten koko ja miten Darwin oli niin väärässä.
"Lähes 39 prosentilla lajeista uros ja naaras osoittautuivat ruumiinpainoltaan jokseenkin samankokoisiksi, ja yli 16 prosentilla naaras on urosta suurempi. Silloinkin, kun sukupuolilla on kokoeroa, se ei yleensä ole kovin suuri."
Hmm... Jos 39 prosentteja oli lajeja, joilla ei ollut kokoeroa ja 16 prosenttia oli lajeja, joilla oli isompi naaras, niin 45 prosenttia oli sellaisia joissa uros oli isompi. Se ei tosiaan ole enemmistö lajeista. Darwin oli väärässä. Toisaalta tuo löydös ei ole ihan niin hirveän mullistava, että itse vetäisin yhteiskunnan valtahierarkian mukaan keskusteluun.
"Toinen vääristävä tekijä on se, miten ”koko” on tutkimuksissa yleensä ajateltu. Kun meta-analyysissä otettiinkin kriteeriksi kehon pituus massan sijaan, naaraan ja uroksen kokoeroa oli vain noin puolella lajeista."
Ahaa, se menikin noin. Eli kun kokoa ei mitattukaan massalla, niin sitten ainoastaan 45 prosenttia lajeista oli sellaisia, joiss uros oli suurempi. Entäpä jos kokoa mitattaisiin massalla? Uutinen ei kerro, mutta rivien välistä voisi ehkä lukea, että siinä tapauksessa Darwin olikin oikeassa.
Mutta kysymys kuuluu, että onko jokin syy miksi massa olisi väärä tapa mitata eläimen kokoa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että niin urokset kuin naaraatkin ovat koostumukseltaan aika lailla identtisesti rakentuneita ja mikäli eläin laitettaisiin tehosekoittimeen ja jauhettaisiin mössöksi, juurikin massa olisi se ratkaiseva tekijä siinä kumpi täyttää isomman astian eli kumman tilavuus, so. koko on suurempi. Sillä ei sen sijaan olisi mitään merkitystä miten pitkä eläin oli ennen kuin se muutettiin yhteismitalliseen muotoon.
Tällaisella tutkimuksella on varmaan paikkansa tutkimusten joukossa, mutta jotenkin tulee mieleen että tärkeintä on ollut löytää jotain, jolla voi vetää politiikan mukaan keskusteluun nisäkkäiden koosta. Ilman yhteiskunnan valtahierarkioita ei tällä tutkimuksella olisi oikein mitään annettavaa.
yle.fi
"Tutkimusharhat ovat tukeneet käsitystä, joka heijastelee koko yhteiskunnan valtahierarkiaa, sanoo evoluutiobiologi Kaia Tombak."
Okei. Yhteiskunnan valtahierarkia. Miksikäs ei. Minulla ei ole henkilökohtaisesti minkäänlaista yhteiskunnallista valhierarkiaan liittyvää ennakkokäsitystä, mutta kiinnostaa se eläinten koko ja miten Darwin oli niin väärässä.
"Lähes 39 prosentilla lajeista uros ja naaras osoittautuivat ruumiinpainoltaan jokseenkin samankokoisiksi, ja yli 16 prosentilla naaras on urosta suurempi. Silloinkin, kun sukupuolilla on kokoeroa, se ei yleensä ole kovin suuri."
Hmm... Jos 39 prosentteja oli lajeja, joilla ei ollut kokoeroa ja 16 prosenttia oli lajeja, joilla oli isompi naaras, niin 45 prosenttia oli sellaisia joissa uros oli isompi. Se ei tosiaan ole enemmistö lajeista. Darwin oli väärässä. Toisaalta tuo löydös ei ole ihan niin hirveän mullistava, että itse vetäisin yhteiskunnan valtahierarkian mukaan keskusteluun.
"Toinen vääristävä tekijä on se, miten ”koko” on tutkimuksissa yleensä ajateltu. Kun meta-analyysissä otettiinkin kriteeriksi kehon pituus massan sijaan, naaraan ja uroksen kokoeroa oli vain noin puolella lajeista."
Ahaa, se menikin noin. Eli kun kokoa ei mitattukaan massalla, niin sitten ainoastaan 45 prosenttia lajeista oli sellaisia, joiss uros oli suurempi. Entäpä jos kokoa mitattaisiin massalla? Uutinen ei kerro, mutta rivien välistä voisi ehkä lukea, että siinä tapauksessa Darwin olikin oikeassa.
Mutta kysymys kuuluu, että onko jokin syy miksi massa olisi väärä tapa mitata eläimen kokoa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että niin urokset kuin naaraatkin ovat koostumukseltaan aika lailla identtisesti rakentuneita ja mikäli eläin laitettaisiin tehosekoittimeen ja jauhettaisiin mössöksi, juurikin massa olisi se ratkaiseva tekijä siinä kumpi täyttää isomman astian eli kumman tilavuus, so. koko on suurempi. Sillä ei sen sijaan olisi mitään merkitystä miten pitkä eläin oli ennen kuin se muutettiin yhteismitalliseen muotoon.
Tällaisella tutkimuksella on varmaan paikkansa tutkimusten joukossa, mutta jotenkin tulee mieleen että tärkeintä on ollut löytää jotain, jolla voi vetää politiikan mukaan keskusteluun nisäkkäiden koosta. Ilman yhteiskunnan valtahierarkioita ei tällä tutkimuksella olisi oikein mitään annettavaa.
Tutkimus kumoaa Darwinilta periytyneen käsityksen: useimpien nisäkäslajien urokset eivät olekaan naaraita suurempia
Tutkimusharhat ovat tukeneet käsitystä, joka heijastelee koko yhteiskunnan valtahierarkiaa, sanoo evoluutiobiologi Kaia Tombak.
yle.fi
