V
H
Herra Majuri
Vieras
V
vieras
Vieras
?
:)
Vieras
V
vieras
Vieras
J
j
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :):
Oi, 3kk on aika paljon.. jos vielä takuuvuokra päälle siis?
Oisko kannattanut miettiä ennen kuin kusit luottotietosi?
(Ja selittelyt ei auta paitsi jos vanhempasi ovat luottotietosi pilanneet kun olet ollut lapsi, tuskin kuitenkaan, eikö?)
A
a
Vieras
Ä
älypää
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :):
Oi, 3kk on aika paljon.. jos vielä takuuvuokra päälle siis?
Oisko kannattanut miettiä ennen kuin kusit luottotietosi?
(Ja selittelyt ei auta paitsi jos vanhempasi ovat luottotietosi pilanneet kun olet ollut lapsi, tuskin kuitenkaan, eikö?)
ja sulta nyt sitten kysyttiinki jotai?!
?
:)
Vieras
Tarkemmin kun muistelin, eli se meni niin että piti maksaa heti 1. kuun vuokra + 2kk vuokratakuuta. Eli yhteensä kolmen kuun vuokrarahat piti olla maksettuna kun kävi kirjoittamassa vuokrasopimusta.
J
j
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja älypää:Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :):
Oi, 3kk on aika paljon.. jos vielä takuuvuokra päälle siis?
Oisko kannattanut miettiä ennen kuin kusit luottotietosi?
(Ja selittelyt ei auta paitsi jos vanhempasi ovat luottotietosi pilanneet kun olet ollut lapsi, tuskin kuitenkaan, eikö?)
ja sulta nyt sitten kysyttiinki jotai?!
kannattaisko pitää tiedot puhtaina niin ei tarttis palstoilla vinkua?
Ä
älypää
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja älypää:Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :):
Oi, 3kk on aika paljon.. jos vielä takuuvuokra päälle siis?
Oisko kannattanut miettiä ennen kuin kusit luottotietosi?
(Ja selittelyt ei auta paitsi jos vanhempasi ovat luottotietosi pilanneet kun olet ollut lapsi, tuskin kuitenkaan, eikö?)
ja sulta nyt sitten kysyttiinki jotai?!
kannattaisko pitää tiedot puhtaina niin ei tarttis palstoilla vinkua?
no elämä heittelee,jos ei jaksa lukee nii ei kannata avata koko ketju,niih
V
vieras
Vieras
V
vieras
Vieras
Ä
älypää
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja älypää:Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja älypää:Alkuperäinen kirjoittaja j:Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Alkuperäinen kirjoittaja :):
Oi, 3kk on aika paljon.. jos vielä takuuvuokra päälle siis?
Oisko kannattanut miettiä ennen kuin kusit luottotietosi?
(Ja selittelyt ei auta paitsi jos vanhempasi ovat luottotietosi pilanneet kun olet ollut lapsi, tuskin kuitenkaan, eikö?)
ja sulta nyt sitten kysyttiinki jotai?!
kannattaisko pitää tiedot puhtaina niin ei tarttis palstoilla vinkua?
no elämä heittelee,jos ei jaksa lukee nii ei kannata avata koko ketju,niih
ja sitäpaitti ap ei edes vinkunut vaan kysy ihan asiallisen kysymyksen!
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Ei ole. Se on sopimuskysymys. Mikä laki muka takuuvuokran määrän rajoittaa. Kerro.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
tuo 3kk taitaa olla maksimi, näin kertoo Laki24:
"Kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta vaatia suurempaa kuin kolmen kuukauden vuokran määrää vastaavaa vakuutta. Muu sopimusehto on mitätön. Vakuutta ei saa sekoittaa vakuudensaajan omiin varoihin, vaan se tulee säilyttää niistä erillään ja siten, että sille kertyy normaali tuotto, esim. talletustilin korko. Vakuudelle vuokra-aikana kertyvä tuotto kuuluu vakuudenasettajalle. "
http://www.laki24.fi/vuok-asuinhuoneistonvuokra-vakuusvuokrasuhde.html
M
maija poppanen
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Näin se vaan on.
Kyllä heille on asunto odottomassa,kun vapaalle pääsee.Yhteiskunta auttaa.
Mutta luottotiedoton tuntuu olevan kauheakin rikollinen,vaikka on vaan sähläyttään/viitsimättömyyksissään ne pilannut..
L
luottoa löytyy
Vieras
M
mitä kummaa
Vieras
miks poistettu toi linkki missä oli lista noista verkkokaupoista, mistä saa laskulle ilman luotttotietoja?!!
V
"vieras"
Vieras
Suomen eduskunnan sivuilta:
"eoak 1429/2005 Maksuhäiriöiden huomioiminen aravavuokra-asuntojen asukasvalinnoissa/Beaktande av betalningsstörningar vid val av hyresgäster till arava-bostäder
Asiakirjan PDF-muoto | Word-muoto
26.4.2007
Dnro 1429/4/05
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ulla-Maija Lindström
MAKSUHÄIRIÖIDEN HUOMIOIMINEN ARAVAVUOKRA-ASUNTOJEN
ASUKASVALINNOISSA
1
KANTELU
Kantelija arvosteli 9.5. ja 6.10.2005 päivätyissä kirjeissään VVO-yhtymä Oyj:n
(VVO) menettelyä aravavuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Kantelija kertoi,
että hänen tekemiensä selvitysten perusteella oli käynyt ilmi, että VVO käytti
valtiorahoitteisten arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalintaperiaatteiden
vastaista asukasvalintakriteeriä asukasvalinnoissaan. Kirjoituksen mukaan
hakijoiden luottotietoja käytettiin summittaisena indikaattorina ennen kuin
VVO suostui myöntämään asunnon vuokra-asunnon hakijalle. Kantelija totesi,
että tämä tapahtui siten, että yhtiö asetti luottotietomerkintäiset hakijat jonon
päähän, aina viimeiseksi, huolimatta henkilön asunnontarpeesta. Asunnon
vapautuessa se tarjottiin ensin aina henkilölle, jolla ei ollut luottotietomerkintää
ja vasta sitten henkilölle, jolla oli tällainen merkintä. Kantelijan käsityksen
mukaan menettely oli räikeää syrjintää ja siinä käytettiin väärin
luottotietorekisteriä. Hänen mielestään ainoastaan käräjäoikeuden tuomioon
perustuva velkahäiriömerkintä voisi olla peruste evätä asunto. Sen sijaan yhtiö
käytti kaikkia luottosuhteita koskevia merkintöjä perusteenaan. Kun yhtiö
asetti joka tapauksessa luottotietomerkintäiselle henkilölle korkeamman
vuokravakuusmaksun, myöskään taloudellista perustetta toteutetulle
systemaattiselle syrjinnälle ei ollut.
Kantelija totesi, että yhtiön menettelyn tuloksena jopa sadat tuhannet
potentiaaliset vuokrasuorituskykyiset hakijat eivät saa valtionrahoitteista
asuntoa yhtiöltä pääkaupunkiseudulla. Hänen mielestään
luottohäiriömerkintäisten syrjintä aiheutti välillisesti etnisten vähemmistöjen,
pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja sairaudesta kärsivien välillistä
syrjintää, koska juuri nämä tahot eivät pystyneet huolehtimaan kaikista
taloudellisista velvoitteistaan vaikean tilanteensa takia. Kantelija katsoi, että
VVO toimi lainvastaisesti.
2
SELVITYKSET
Kirjoituksen johdosta hankittiin Valtion asuntorahaston lausunto ja VVO:n
selvitys. Kantelija antoi vastineen.
Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan hankittiin
syrjintälautakunnan päätöspöytäkirjan ote. Lautakunta oli asiakohdassa
ratkaissut kantelijan hakemuksen, jossa hän esitti, että VVO:n
luottotietopolitiikka asukasvalinnoissa asetti tietyt henkilöt erityisen
epäedelliseen asemaan muihin nähden. Kantelija piti tätä
luottohäiriömerkintäisten henkilöiden syrjintänä, joka aiheutti välillisesti
pienituloisten ja vähävaraisten, eläkeläisten, vähäosaisten vähemmistöjen,
ylivelkaantuneiden sekä talouslaman uhrien syrjintää. Lautakunta hylkäsi
hakemuksen. Perusteluinaan se totesi muun ohella, ettei kantelija ollut
esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin olettaa, että VVO:n
noudattama menettely asukasvalintatilanteissa asettaisi hänet erityisen
epäedulliseen asemaan etnisen taustan vuoksi.
2.1
VVO:n selvitys 27.6.2005
VVO on selvityksessään todennut, että ensisijainen asukasvalintaperuste on
hakijan asunnontarpeen kiireellisyys. Mikäli samaa asuntoa hakee kaksi tai
useampi ruokakunta, joiden asunnon tarve on ympäristöministeriön
julkaiseman Asukasvalintaoppaan (Ympäristöministeriö 2003) sekä muiden
asukasvalintaa koskevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sama, tarjotaan
asunto ensisijaisesti sille hakijataholle, jonka luottotiedot ovat puhtaat.
Luottotiedoilla on siten merkitystä ainoastaan samassa asunnontarpeessa
olevien hakijoiden keskinäisen järjestyksen määräämisessä.
Selvityksen mukaan luottotietomerkintä ei estä asunnon saamista.
Käytännössä luottotietomerkintä vaikuttaa ainoastaan vuokralaiselta
vaadittavan vakuuden määrään. VVO:n normaali vakuus oli 250 euroa. Mikäli
hakijalla on merkintä luottotietorekisterissä, vaaditaan asukkaalta tavallisesti
250 euroa suurempi vakuus, yleensä kahden kuukauden vuokraa vastaava
vakuus. Vaadittava vakuus voi olla korkeintaan asuinhuoneistonvuokralain 8
§:ssä sallittu kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vaadittavaan
vakuuden määrään vaikuttavat luottotietomerkintöjen laatu, maksuhäiriöiden
suuruus sekä merkintöjen määrä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että
asunnon hakijalla on aikaisemmasta vuokrasuhteestaan saatavaa VVO:lle,
estää luottotietomerkintä asunnon myöntämisen hakijalle.
2.2
Valtion asuntorahaston lausunto 12.8.2005
Valtion asuntorahasto on lausunnossaan todennut, että se valvoo aravalain
(1189/1993) 15 c §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen
korkotuesta annetun lain 26 §:n nojalla, että Asuntorahaston nimeämät
yleishyödylliset yhteisöt täyttävät aravalain 15 a §:n sekä vuokra-asuntojen ja
asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 24 §:n mukaiset
edellytykset ja toimivat niiden mukaisesti. Näihin edellytyksiin kuuluu ja yhtenä
valvonnan kohteena on, että yhteisö vuokraa rakennuttamiaan asuntoja
sosiaalisin perustein tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot
kohtuullisin kustannuksin. Asuntorahasto tarkastaa valvontakäynneillään siten
myös yhteisön asukasvalintamenettelyä. VVO:sta ei ole aikaisemmin tehty
asukasvalintakantelua Asuntorahastolle.
Lausunnon mukaan asukasvalintasäännösten mukaan asukasvalinnoilla on
pyrittävä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti
tasapuoliseen asuinalueeseen. Säännösten mukaan etujärjestyksestä
poikkeaminen yksittäistapauksissa on mahdollista muassa silloin, jos se on
vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen erityisen perusteltua. Ainakin
vakavien maksuhäiriöiden huomioon ottamista asukasvalinnoissa voidaan
säännöstenkin mukaan perustella sillä, että se on yksi keino vaikuttaa
vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenteeseen. Viime vuosina on yhä
enemmän kiinnitetty huomiota vuokrataloalueiden asukasrakenteeseen ja
yksipuolisen asukasrakenteen mukanaan tuomiin sosiaalisiin ongelmiin.
Segregaation välttäminen käytännössä ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Asukasvalitsija tekee päätöksen tarjota asuntoa tietylle hakijalle hakemuksen
perusteella. Hakemus kuvailee hakijaa rajallisesti. Kun jonkun vuokratalon
asukasrakenteeseen halutaan vaikuttaa asukasvalinnoilla, kiinnitetään
perustellusti usein huomiota hakijan tuloihin, varallisuuteen ja luottotietoihin.
Asukasvalintaopas ottaa kantaa siihen, milloin voi olla perusteltua jättää
hakija valitsematta maksuhäiriöiden vuoksi. Opas ei suoranaisesti ota kantaa
siihen, voiko maksuhäiriötä käyttää erottelevana kriteerinä kahden tai
useamman samanlaisessa asunnontarpeessa olevan hakijan välillä. VVO:n
selvityksessä ei mainita, miten se ottaa huomioon hakijoiden tulot ja
varallisuuden asettaessaan hakijoita etusijajärjestykseen. Puhelimitse saadun
tiedon mukaan asukkaat valitaan tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien
hakijoiden joukosta. Puhelinlausunnon mukaan samanlaisessa asunnon
tarpeessa olevien, tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien hakijoiden tuloja ja
varallisuutta ei varsinaisesti vertailla keskenään. Asuntorahasto katsoo, että
maksuhäiriömerkintä säännösten ulkopuolisena kriteerinä ei kuitenkaan voi
olla tärkeämpi etusijajärjestykseen vaikuttava tekijä kuin tulot ja varallisuus.
Tältä osin VVO:n menettely ei vastanne tarkasti sovellettavia säännöksiä.
Lausunnon mukaan on kuitenkin tarkoituksenmukaista ottaa huomioon
asukasvalintamenettely. Asuntohakemusten nopeatahtinen massakäsittely ei
yleensä anna mahdollisuutta asukasvalintakriteerien monimutkaiseen ja
hienosyiseen harkintaan. Luottotietomerkintöjen erittelykään ei
asuntorahaston käsityksen mukaan voi olla kovin syvällistä.
On myös syytä ottaa huomioon, että arava- ja korkotukivuokrataloissa
sovelletaan omakustannusperiaatetta, jolloin pelivaraa yhtiön taloudessa on
varsin vähän. Mikäli vuokrasaatavia jää säännöllisesti saamatta, aiheuttaa se
vuokrien korotuspaineita. Jos maksuhäiriöiden suhteen otetaan tiukka kanta,
sillä voi olla vaikutusta arava- ja korkotukivuokratalojen talouteen ja sitä kautta
myös niiden käyttöasteeseen sekä arava- ja korkotukivuokratalojen
tuotantoon jatkossa, jolloin asuntotarjonta vähävaraisille ja pienituloisille
vähenee.
Näistä syistä asuntorahasto ei ottaen huomioon asukasvalintamenettelyyn
vaikuttavat tekijät kokonaisuudessaan pidä VVO:n asukasvalintamenettelyä
siinä määrin moitittavana, että asia antaisi aihetta informaatio-ohjauksen
lisäksi muihin erityisiin ohjaustoimenpiteisiin.
2.3
Kantelijan vastine 27.9.2005
Vastineessa kantelija esitti perusteita näkemykselleen, jonka mukaan
asukasvalinnan perusteena ei tulisi käyttää lainkaan luottotietomerkintöjä.
Hänen käsityksensä mukaan VVO:n harjoittama menettely mitätöi
lainsäädännön edellyttämät ensisijaiset asukasvalinnan perusteet, joita olivat
tulot ja varallisuus sekä asunnontarve. Kantelijan mielestä tämä johti
asuntosyrjintään ja välilliseen etniseen syrjintään. Hän katsoi, että
Asuntorahaston olisi tullut ryhtyä tosiasiallisiin ja tuntuviin toimenpiteisiin
väärinkäytöksen korjaamiseksi. Kantelija vaati, että Asuntorahasto tulisi
velvoittaa käyttämään tuntuvia ja tehokkaista sanktioita VVO:ta kohtaa.
Yhteisö tulisi myös vastaisuudessa asettaa kestovalvonnan alaiseksi siten,
että viranomaiset suorittavat kunnollisia ja kattavia tarkastuksia
varmistaakseen, että sosiaalisessa asunnontarpeessa olevien oikeuksia
kunnioitetaan.
2.4
Kantelijan kirjelmät 29.9. ja 7.10.2005
Lisäkirjoituksissaan kantelija viittasi myös direktiiviin 2000/43/EY ja Euroopan
uudistetun sosiaalisen peruskirjan 31 artiklaan. Lisäksi hän vaati, että
Asuntovalintaoppaan (Ympäristöministeriö 2003) kappaletta 5.6
"Luottotietojen merkityksestä asukasvalinnoissa" tulisi korjata hänen
esittämällään tavalla.
3
RATKAISU
3.1
Oikeusohjeet
Tapahtuma-aikana voimassa olleet säännökset asukasvalintaperusteista
Aravarajoituslain 4 §:n 2 momentin mukaan asukasvalinnan perusteena on
sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Valtioneuvosto
vahvistaa tarkemmin asukkaiden valintaperusteet sekä perusteet, joiden
nojalla voidaan erityisestä syystä tai tilapäisesti poiketa valintaperusteista.
Valtioneuvoston asetuksen valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi
valitsemissa sovellettavista perusteista (1191/2001) 2 §:ssä määritellään
asukasvalinnan tavoitteet. Pykälän mukaan asukasvalinnan tavoitteena on,
että valtion tukemat arava- ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-
asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon
monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen
asuinalueeseen.
Asetuksen 3 §:ssä säädetään asukkaaksi valitsemisen perusteet. Pykälän 1
momentin mukaan asukkaaksi valitsemisen perusteena on pidettävä
hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Pykälän 2
momentin mukaan etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut
kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja
pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Pykälän 3 momentin mukaan sen
estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, voidaan asukasvalinnassa
yksittäistapauksessa poiketa etusijajärjestyksestä, jos se hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon
asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua.
Voimassa olevat säännökset asukasvalintaperusteista
Aravarajoituslain 4 a §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalinnan tavoitteista.
Pykälän mukaan asukasvalinnan tavoitteena on, että aravavuokra-asunnot
osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla
pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti
tasapainoiseen asuinalueeseen.
Lain 4 b §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalintaperusteista ja
etusijajärjestykseen asettamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan asukkaiden
valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen
tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi
valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve,
varallisuus ja tulot (asukasvalintaperusteet). Pykälän 2 momentin mukaan
asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut
kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja
pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Pykälän 3 momentin mukaan kunnan tai
kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien aravavuokra-asuntojen
asukasvalinnassa voidaan asunnontarpeen, tulojen ja varallisuuden kannalta
kokonaisuutena arvioiden samassa asemassa olevien kesken asettaa
etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsen. Pykälän 4 momentin mukaan
valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestykseen asettamisesta.
Lain 4 c §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalintaperusteista ja
etusijajärjestyksestä poikkeamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan
asukasvalintaperusteista voidaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista
syistä taikka vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi.
Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen
yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta
perusteltua. Asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti
haitata 4 b §:n 2 momentin mukaisesti etusijalle asetettavien hakijoiden
asunnonsaantia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan
asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksessa poiketa 4 b §:n 2 momentissa
säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai
asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen.
Lain 4 d:ssä (716/2006) säädetään asukasvalinnan valvonnasta. Pykälän 1
momentin mukaan kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden
noudattamista. Kunnalla on oikeus vaatia valvonnan suorittamiseksi tarvittavat
tiedot lainansaajalta. Pykälän 2 momentin mukaan ympäristöministeriön
asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja
asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista. Valtion
asuntorahastolle kuuluu kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Hallituksen esitys (HE 47/2006 vp) valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja
osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen
perusteita koskevaksi lainsäädännöksi
Asukasvalinnan perusteiden säädöstason osalta lain esitöissä todetaan, että
perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voivat
antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla.
Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien
perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain
alaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeaikaisessa
lausuntokäytännössään edellyttänyt, että yksilön oikeuksien ja
velvollisuuksien perusteiden tulee käydä ilmi riittävän täsmällisistä ja
tarkkarajaisista lain säännöksistä. Jotta asiasta voitaisiin antaa tarkempia
säännöksiä asetuksenantovaltuuden nojalla, tulee asianmukaisten
perussäännösten sisältyä lakiin.
Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää
jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Arava- ja korkotukilainsäädännössä täsmällisten ja riittävän kattavien
laintasoisten perussäännösten välttämättömyys liittyy myös valtion
rahoittaman asuntotuotannon asemaan julkiselle vallalle perustuslailla
asetetun tehtävän toteuttajana, vaikka säännös ei turvaakaan oikeutta
asuntoon subjektiivisena oikeutena.
Säädöstason noston osalta esitöissä todetaan, että arava- ja korkotukilakien
sisältämiä säännöksiä asukasvalinnan ja tuen myöntämisen perusteista
ehdotetaan muutettaviksi täsmällisemmiksi, jotta ne täyttäisivät paremmin
perustuslain asettamat vaatimukset. Säännökset tarkemmista perusteista ovat
kolmessa eri asetuksessa, joista ne siirrettäisiin asianomaisiin lainoitusta
koskeviin lakeihin tarkentamaan sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja
taloudellisen tarpeen arviointia.
Asukasvalinnan ja tuen myöntämisen tarkempien perusteiden siirtämisellä
lakitasolle halutaan perustuslakinäkökohtien lisäksi korostaa perusteiden
noudattamista valittaessa asukkaita valtion tuella rahoitettuihin vuokra- ja
osaomistusasuntoihin sekä myönnettäessä korkotukea omistusasuntolainoille.
Tarveharkintaan perustuvalla asukasvalinnalla pyritään varmistamaan
sosiaalisen asuntotuotannon tuen kohdistuminen tukea tarvitseville eli
asukkaille.
Vaikka asukasvalintaa ja tuen myöntämistä on tehty joustavammaksi muun
muassa korottamalla tulorajoja, sovelletaan edelleen samoja asukasvalinnan
ja tuen myöntämisen perusteita. Muilla kuin kasvukeskusalueilla olemassa
olevassa vuokra-asuntokannassa tulorajoista luopuminen korostaa
asukasvalintaperusteiden asemaa, mikä luo tarvetta perusteiden
selkiyttämiselle lakitasoisella norminannolla.
Asukasvalinnan ja tuen myöntämisen perusteista säädettäisiin esityksen
mukaan keskeisiltä osin lain tasoisilla säännöksillä, mutta tarkempia
säännöksiä koskevat valtioneuvoston asetuksenantovaltuudet säilytettäisiin.
Asetuksella säädettäisiin edelleen esimerkiksi asunnontarpeen, varallisuuden
ja tulojen arvioinnista, enimmäistuloista sekä erityisistä
asukasvalintaperusteista.
Ympäristövaliokunnan mietintö (YmVM 4/2006 pv) hallituksen esitykseen
(HE47/2006 vp)
Ympäristövaliokunta ehdotti perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL
12/2006 vp) viitaten, että asukkaiden valintaperusteista poikkeamisen
perusteet ryhmitellään selvyyden vuoksi omaan, uuteen 4 c §:ään ja siinä
erilaiset poikkeamissäännökset omiin momentteihinsa. Poiketa voidaan
toisaalta asukasvalintaperusteista eli asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen
yhtäaikaisesta huomioon ottamisesta ja toisaalta yksittäistapauksellisesti
pelkästä etusijajärjestykseen asettamisesta.
Valiokunta ehdotti vastaavasti 4 b §:n 4 momenttiin sisältyvän
asetuksenantovaltuuden muuttamista perustuslakivaliokunnan tarkoittamaan
tavanomaiseen muotoon koskemaan vain lakia tarkempien säännösten
antamista. Tähän liittyen 1 momenttiin sisältyvää perussäännöstä
asukasvalintaperusteista ehdotettiin täsmennettäväksi.
Valiokunta mietinnön mukaan uusi 4 c §:n 1 momentti sisältää
poikkeamismahdollisuuden asukasvalintaperusteista. Pääsääntöisesti kaikki
asukasvalintaperusteet eli asunnontarve, varallisuus ja tulot on otettava
huomioon asukasvalintapäätöstä tehtäessä. Säännös sallii poiketa
asukasvalintaperusteista terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka vuokra-
asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Valiokunta ehdottaa
perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten näiden poikkeamisperusteiden
täsmentämistä siten, että poikkeamisten tulee olla asukasvalinnan tavoitteet
huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon
ylläpidon kannalta perusteltua. Edelleen hallituksen esityksen mukaisesti
asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata etusijalle
asetettavien hakijoiden asunnonsaantia.
Valiokunnan mukaan asukasvalintaperusteista poikkeamista tarkoittava
säännös on tarpeellinen asukasvalintajärjestelmän joustavuuden ja
toimivuuden kannalta. Asukasvalintaperusteista tai osasta
asukasvalintaperusteita on voitava poiketa tietyissä käytännön tilanteissa.
Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vuokralaisen mahdollisuus vaihtaa
joustavasti tarvetta vastaavaan asuntoon perhekoon muuttuessa tai asunnon
järjestäminen vuokralaiselle asuintalon perusparannuksen ajaksi.
Poikkeamismahdollisuus on tärkeä ottaen huomioon myös nykyinen
paikkakunnittain ja asuntotyypeittäin vaihteleva kysyntätilanne. Myös
vuokralaisen näkökulmasta korkea käyttöaste on hyödyllinen, sillä se
mahdollistaa vuokrien pitämisen kohtuullisina.
Poikkeamissäännös sisältää asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla
asukasvalintaperusteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Yksityiskohtainen ja teknisluonteinen luettelo tarkemmista
poikkeamisperusteista ei sovellu lain tasolla säädettäväksi. Myös joustava
asukasvalintajärjestelmä edellyttää, että lain sallimissa puitteissa tarkempia
säännöksiä voidaan antaa asetustasolla.
Niin ikään mietinnön mukaan uuteen 4 c §:n 2 momenttiin ehdotetaan
siirrettäväksi 4 b §:stä etusijajärjestykseen asettamisesta sallittu poikkeus, jota
sovelletaan yksittäistapauksessa. Poikkeus mahdollistaa
asukasvalintajärjestelmässä tarpeellisen harkintavallan, ja sen tarkoituksena
on estää asuinalueiden ja -talojen erilaistumiskehitystä. Asukasvalitsijalla on
paras tietämys paikallisista olosuhteista ja vuokratalojen asukasrakenteesta.
Poikkeusmahdollisuus ilmentää myös asukasvalinnan tavoitepykälässä
ilmaistua pyrkimystä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja
sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen eniten asunnon tarpeessa
olevien asuttamisen ohella. Etusijajärjestyksestä poikkeamisen soveltamisala
on suppeampi kuin asukasvalintaperusteista poikkeamisen: se ei salli
tehtävän poikkeusta varsinaisista asukasvalintaperusteista. Tämä tarkoittaa,
että esimerkiksi asetuksella säädetyt tulorajat ylittävää hakijaa ei voida valita
asukkaaksi tämän poikkeamismahdollisuuden perusteella.
Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
3.2.
Aikaisempi kannanottoni luottotietojen maksuhäiriömerkinnöistä asunnon
epäämisen perusteena
Pidin päätöksissäni 31.8.2004 dnrot 499/2/02 ja 1507/4/02 hakijan
luottotiedoissa olevien merkintöjen huomioimista aravavuokratalojen
asukasvalinnassa ongelmallisena. Hakijan maksuhäiriöitä ei mainittu laissa
eikä asetuksessa asukasvalinnan perusteena tai perusteena, jonka nojalla
voidaan poiketa normaaleista valintaperusteista. Hakijan maksuhäiriöiden
huomioon ottamista vastaan puhui lisäksi se, että vuokranantaja voi taata
vuokrasaatavansa mm. siten, että vuokranantaja vaatii vuokralaiselta
asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaisen vakuuden tai
ohjaa hänet hankkimaan sosiaalitoimen myöntämän maksusitoumuksen.
Myös asumistuen ja toimeentulotuen avulla voidaan turvata vuokranmaksu
esimerkiksi ohjaamalla tuet suoraan vuokranantajan tilille. Lisäksi on
mahdollista tehdä vuokrasopimus aluksi määräajaksi. Mikäli
vuokranmaksussa ilmenee laiminlyöntejä, on vuokranantajalla viime kädessä
mahdollisuus purkaa vuokrasopimus.
Näistä syistä katsoin, että huomiota on kiinnitettävä maksuhäiriöiden
ajankohtaan ja toistuvuuteen sekä niihin liittyvien velkasuhteiden perusteisiin.
Asunnon epääminen voi olla hyväksyttävää vain siinä tapauksessa, että
vuokranmaksun laiminlyönnin vaaraa voidaan vuokrasaatavan turvaamiseen
tähtäävät toimenpiteetkin huomioon ottaen pitää todellisena ja perusteltuna.
Selkeimmin tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun hakija on jo
laiminlyönyt vuokranmaksuvelvollisuuttaan vuokratalon omistajalle ja
vuokravelkaa on edelleen suorittamatta. Toisaalta esimerkiksi jo vanhoja
maksuhäiriöitä ei mielestäni voitu pitää laillisena asunnon epäämisen
perusteena.
3.3
Arviointi
Siltä osin kuin kantelija viittasi Neuvoston direktiiviin 2000/43/EY totean, että
direktiivin määräykset on saatettu voimaan 1.2.2004 voimaan tulleella
yhdenvertaisuuslailla (21/2004). Lain tarkoituksen on edistää ja turvata
yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen
oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvassa syrjintätilanteessa. Lain 13 §:n
mukaan syrjintälautakunta tutkii etnistä syrjintää koskevan menettelyn.
Kantelija oli saattanut syrjintänä pitämänsä VVO:n asukasvalintamenettelyn
lautakunnan tutkittavaksi. Lautakunta hylkäsi 29.9.2005 antamallaan
päätöksellä hänen hakemuksensa.
Kantelija viittasi kirjoituksessaan myös uudistetun Euroopan sosiaalisen
peruskirjan 31 artiklaan. Tätä osin totean seuraavan. Hallituksen esityksessä
(HE 229/2001) uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksymisestä
ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamiseksi on todettu muun ohella, että artikla 31 on uusi ja se
koskee oikeutta asuntoon. Esityksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat
ryhtymään toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on edistää kohtuutasoisen
asunnon saantia (II osan 1 kohta), ehkäisemään ja vähentämään
asunnottomuutta pyrkien sen asteittaiseen poistamiseen (II osan 2 kohta)
sekä tekemään asumisen kustannukset kohtuullisiksi siten, että niilläkin, joilla
ei ole riittäviä tuloja tai varoja, on mahdollisuus asumiseen (II osan 3 kohta).
Hallituksen esityksen mukaan Suomen lainsäädäntö täyttää 31 artiklan
edellyttämät vaatimukset. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi
hallituksen esitykseen antamassaan lausunnossa (PeVL 4/2002 vp), että
sosiaalisen peruskirjan määräykset ovat valiokunnan mukaan sopusoinnussa
perustuslain 2 luvussa turvattujen perusoikeuksien kanssa.
Edellä todetun johdosta valtion tukemien vuokra- ja osaomistusasuntojen
asukasvalinnan perusteita arvioidaan perustuslain 19 §:n 4 momentin sekä
arava- ja korkotukilakien säännösten perusteella.
Tapahtuma-aikana voimassa olleiden oikeusohjeiden mukaan asukasvalinnan
perusteista säädettiin aravarajoituslain 4 §:n 2 momentissa ja valtioneuvoston
asetuksen 3 §:ssä. Lain mukaan asukasvalinnan perusteena oli sosiaalinen
tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Asetuksen mukaan asukkaaksi
valinnan perusteina oli pidettävä asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.
Etusijalle oli asettava kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat,
vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Ympäristöministeriön Asukasvalintaoppaan (2003) mukaan, jos
asukasvalinnan perusteet - asunnontarve, tulot ja varallisuus - täyttyvät, ei
luottotiedoissa olevien maksuhäiriöiden tule olla esteenä asunnon
osoittamiselle ainakaan silloin, jos ne ovat vähäisiä tai hakijan
maksuhäiriöhistorian perusteella voidaan arvioida, etteivät maksujen
laiminlyönnit ole toistuvia. Jos hakijalla on vuokrarästejä sille vuokranantajalle,
jolta hän hakee uutta asuntoa, ei ole kohtuullista edellyttää, että hänen
kanssaan tulisi tehdä uudelleen vuokrasopimus. Mikäli tällaisen hakijan
asuntotilannetta ei saada muutoin hoidettua, tulisi sosiaaliviranomaisten
kanssa neuvotella jälleenvuokrasopimuksen tekemisestä asunnosta tai
kunnan maksusitoumuksen antamisesta. Hakija voisi myös hakea ennalta
ehkäisevää toimeentulotukea vuokrarästien maksamiseen. Jos kyseessä on
vuokrarästi edelliselle vuokranantajalle, hakija voisi myös tehdä sopimuksen
edellisen vuokranantajan kanssa rästien maksamisesta. Joissain tapauksissa
olisi perusteltua tehdä määräaikainen vuokrasopimus.
Nykyisin Valtion asuntorahaston julkaisemassa Asukasvalintaoppaassa
(1.4.2007) on annettu samanlainen ohjeistus luottotietojen ja vuokrarästien
vaikutuksesta asukasvalinnoissa.
VVO:n selvityksen mukaan, mikäli samaa asuntoa on hakenut kaksi tai
useampi ruokakunta, joiden asunnon tarve on ollut sama, asunto on tarjottu
sille hakijataholle, jonka luottotiedot ovat puhtaat. Luottotiedoilla on
selvityksen mukaan ollut merkitystä samassa asunnon tarpeessa olevien
hakijoiden keskinäiseen järjestyksen määräämisessä. Asuntorahaston
VVO:lta saaman lisäselvityksen mukaan samanlaisessa asunnontarpeessa
olevien tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien hakijoiden tuloja ja
varallisuutta ei vertailla keskenään.
Totean, että tulot ja varallisuus olivat asunnon tarpeen lisäksi nimenomaisia
lakiin perustuvia asukasvalintaperusteita, kun taas luottotietoja ei mainittu
tapahtuma-aikana voimassa olleessa laissa eikä asetuksessa lainkaan
asukasvalinnan perusteena. VVO:n selvityksen mukaiseen luottotietojen
käyttöön asukasvalintaperusteena ei siten ole ollut voimassa olleisiin
oikeusohjeisiin nojautuvaa perustetta.
Tilanne on samantapainen kuin kuntalaisuuden huomioon ottaminen
asukasvalinnoissa, minkä totesin olevan asukasvalintanormiston vastaista
päätöksissäni 29.12.2004 ja 22.6.2005 (dnrot 1183/4/03 ja 2279/4/04).
Päätösteni mukaan kuntalaisuus ei ollut laillinen asukasvalintaperuste edes
varsinaisten asukasvalintaperusteiden mukaan samassa asemassa olevien
kesken, koska sitä ei ollut mainittu asukasvalintanormistossa. Oikeusohjeisiin
perustumaton kuntalaisuuden käyttäminen asukasvalintaperusteena johti
sittemmin lainmuutokseen ja tämän perusteen säätelemiseen lain tasolla
(aravarajoituslain 4 b §:n 3 momentti laissa 716/2006).
Vuoden 2006 syyskuun alussa voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen
säädöstason noston myötä nyt laissa säädettyjen asukasvalintaperusteiden
merkitys on entisestään korostunut. Aravarajoituslain 4 b §:n 1 momentin
mukaan asukkaiden valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen
tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen.
Asukasvalintaperusteita ovat lain mukaan asunnontarve, varallisuus ja tulot.
Pykälän 2 momentin mukaan asukasvalinnassa etusijalle on asetettava
asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat,
vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Hakijan luottotiedossa oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain mukainen
asukasvalintaperuste, joka voitaisiin ottaa huomioon asetettaessa hakijat
laissa tarkoitettuun etusijajärjestykseen. Tästä ei voine olla epäselvyyttä.
Laissa on erikseen säädetty asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja
etusijajärjestyksestä poikkeamisesta. Asukasvalintaperusteista voidaan lain 4
c §:n 1 momentin mukaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka
vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen
on oltava asukasvallinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnallisesti,
asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua. Pykälän
2 momentin mukaan asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksissa poiketa
etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai
asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen.
Valtioneuvoston asetuksessa (731/2006) säädetään tarkemmin laissa
säädetyistä asukasvalintaperusteista, etusijajärjestykseen asettamisesta ja
asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Lain esitöistä (HE 47/2006 vp,
PeVL 14/2006 vp ja YmVM 4/2006 vp) ja valtioneuvoston asetuksesta ei saa
tukea sille, että maksuhäiriöt voisivat olla asukasvalintaperusteista tai
etusijajärjestyksestä poikkeamisen perusteena. Pidän ongelmallisena sitä
Valtion asuntorahaston lausunnossa viitattua mahdollisuutta, että maksuhäiriö
voitaisiin ottaa huomioon asukasrakenteeseen liittyvässä harkinnassa.
Maksuhäiriöiden taustalla olevien velkasuhteiden laatu, maksuhäiriöiden syyt,
vakavuus, toistuvuus ja muut sellaiset seikat vaihtelevat niin suuresti, että
pelkästään maksuhäiriömerkintöjen perusteella ei ainakaan yleisesti ole
oikeutettua tehdä henkilöstä sellaisia sosiaalisia johtopäätöksiä, joilla voisi olla
merkitystä asukasrakenteen kannalta.
Edellä esitetyn perusteella katson, että hakijoiden asunnontarpeen,
varallisuuden ja tulojen perusteella määräytyvästä etusijajärjestyksestä ei
voida poiketa hakijan luottotiedoissa olevan maksuhäiriömerkinnän
perusteella. Yksittäisissä valintatilanteissa on tietenkin mahdollista, että
jollakin muulla hakijalla on sellainen peruste, jonka nojalla
asukasvalintaperusteista tai etusijajärjestyksestä voidaan poiketa. Mikäli näin
ei ole, asunto on annettava etusijajärjestyksen mukaiselle hakijalle, vaikka
tällä olisi maksuhäiriömerkintä, paitsi jos vuokranmaksun laiminlyönnin vaaraa
voidaan Valtion asuntorahaston asukasvalintaoppaassa ja edellä kohdassa
3.2 selostetuissa kannanotoissani mainitut vuokrasaatavan turvaamiseen
tähtäävät toimenpiteetkin huomioon ottaen pitää todellisena ja perusteltuna.
4
TOIMENPITEET
Kiinnitän vastaisen varalle VVO:n huomiota yllä esittämääni käsitykseen
maksuhäiriöiden huomioimisesta asukasvalinnoissa. Lähetän päätökseni
Valtion asuntorahastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi asukasvalintaa
koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa."
"eoak 1429/2005 Maksuhäiriöiden huomioiminen aravavuokra-asuntojen asukasvalinnoissa/Beaktande av betalningsstörningar vid val av hyresgäster till arava-bostäder
Asiakirjan PDF-muoto | Word-muoto
26.4.2007
Dnro 1429/4/05
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ulla-Maija Lindström
MAKSUHÄIRIÖIDEN HUOMIOIMINEN ARAVAVUOKRA-ASUNTOJEN
ASUKASVALINNOISSA
1
KANTELU
Kantelija arvosteli 9.5. ja 6.10.2005 päivätyissä kirjeissään VVO-yhtymä Oyj:n
(VVO) menettelyä aravavuokra-asuntojen asukasvalinnassa. Kantelija kertoi,
että hänen tekemiensä selvitysten perusteella oli käynyt ilmi, että VVO käytti
valtiorahoitteisten arava- ja korkotukiasuntojen asukasvalintaperiaatteiden
vastaista asukasvalintakriteeriä asukasvalinnoissaan. Kirjoituksen mukaan
hakijoiden luottotietoja käytettiin summittaisena indikaattorina ennen kuin
VVO suostui myöntämään asunnon vuokra-asunnon hakijalle. Kantelija totesi,
että tämä tapahtui siten, että yhtiö asetti luottotietomerkintäiset hakijat jonon
päähän, aina viimeiseksi, huolimatta henkilön asunnontarpeesta. Asunnon
vapautuessa se tarjottiin ensin aina henkilölle, jolla ei ollut luottotietomerkintää
ja vasta sitten henkilölle, jolla oli tällainen merkintä. Kantelijan käsityksen
mukaan menettely oli räikeää syrjintää ja siinä käytettiin väärin
luottotietorekisteriä. Hänen mielestään ainoastaan käräjäoikeuden tuomioon
perustuva velkahäiriömerkintä voisi olla peruste evätä asunto. Sen sijaan yhtiö
käytti kaikkia luottosuhteita koskevia merkintöjä perusteenaan. Kun yhtiö
asetti joka tapauksessa luottotietomerkintäiselle henkilölle korkeamman
vuokravakuusmaksun, myöskään taloudellista perustetta toteutetulle
systemaattiselle syrjinnälle ei ollut.
Kantelija totesi, että yhtiön menettelyn tuloksena jopa sadat tuhannet
potentiaaliset vuokrasuorituskykyiset hakijat eivät saa valtionrahoitteista
asuntoa yhtiöltä pääkaupunkiseudulla. Hänen mielestään
luottohäiriömerkintäisten syrjintä aiheutti välillisesti etnisten vähemmistöjen,
pienituloisten eläkeläisten, työttömien ja sairaudesta kärsivien välillistä
syrjintää, koska juuri nämä tahot eivät pystyneet huolehtimaan kaikista
taloudellisista velvoitteistaan vaikean tilanteensa takia. Kantelija katsoi, että
VVO toimi lainvastaisesti.
2
SELVITYKSET
Kirjoituksen johdosta hankittiin Valtion asuntorahaston lausunto ja VVO:n
selvitys. Kantelija antoi vastineen.
Lisäksi eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan hankittiin
syrjintälautakunnan päätöspöytäkirjan ote. Lautakunta oli asiakohdassa
ratkaissut kantelijan hakemuksen, jossa hän esitti, että VVO:n
luottotietopolitiikka asukasvalinnoissa asetti tietyt henkilöt erityisen
epäedelliseen asemaan muihin nähden. Kantelija piti tätä
luottohäiriömerkintäisten henkilöiden syrjintänä, joka aiheutti välillisesti
pienituloisten ja vähävaraisten, eläkeläisten, vähäosaisten vähemmistöjen,
ylivelkaantuneiden sekä talouslaman uhrien syrjintää. Lautakunta hylkäsi
hakemuksen. Perusteluinaan se totesi muun ohella, ettei kantelija ollut
esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin olettaa, että VVO:n
noudattama menettely asukasvalintatilanteissa asettaisi hänet erityisen
epäedulliseen asemaan etnisen taustan vuoksi.
2.1
VVO:n selvitys 27.6.2005
VVO on selvityksessään todennut, että ensisijainen asukasvalintaperuste on
hakijan asunnontarpeen kiireellisyys. Mikäli samaa asuntoa hakee kaksi tai
useampi ruokakunta, joiden asunnon tarve on ympäristöministeriön
julkaiseman Asukasvalintaoppaan (Ympäristöministeriö 2003) sekä muiden
asukasvalintaa koskevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sama, tarjotaan
asunto ensisijaisesti sille hakijataholle, jonka luottotiedot ovat puhtaat.
Luottotiedoilla on siten merkitystä ainoastaan samassa asunnontarpeessa
olevien hakijoiden keskinäisen järjestyksen määräämisessä.
Selvityksen mukaan luottotietomerkintä ei estä asunnon saamista.
Käytännössä luottotietomerkintä vaikuttaa ainoastaan vuokralaiselta
vaadittavan vakuuden määrään. VVO:n normaali vakuus oli 250 euroa. Mikäli
hakijalla on merkintä luottotietorekisterissä, vaaditaan asukkaalta tavallisesti
250 euroa suurempi vakuus, yleensä kahden kuukauden vuokraa vastaava
vakuus. Vaadittava vakuus voi olla korkeintaan asuinhuoneistonvuokralain 8
§:ssä sallittu kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Vaadittavaan
vakuuden määrään vaikuttavat luottotietomerkintöjen laatu, maksuhäiriöiden
suuruus sekä merkintöjen määrä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että
asunnon hakijalla on aikaisemmasta vuokrasuhteestaan saatavaa VVO:lle,
estää luottotietomerkintä asunnon myöntämisen hakijalle.
2.2
Valtion asuntorahaston lausunto 12.8.2005
Valtion asuntorahasto on lausunnossaan todennut, että se valvoo aravalain
(1189/1993) 15 c §:n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen
korkotuesta annetun lain 26 §:n nojalla, että Asuntorahaston nimeämät
yleishyödylliset yhteisöt täyttävät aravalain 15 a §:n sekä vuokra-asuntojen ja
asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 24 §:n mukaiset
edellytykset ja toimivat niiden mukaisesti. Näihin edellytyksiin kuuluu ja yhtenä
valvonnan kohteena on, että yhteisö vuokraa rakennuttamiaan asuntoja
sosiaalisin perustein tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot
kohtuullisin kustannuksin. Asuntorahasto tarkastaa valvontakäynneillään siten
myös yhteisön asukasvalintamenettelyä. VVO:sta ei ole aikaisemmin tehty
asukasvalintakantelua Asuntorahastolle.
Lausunnon mukaan asukasvalintasäännösten mukaan asukasvalinnoilla on
pyrittävä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti
tasapuoliseen asuinalueeseen. Säännösten mukaan etujärjestyksestä
poikkeaminen yksittäistapauksissa on mahdollista muassa silloin, jos se on
vuokratalon asukasrakenne huomioon ottaen erityisen perusteltua. Ainakin
vakavien maksuhäiriöiden huomioon ottamista asukasvalinnoissa voidaan
säännöstenkin mukaan perustella sillä, että se on yksi keino vaikuttaa
vuokratalon tai asuinalueen asukasrakenteeseen. Viime vuosina on yhä
enemmän kiinnitetty huomiota vuokrataloalueiden asukasrakenteeseen ja
yksipuolisen asukasrakenteen mukanaan tuomiin sosiaalisiin ongelmiin.
Segregaation välttäminen käytännössä ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Asukasvalitsija tekee päätöksen tarjota asuntoa tietylle hakijalle hakemuksen
perusteella. Hakemus kuvailee hakijaa rajallisesti. Kun jonkun vuokratalon
asukasrakenteeseen halutaan vaikuttaa asukasvalinnoilla, kiinnitetään
perustellusti usein huomiota hakijan tuloihin, varallisuuteen ja luottotietoihin.
Asukasvalintaopas ottaa kantaa siihen, milloin voi olla perusteltua jättää
hakija valitsematta maksuhäiriöiden vuoksi. Opas ei suoranaisesti ota kantaa
siihen, voiko maksuhäiriötä käyttää erottelevana kriteerinä kahden tai
useamman samanlaisessa asunnontarpeessa olevan hakijan välillä. VVO:n
selvityksessä ei mainita, miten se ottaa huomioon hakijoiden tulot ja
varallisuuden asettaessaan hakijoita etusijajärjestykseen. Puhelimitse saadun
tiedon mukaan asukkaat valitaan tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien
hakijoiden joukosta. Puhelinlausunnon mukaan samanlaisessa asunnon
tarpeessa olevien, tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien hakijoiden tuloja ja
varallisuutta ei varsinaisesti vertailla keskenään. Asuntorahasto katsoo, että
maksuhäiriömerkintä säännösten ulkopuolisena kriteerinä ei kuitenkaan voi
olla tärkeämpi etusijajärjestykseen vaikuttava tekijä kuin tulot ja varallisuus.
Tältä osin VVO:n menettely ei vastanne tarkasti sovellettavia säännöksiä.
Lausunnon mukaan on kuitenkin tarkoituksenmukaista ottaa huomioon
asukasvalintamenettely. Asuntohakemusten nopeatahtinen massakäsittely ei
yleensä anna mahdollisuutta asukasvalintakriteerien monimutkaiseen ja
hienosyiseen harkintaan. Luottotietomerkintöjen erittelykään ei
asuntorahaston käsityksen mukaan voi olla kovin syvällistä.
On myös syytä ottaa huomioon, että arava- ja korkotukivuokrataloissa
sovelletaan omakustannusperiaatetta, jolloin pelivaraa yhtiön taloudessa on
varsin vähän. Mikäli vuokrasaatavia jää säännöllisesti saamatta, aiheuttaa se
vuokrien korotuspaineita. Jos maksuhäiriöiden suhteen otetaan tiukka kanta,
sillä voi olla vaikutusta arava- ja korkotukivuokratalojen talouteen ja sitä kautta
myös niiden käyttöasteeseen sekä arava- ja korkotukivuokratalojen
tuotantoon jatkossa, jolloin asuntotarjonta vähävaraisille ja pienituloisille
vähenee.
Näistä syistä asuntorahasto ei ottaen huomioon asukasvalintamenettelyyn
vaikuttavat tekijät kokonaisuudessaan pidä VVO:n asukasvalintamenettelyä
siinä määrin moitittavana, että asia antaisi aihetta informaatio-ohjauksen
lisäksi muihin erityisiin ohjaustoimenpiteisiin.
2.3
Kantelijan vastine 27.9.2005
Vastineessa kantelija esitti perusteita näkemykselleen, jonka mukaan
asukasvalinnan perusteena ei tulisi käyttää lainkaan luottotietomerkintöjä.
Hänen käsityksensä mukaan VVO:n harjoittama menettely mitätöi
lainsäädännön edellyttämät ensisijaiset asukasvalinnan perusteet, joita olivat
tulot ja varallisuus sekä asunnontarve. Kantelijan mielestä tämä johti
asuntosyrjintään ja välilliseen etniseen syrjintään. Hän katsoi, että
Asuntorahaston olisi tullut ryhtyä tosiasiallisiin ja tuntuviin toimenpiteisiin
väärinkäytöksen korjaamiseksi. Kantelija vaati, että Asuntorahasto tulisi
velvoittaa käyttämään tuntuvia ja tehokkaista sanktioita VVO:ta kohtaa.
Yhteisö tulisi myös vastaisuudessa asettaa kestovalvonnan alaiseksi siten,
että viranomaiset suorittavat kunnollisia ja kattavia tarkastuksia
varmistaakseen, että sosiaalisessa asunnontarpeessa olevien oikeuksia
kunnioitetaan.
2.4
Kantelijan kirjelmät 29.9. ja 7.10.2005
Lisäkirjoituksissaan kantelija viittasi myös direktiiviin 2000/43/EY ja Euroopan
uudistetun sosiaalisen peruskirjan 31 artiklaan. Lisäksi hän vaati, että
Asuntovalintaoppaan (Ympäristöministeriö 2003) kappaletta 5.6
"Luottotietojen merkityksestä asukasvalinnoissa" tulisi korjata hänen
esittämällään tavalla.
3
RATKAISU
3.1
Oikeusohjeet
Tapahtuma-aikana voimassa olleet säännökset asukasvalintaperusteista
Aravarajoituslain 4 §:n 2 momentin mukaan asukasvalinnan perusteena on
sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Valtioneuvosto
vahvistaa tarkemmin asukkaiden valintaperusteet sekä perusteet, joiden
nojalla voidaan erityisestä syystä tai tilapäisesti poiketa valintaperusteista.
Valtioneuvoston asetuksen valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi
valitsemissa sovellettavista perusteista (1191/2001) 2 §:ssä määritellään
asukasvalinnan tavoitteet. Pykälän mukaan asukasvalinnan tavoitteena on,
että valtion tukemat arava- ja korkotukivuokra-asunnot osoitetaan vuokra-
asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon
monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen
asuinalueeseen.
Asetuksen 3 §:ssä säädetään asukkaaksi valitsemisen perusteet. Pykälän 1
momentin mukaan asukkaaksi valitsemisen perusteena on pidettävä
hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja. Pykälän 2
momentin mukaan etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut
kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja
pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Pykälän 3 momentin mukaan sen
estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, voidaan asukasvalinnassa
yksittäistapauksessa poiketa etusijajärjestyksestä, jos se hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon
asukasrakenne huomioon ottaen on erityisen perusteltua.
Voimassa olevat säännökset asukasvalintaperusteista
Aravarajoituslain 4 a §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalinnan tavoitteista.
Pykälän mukaan asukasvalinnan tavoitteena on, että aravavuokra-asunnot
osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla
pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti
tasapainoiseen asuinalueeseen.
Lain 4 b §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalintaperusteista ja
etusijajärjestykseen asettamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan asukkaiden
valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen
tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Asukkaaksi
valittaessa on otettava huomioon hakijaruokakunnan asunnontarve,
varallisuus ja tulot (asukasvalintaperusteet). Pykälän 2 momentin mukaan
asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut
kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja
pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Pykälän 3 momentin mukaan kunnan tai
kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien aravavuokra-asuntojen
asukasvalinnassa voidaan asunnontarpeen, tulojen ja varallisuuden kannalta
kokonaisuutena arvioiden samassa asemassa olevien kesken asettaa
etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsen. Pykälän 4 momentin mukaan
valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
asukasvalintaperusteista ja etusijajärjestykseen asettamisesta.
Lain 4 c §:ssä (716/2006) säädetään asukasvalintaperusteista ja
etusijajärjestyksestä poikkeamisesta. Pykälän 1 momentin mukaan
asukasvalintaperusteista voidaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista
syistä taikka vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi.
Poikkeamisen on oltava asukasvalinnan tavoitteet huomioon ottaen
yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta
perusteltua. Asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti
haitata 4 b §:n 2 momentin mukaisesti etusijalle asetettavien hakijoiden
asunnonsaantia. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin
asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Pykälän 2 momentin mukaan
asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksessa poiketa 4 b §:n 2 momentissa
säädetystä etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai
asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen.
Lain 4 d:ssä (716/2006) säädetään asukasvalinnan valvonnasta. Pykälän 1
momentin mukaan kunta valvoo asukkaiden valintaperusteiden
noudattamista. Kunnalla on oikeus vaatia valvonnan suorittamiseksi tarvittavat
tiedot lainansaajalta. Pykälän 2 momentin mukaan ympäristöministeriön
asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä asukkaiden valinnassa ja
asukasvalinnan valvonnassa noudatettavista menettelytavoista. Valtion
asuntorahastolle kuuluu kuntien ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Hallituksen esitys (HE 47/2006 vp) valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja
osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen
perusteita koskevaksi lainsäädännöksi
Asukasvalinnan perusteiden säädöstason osalta lain esitöissä todetaan, että
perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voivat
antaa asetuksia perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla.
Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien
perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain
alaan.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viimeaikaisessa
lausuntokäytännössään edellyttänyt, että yksilön oikeuksien ja
velvollisuuksien perusteiden tulee käydä ilmi riittävän täsmällisistä ja
tarkkarajaisista lain säännöksistä. Jotta asiasta voitaisiin antaa tarkempia
säännöksiä asetuksenantovaltuuden nojalla, tulee asianmukaisten
perussäännösten sisältyä lakiin.
Perustuslain 19 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää
jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Arava- ja korkotukilainsäädännössä täsmällisten ja riittävän kattavien
laintasoisten perussäännösten välttämättömyys liittyy myös valtion
rahoittaman asuntotuotannon asemaan julkiselle vallalle perustuslailla
asetetun tehtävän toteuttajana, vaikka säännös ei turvaakaan oikeutta
asuntoon subjektiivisena oikeutena.
Säädöstason noston osalta esitöissä todetaan, että arava- ja korkotukilakien
sisältämiä säännöksiä asukasvalinnan ja tuen myöntämisen perusteista
ehdotetaan muutettaviksi täsmällisemmiksi, jotta ne täyttäisivät paremmin
perustuslain asettamat vaatimukset. Säännökset tarkemmista perusteista ovat
kolmessa eri asetuksessa, joista ne siirrettäisiin asianomaisiin lainoitusta
koskeviin lakeihin tarkentamaan sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja
taloudellisen tarpeen arviointia.
Asukasvalinnan ja tuen myöntämisen tarkempien perusteiden siirtämisellä
lakitasolle halutaan perustuslakinäkökohtien lisäksi korostaa perusteiden
noudattamista valittaessa asukkaita valtion tuella rahoitettuihin vuokra- ja
osaomistusasuntoihin sekä myönnettäessä korkotukea omistusasuntolainoille.
Tarveharkintaan perustuvalla asukasvalinnalla pyritään varmistamaan
sosiaalisen asuntotuotannon tuen kohdistuminen tukea tarvitseville eli
asukkaille.
Vaikka asukasvalintaa ja tuen myöntämistä on tehty joustavammaksi muun
muassa korottamalla tulorajoja, sovelletaan edelleen samoja asukasvalinnan
ja tuen myöntämisen perusteita. Muilla kuin kasvukeskusalueilla olemassa
olevassa vuokra-asuntokannassa tulorajoista luopuminen korostaa
asukasvalintaperusteiden asemaa, mikä luo tarvetta perusteiden
selkiyttämiselle lakitasoisella norminannolla.
Asukasvalinnan ja tuen myöntämisen perusteista säädettäisiin esityksen
mukaan keskeisiltä osin lain tasoisilla säännöksillä, mutta tarkempia
säännöksiä koskevat valtioneuvoston asetuksenantovaltuudet säilytettäisiin.
Asetuksella säädettäisiin edelleen esimerkiksi asunnontarpeen, varallisuuden
ja tulojen arvioinnista, enimmäistuloista sekä erityisistä
asukasvalintaperusteista.
Ympäristövaliokunnan mietintö (YmVM 4/2006 pv) hallituksen esitykseen
(HE47/2006 vp)
Ympäristövaliokunta ehdotti perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL
12/2006 vp) viitaten, että asukkaiden valintaperusteista poikkeamisen
perusteet ryhmitellään selvyyden vuoksi omaan, uuteen 4 c §:ään ja siinä
erilaiset poikkeamissäännökset omiin momentteihinsa. Poiketa voidaan
toisaalta asukasvalintaperusteista eli asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen
yhtäaikaisesta huomioon ottamisesta ja toisaalta yksittäistapauksellisesti
pelkästä etusijajärjestykseen asettamisesta.
Valiokunta ehdotti vastaavasti 4 b §:n 4 momenttiin sisältyvän
asetuksenantovaltuuden muuttamista perustuslakivaliokunnan tarkoittamaan
tavanomaiseen muotoon koskemaan vain lakia tarkempien säännösten
antamista. Tähän liittyen 1 momenttiin sisältyvää perussäännöstä
asukasvalintaperusteista ehdotettiin täsmennettäväksi.
Valiokunta mietinnön mukaan uusi 4 c §:n 1 momentti sisältää
poikkeamismahdollisuuden asukasvalintaperusteista. Pääsääntöisesti kaikki
asukasvalintaperusteet eli asunnontarve, varallisuus ja tulot on otettava
huomioon asukasvalintapäätöstä tehtäessä. Säännös sallii poiketa
asukasvalintaperusteista terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka vuokra-
asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Valiokunta ehdottaa
perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten näiden poikkeamisperusteiden
täsmentämistä siten, että poikkeamisten tulee olla asukasvalinnan tavoitteet
huomioon ottaen yhteiskunnalliselta, asunnon hakijoiden aseman tai talon
ylläpidon kannalta perusteltua. Edelleen hallituksen esityksen mukaisesti
asukasvalintaperusteista poikkeaminen ei saa olennaisesti haitata etusijalle
asetettavien hakijoiden asunnonsaantia.
Valiokunnan mukaan asukasvalintaperusteista poikkeamista tarkoittava
säännös on tarpeellinen asukasvalintajärjestelmän joustavuuden ja
toimivuuden kannalta. Asukasvalintaperusteista tai osasta
asukasvalintaperusteita on voitava poiketa tietyissä käytännön tilanteissa.
Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi vuokralaisen mahdollisuus vaihtaa
joustavasti tarvetta vastaavaan asuntoon perhekoon muuttuessa tai asunnon
järjestäminen vuokralaiselle asuintalon perusparannuksen ajaksi.
Poikkeamismahdollisuus on tärkeä ottaen huomioon myös nykyinen
paikkakunnittain ja asuntotyypeittäin vaihteleva kysyntätilanne. Myös
vuokralaisen näkökulmasta korkea käyttöaste on hyödyllinen, sillä se
mahdollistaa vuokrien pitämisen kohtuullisina.
Poikkeamissäännös sisältää asetuksenantovaltuuden, jonka nojalla
asukasvalintaperusteista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston
asetuksella. Yksityiskohtainen ja teknisluonteinen luettelo tarkemmista
poikkeamisperusteista ei sovellu lain tasolla säädettäväksi. Myös joustava
asukasvalintajärjestelmä edellyttää, että lain sallimissa puitteissa tarkempia
säännöksiä voidaan antaa asetustasolla.
Niin ikään mietinnön mukaan uuteen 4 c §:n 2 momenttiin ehdotetaan
siirrettäväksi 4 b §:stä etusijajärjestykseen asettamisesta sallittu poikkeus, jota
sovelletaan yksittäistapauksessa. Poikkeus mahdollistaa
asukasvalintajärjestelmässä tarpeellisen harkintavallan, ja sen tarkoituksena
on estää asuinalueiden ja -talojen erilaistumiskehitystä. Asukasvalitsijalla on
paras tietämys paikallisista olosuhteista ja vuokratalojen asukasrakenteesta.
Poikkeusmahdollisuus ilmentää myös asukasvalinnan tavoitepykälässä
ilmaistua pyrkimystä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja
sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen eniten asunnon tarpeessa
olevien asuttamisen ohella. Etusijajärjestyksestä poikkeamisen soveltamisala
on suppeampi kuin asukasvalintaperusteista poikkeamisen: se ei salli
tehtävän poikkeusta varsinaisista asukasvalintaperusteista. Tämä tarkoittaa,
että esimerkiksi asetuksella säädetyt tulorajat ylittävää hakijaa ei voida valita
asukkaaksi tämän poikkeamismahdollisuuden perusteella.
Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset valiokunnan ehdotuksen mukaisesti.
3.2.
Aikaisempi kannanottoni luottotietojen maksuhäiriömerkinnöistä asunnon
epäämisen perusteena
Pidin päätöksissäni 31.8.2004 dnrot 499/2/02 ja 1507/4/02 hakijan
luottotiedoissa olevien merkintöjen huomioimista aravavuokratalojen
asukasvalinnassa ongelmallisena. Hakijan maksuhäiriöitä ei mainittu laissa
eikä asetuksessa asukasvalinnan perusteena tai perusteena, jonka nojalla
voidaan poiketa normaaleista valintaperusteista. Hakijan maksuhäiriöiden
huomioon ottamista vastaan puhui lisäksi se, että vuokranantaja voi taata
vuokrasaatavansa mm. siten, että vuokranantaja vaatii vuokralaiselta
asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:n mukaisen vakuuden tai
ohjaa hänet hankkimaan sosiaalitoimen myöntämän maksusitoumuksen.
Myös asumistuen ja toimeentulotuen avulla voidaan turvata vuokranmaksu
esimerkiksi ohjaamalla tuet suoraan vuokranantajan tilille. Lisäksi on
mahdollista tehdä vuokrasopimus aluksi määräajaksi. Mikäli
vuokranmaksussa ilmenee laiminlyöntejä, on vuokranantajalla viime kädessä
mahdollisuus purkaa vuokrasopimus.
Näistä syistä katsoin, että huomiota on kiinnitettävä maksuhäiriöiden
ajankohtaan ja toistuvuuteen sekä niihin liittyvien velkasuhteiden perusteisiin.
Asunnon epääminen voi olla hyväksyttävää vain siinä tapauksessa, että
vuokranmaksun laiminlyönnin vaaraa voidaan vuokrasaatavan turvaamiseen
tähtäävät toimenpiteetkin huomioon ottaen pitää todellisena ja perusteltuna.
Selkeimmin tällainen tilanne voi olla kyseessä silloin, kun hakija on jo
laiminlyönyt vuokranmaksuvelvollisuuttaan vuokratalon omistajalle ja
vuokravelkaa on edelleen suorittamatta. Toisaalta esimerkiksi jo vanhoja
maksuhäiriöitä ei mielestäni voitu pitää laillisena asunnon epäämisen
perusteena.
3.3
Arviointi
Siltä osin kuin kantelija viittasi Neuvoston direktiiviin 2000/43/EY totean, että
direktiivin määräykset on saatettu voimaan 1.2.2004 voimaan tulleella
yhdenvertaisuuslailla (21/2004). Lain tarkoituksen on edistää ja turvata
yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen
oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvassa syrjintätilanteessa. Lain 13 §:n
mukaan syrjintälautakunta tutkii etnistä syrjintää koskevan menettelyn.
Kantelija oli saattanut syrjintänä pitämänsä VVO:n asukasvalintamenettelyn
lautakunnan tutkittavaksi. Lautakunta hylkäsi 29.9.2005 antamallaan
päätöksellä hänen hakemuksensa.
Kantelija viittasi kirjoituksessaan myös uudistetun Euroopan sosiaalisen
peruskirjan 31 artiklaan. Tätä osin totean seuraavan. Hallituksen esityksessä
(HE 229/2001) uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan hyväksymisestä
ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamiseksi on todettu muun ohella, että artikla 31 on uusi ja se
koskee oikeutta asuntoon. Esityksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat
ryhtymään toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on edistää kohtuutasoisen
asunnon saantia (II osan 1 kohta), ehkäisemään ja vähentämään
asunnottomuutta pyrkien sen asteittaiseen poistamiseen (II osan 2 kohta)
sekä tekemään asumisen kustannukset kohtuullisiksi siten, että niilläkin, joilla
ei ole riittäviä tuloja tai varoja, on mahdollisuus asumiseen (II osan 3 kohta).
Hallituksen esityksen mukaan Suomen lainsäädäntö täyttää 31 artiklan
edellyttämät vaatimukset. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi
hallituksen esitykseen antamassaan lausunnossa (PeVL 4/2002 vp), että
sosiaalisen peruskirjan määräykset ovat valiokunnan mukaan sopusoinnussa
perustuslain 2 luvussa turvattujen perusoikeuksien kanssa.
Edellä todetun johdosta valtion tukemien vuokra- ja osaomistusasuntojen
asukasvalinnan perusteita arvioidaan perustuslain 19 §:n 4 momentin sekä
arava- ja korkotukilakien säännösten perusteella.
Tapahtuma-aikana voimassa olleiden oikeusohjeiden mukaan asukasvalinnan
perusteista säädettiin aravarajoituslain 4 §:n 2 momentissa ja valtioneuvoston
asetuksen 3 §:ssä. Lain mukaan asukasvalinnan perusteena oli sosiaalinen
tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Asetuksen mukaan asukkaaksi
valinnan perusteina oli pidettävä asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.
Etusijalle oli asettava kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat,
vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Ympäristöministeriön Asukasvalintaoppaan (2003) mukaan, jos
asukasvalinnan perusteet - asunnontarve, tulot ja varallisuus - täyttyvät, ei
luottotiedoissa olevien maksuhäiriöiden tule olla esteenä asunnon
osoittamiselle ainakaan silloin, jos ne ovat vähäisiä tai hakijan
maksuhäiriöhistorian perusteella voidaan arvioida, etteivät maksujen
laiminlyönnit ole toistuvia. Jos hakijalla on vuokrarästejä sille vuokranantajalle,
jolta hän hakee uutta asuntoa, ei ole kohtuullista edellyttää, että hänen
kanssaan tulisi tehdä uudelleen vuokrasopimus. Mikäli tällaisen hakijan
asuntotilannetta ei saada muutoin hoidettua, tulisi sosiaaliviranomaisten
kanssa neuvotella jälleenvuokrasopimuksen tekemisestä asunnosta tai
kunnan maksusitoumuksen antamisesta. Hakija voisi myös hakea ennalta
ehkäisevää toimeentulotukea vuokrarästien maksamiseen. Jos kyseessä on
vuokrarästi edelliselle vuokranantajalle, hakija voisi myös tehdä sopimuksen
edellisen vuokranantajan kanssa rästien maksamisesta. Joissain tapauksissa
olisi perusteltua tehdä määräaikainen vuokrasopimus.
Nykyisin Valtion asuntorahaston julkaisemassa Asukasvalintaoppaassa
(1.4.2007) on annettu samanlainen ohjeistus luottotietojen ja vuokrarästien
vaikutuksesta asukasvalinnoissa.
VVO:n selvityksen mukaan, mikäli samaa asuntoa on hakenut kaksi tai
useampi ruokakunta, joiden asunnon tarve on ollut sama, asunto on tarjottu
sille hakijataholle, jonka luottotiedot ovat puhtaat. Luottotiedoilla on
selvityksen mukaan ollut merkitystä samassa asunnon tarpeessa olevien
hakijoiden keskinäiseen järjestyksen määräämisessä. Asuntorahaston
VVO:lta saaman lisäselvityksen mukaan samanlaisessa asunnontarpeessa
olevien tulo- ja varallisuusedellytykset täyttävien hakijoiden tuloja ja
varallisuutta ei vertailla keskenään.
Totean, että tulot ja varallisuus olivat asunnon tarpeen lisäksi nimenomaisia
lakiin perustuvia asukasvalintaperusteita, kun taas luottotietoja ei mainittu
tapahtuma-aikana voimassa olleessa laissa eikä asetuksessa lainkaan
asukasvalinnan perusteena. VVO:n selvityksen mukaiseen luottotietojen
käyttöön asukasvalintaperusteena ei siten ole ollut voimassa olleisiin
oikeusohjeisiin nojautuvaa perustetta.
Tilanne on samantapainen kuin kuntalaisuuden huomioon ottaminen
asukasvalinnoissa, minkä totesin olevan asukasvalintanormiston vastaista
päätöksissäni 29.12.2004 ja 22.6.2005 (dnrot 1183/4/03 ja 2279/4/04).
Päätösteni mukaan kuntalaisuus ei ollut laillinen asukasvalintaperuste edes
varsinaisten asukasvalintaperusteiden mukaan samassa asemassa olevien
kesken, koska sitä ei ollut mainittu asukasvalintanormistossa. Oikeusohjeisiin
perustumaton kuntalaisuuden käyttäminen asukasvalintaperusteena johti
sittemmin lainmuutokseen ja tämän perusteen säätelemiseen lain tasolla
(aravarajoituslain 4 b §:n 3 momentti laissa 716/2006).
Vuoden 2006 syyskuun alussa voimaan tulleen lainmuutoksen jälkeen
säädöstason noston myötä nyt laissa säädettyjen asukasvalintaperusteiden
merkitys on entisestään korostunut. Aravarajoituslain 4 b §:n 1 momentin
mukaan asukkaiden valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen
tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen.
Asukasvalintaperusteita ovat lain mukaan asunnontarve, varallisuus ja tulot.
Pykälän 2 momentin mukaan asukasvalinnassa etusijalle on asetettava
asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat,
vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Hakijan luottotiedossa oleva maksuhäiriömerkintä ei ole lain mukainen
asukasvalintaperuste, joka voitaisiin ottaa huomioon asetettaessa hakijat
laissa tarkoitettuun etusijajärjestykseen. Tästä ei voine olla epäselvyyttä.
Laissa on erikseen säädetty asukasvalintaperusteista poikkeamisesta ja
etusijajärjestyksestä poikkeamisesta. Asukasvalintaperusteista voidaan lain 4
c §:n 1 momentin mukaan poiketa terveydellisistä tai sosiaalisista syistä taikka
vuokra-asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseksi. Poikkeamisen
on oltava asukasvallinnan tavoitteet huomioon ottaen yhteiskunnallisesti,
asunnon hakijoiden aseman tai talon ylläpidon kannalta perusteltua. Pykälän
2 momentin mukaan asukasvalinnassa voidaan yksittäistapauksissa poiketa
etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijaruokakunnan
erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne taikka vuokratalon tai
asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen.
Valtioneuvoston asetuksessa (731/2006) säädetään tarkemmin laissa
säädetyistä asukasvalintaperusteista, etusijajärjestykseen asettamisesta ja
asukasvalintaperusteista poikkeamisesta. Lain esitöistä (HE 47/2006 vp,
PeVL 14/2006 vp ja YmVM 4/2006 vp) ja valtioneuvoston asetuksesta ei saa
tukea sille, että maksuhäiriöt voisivat olla asukasvalintaperusteista tai
etusijajärjestyksestä poikkeamisen perusteena. Pidän ongelmallisena sitä
Valtion asuntorahaston lausunnossa viitattua mahdollisuutta, että maksuhäiriö
voitaisiin ottaa huomioon asukasrakenteeseen liittyvässä harkinnassa.
Maksuhäiriöiden taustalla olevien velkasuhteiden laatu, maksuhäiriöiden syyt,
vakavuus, toistuvuus ja muut sellaiset seikat vaihtelevat niin suuresti, että
pelkästään maksuhäiriömerkintöjen perusteella ei ainakaan yleisesti ole
oikeutettua tehdä henkilöstä sellaisia sosiaalisia johtopäätöksiä, joilla voisi olla
merkitystä asukasrakenteen kannalta.
Edellä esitetyn perusteella katson, että hakijoiden asunnontarpeen,
varallisuuden ja tulojen perusteella määräytyvästä etusijajärjestyksestä ei
voida poiketa hakijan luottotiedoissa olevan maksuhäiriömerkinnän
perusteella. Yksittäisissä valintatilanteissa on tietenkin mahdollista, että
jollakin muulla hakijalla on sellainen peruste, jonka nojalla
asukasvalintaperusteista tai etusijajärjestyksestä voidaan poiketa. Mikäli näin
ei ole, asunto on annettava etusijajärjestyksen mukaiselle hakijalle, vaikka
tällä olisi maksuhäiriömerkintä, paitsi jos vuokranmaksun laiminlyönnin vaaraa
voidaan Valtion asuntorahaston asukasvalintaoppaassa ja edellä kohdassa
3.2 selostetuissa kannanotoissani mainitut vuokrasaatavan turvaamiseen
tähtäävät toimenpiteetkin huomioon ottaen pitää todellisena ja perusteltuna.
4
TOIMENPITEET
Kiinnitän vastaisen varalle VVO:n huomiota yllä esittämääni käsitykseen
maksuhäiriöiden huomioimisesta asukasvalinnoissa. Lähetän päätökseni
Valtion asuntorahastolle tiedoksi ja huomioon otettavaksi asukasvalintaa
koskevassa ohjauksessa ja valvonnassa."
V
vierailija
Vieras
Hienoa kun kommentoit et olisiko kannattanut miettii ennenkuin kusit luottotietosi on just superälykkään ihmisen viikkokausia miettimistä kestäneen ja vihdoinkin Ahaa elämyksenä alakerran naapurilta varastettu letkautus! Mieti kun kävelet minua vastaan ja syötän sinulle satakiloa koiranpaskaa niin että menetät luottotietosi sekä tyhmyyden että paskanhajun takia ja nuorisopoppoo potkii sinut sairaalakuntoon puoleksi vuodeksi niin kirjoitamme sinulle että olisiko pitänyt nostella pienempänä vaikka puntteja että on kapasiteettia tuoda omaa tyhmyyttään toisille jatkuvasti ilmi?? Johan se on varmaan sinulle muutenkin kova paikka kun tuon melko hallitsevan piirteesi takia osaat kirjoittaa Täällä mahtavia jälkiviisauksiasi vaikket tiedä edes minkä takia luottotiedot ihmisiltä menevät? Esim sinulta tyhmyyden takia,minulta nuoruuden tyhmyyden takia ,joka olisi yhtä paha rikos ihmiskuntaa kohtaan kuin sinun tekosi, ellen olisi tajunnut sitä koska sinun pahin ristisi on että koska järki puuttuu ja ajatus ei kule kun ei ole päässä niitä elementtejä ja osia jotka kuljettaisivat ajatuksia ja muodostaisivat sanoja joita muutkin kuin äitisi osasi tulkita ennenkuin hän hylkäsi sinut tuskastuneena ja toivonsa menettäneenä! Olisiko silloin kannattanut hiukan sinunkin miettiä..?