Vuodenvaihteessa keskenmeno...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja emmiina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

emmiina

Aktiivinen jäsen
10.08.2004
1 215
5
38
Niin silloin vuoden vaihteessa oli keskenmeno... Mielestäni pääsin siitä aika hyvin yli eihän se eka kerta ollut. Mutta... nyt kun tuo laskettu aika lähestyy niin mietin vaan useita kertoja päivässä että millainenhan mun maha olisi, mitähän mulla olisi vauvalle laitettu... Tää on ihan kamalaa...
 
Tiedän tunteen..Mulla oli marraskuussa keskenmeno ja laskettu aika ois ollu nyt 1.6.2005.
Mietin kanssa tosi usein että millasta elämä ois 2 lapsen kanssa(esikko nyt 1,5-v)
nyt kokoajan yritetään vauvaa mutta ei vaan tunnu onnistuvan.5 kierto menossa ýritystä.Esikko aikoinaan tärppäs heti ekasta kierrosta niinku tää toinenkin raskaus joka kuitenkin todettiin keskeytyneeksi siinä NT-Ultrassa joka oli RV 13+4.
Nyt on alkanut mietityttämään että miksi enää ei heti tärppääkkään että onko mussa sittenkin jotain vikaaa,vaikka kävin yksityisellä tarkistuttamassa itseni KM jälkeen ja siellä kunnolla ultrattiin ja kaikki pitäs olla OK..Meen vauva olis nyt jo hiukan yli kk vanha...
Tuntuu kyllä välillä tosi turhauttavalta,ja sitkun kaikki viä kokoajan kyselee että joko on toinen tulossa....Tekisin mitä vaan että vauva saatas.....No eikait voi muutakun odottaa että on meidän aika saada kuopus.Mutta siis kyllä välillä itkettää ja mietityttää todella paljon.ja sitten kun tuntuu että ihmiset ei tajua kuinka pahalta se minusta tuntuu.Kaikki vaan luulee että se on jo unohdettu asia,vaikka eihän sellasta varmaan koskaa voi unohtaa kokonaan. :/
 
Ei niitä koskaan voi ihan kokonaan unohtaa.
Meillä tuo vuoden vaihteessa keskenmennyt olisi ollut ns. yllätysvauva. Mutta kuitenkin oli päätetty että hän saa syntyä niin sitten kävikin tuollein.
Olisihan tuo varmaan aika hulabaloota ollut kun kuopus on nyt 1v6kk ja siitä seuraava 2v8kk, mutta kuitenkin...
 
Sain keskenmenon tammikuussa. Tarkalleenottaen 26 pvä klo 23.45 olin suihkussa kun tunsin et jotai tulee pihalle. Pidin sitä pientä myttyä kädessäni ja voin pahoin henkisesti. "Yllätys" tämäkin oli. Tulin saman tein raskaaksi kun jälkivuoto loppui, poika syntyi marraskuussa eli näille ei olis tullut vuottakaan ikä eroa.. aika rumbaa olis varmaan ollut :/
 
Kyllähän sitä tulee mietittyä. La olisi elokuussa. Tammikuussa todettiin tuulimuna viikolla 12. Eikä se ainakaan yhtään tilannetta paranna, kun kaikkialla näkyy isomahaisia tulevia äitejä ja ystäväpiiristäkin tulee ilouutisia tämän tästä. Halusin niin kovasti kesävauvaa kun edellinen on talvi sellainen...Ensi kesäksi sitten,
tai ties vaikka kevääksi! Kaikille plussia tasapuolisesti!!
 
Mulla olis kans ollut la nyt elokuussa.. Ja vaikka oon km:ista (toinen meni kesken nyt kesäkuussa) hyvin selviytynyt ja palautunut, niin kyllä välillä on niin paha mieli, kun ajattelee, että kohta olis vauva sylissä tai että kohta rupeis vatsa pyöristymään ja niin edespäin..
Vaikka mua ei vauvat ja isot mahat saa pahalle mielelle, enkä yleensä ihmisten puheista niin kovin välitä, niin nyt kun on useempi lyhyen ajan sisällä kysynyt, että pianko jo toista muksua olis tulossa (meillä siis yksi prinsessa jo on), niin se kyllä tuntuu tosi ikävältä.. Aina selitellä, että oishan se kiva...
 

Yhteistyössä