V
vieras..
Vieras
Mulla on ylipainoa kuutisen kiloa, ja olen raskaana. Tuo ylipaino on kertynyt ihan vain herkuttelemalla ja vähäisellä liikunnalla. Ensimmäisellä äitiysneuvolakäynnillä terkkari piti melkoisen palopuheen siitä, että koska ylipainoa kuitenkin on, minulla on tietysti hieman suurempi riski sairastua raskausdiabetekseen. Puhuttiin siinä samalla terveellisistä elämäntavoista ylipäätään ja terkkari mainitsi senkin, että ei ole vaarallista/haitallista, mikäli painoni ihan terveiden elämäntapojen ansiosta tippuu, kunhan kuitenkin pidän huolta ravinnostani yms.
No. Koska totta kai haluan, että vauvani ja minun hyvinvointi on kohdallaan, otin itseäni niskasta kiinni. Käytännössä syön säännöllisin väliajoin, monipuolisemmin (esim. kasviksia, jotka ei juuri aiemmin kuuluneet ruokavaliooni) ja olen vähentänyt rasvan ja sokerin käyttöä, sekä herkuttelua ylipäätään. Mehut on vaihdettu veteen, toki joskus tulee lasillinen juotua. Lisäksi liikun säännöllisesti. Neljänä tai viitenä päivänä viikosta teen tunnin mittaisen lenkin, jonka pituudeksi tulee noin kuutisen kilometriä. Olen havainnut kuntoni parantuneen, ja tuntuu että tämän ansiosta saan itsekin ihan uudenlaista virtaa.
No, paino on sitten lähtenyt laskemaan. Ei mitenkään rajusti, mutta ihan näkyvästi kuitenkin. Tietenkään paino ei ole lähtenyt hetkessä, mutta ainakin täällä päin on uudelleensynnyttäjien neuvolakäyntejä supistettu niin, ettei neuvolassa käydä kuukausittain ellei mitään erityistä seurannantarvetta ole. Niinpä edellisestä käynnistä oli aikaa reilu pari kuukautta, eilen nyt sitten tämä viimeisin käynti. Myös sitä edeltäneellä käynnillä (eli silloin reilu pari kuuta sitten) paino oli myös laskenut, mutta hieman vähemmän, koska käyntiväli oli lyhyempi.
Mutta nyt terkkari sitten vouhottaa tästä painonlaskusta, ja minua jotenkin ahdistaa. Ei tietenkään ole hyvä, että on ylipainoa, ja siitä onkin hyvä puhua, mutta nyt sitten saarnataan tästä painon laskemisesta. Terkkari kylläkin sanoi edelleen, että ei tässä mitään, kun laskeminen tapahtuu terveellisten elämäntapojen ansiosta. Mutta jotenkin tunnen itseni ahdistuneeksi, kun mikään ei tunnu olevan hyvä tai kelpaavan... Totta kai hyvinvoinnin seuranta on aina hyvä juttu, mutta liika on ehkä kuitenkin liikaa.
No. Koska totta kai haluan, että vauvani ja minun hyvinvointi on kohdallaan, otin itseäni niskasta kiinni. Käytännössä syön säännöllisin väliajoin, monipuolisemmin (esim. kasviksia, jotka ei juuri aiemmin kuuluneet ruokavaliooni) ja olen vähentänyt rasvan ja sokerin käyttöä, sekä herkuttelua ylipäätään. Mehut on vaihdettu veteen, toki joskus tulee lasillinen juotua. Lisäksi liikun säännöllisesti. Neljänä tai viitenä päivänä viikosta teen tunnin mittaisen lenkin, jonka pituudeksi tulee noin kuutisen kilometriä. Olen havainnut kuntoni parantuneen, ja tuntuu että tämän ansiosta saan itsekin ihan uudenlaista virtaa.
No, paino on sitten lähtenyt laskemaan. Ei mitenkään rajusti, mutta ihan näkyvästi kuitenkin. Tietenkään paino ei ole lähtenyt hetkessä, mutta ainakin täällä päin on uudelleensynnyttäjien neuvolakäyntejä supistettu niin, ettei neuvolassa käydä kuukausittain ellei mitään erityistä seurannantarvetta ole. Niinpä edellisestä käynnistä oli aikaa reilu pari kuukautta, eilen nyt sitten tämä viimeisin käynti. Myös sitä edeltäneellä käynnillä (eli silloin reilu pari kuuta sitten) paino oli myös laskenut, mutta hieman vähemmän, koska käyntiväli oli lyhyempi.
Mutta nyt terkkari sitten vouhottaa tästä painonlaskusta, ja minua jotenkin ahdistaa. Ei tietenkään ole hyvä, että on ylipainoa, ja siitä onkin hyvä puhua, mutta nyt sitten saarnataan tästä painon laskemisesta. Terkkari kylläkin sanoi edelleen, että ei tässä mitään, kun laskeminen tapahtuu terveellisten elämäntapojen ansiosta. Mutta jotenkin tunnen itseni ahdistuneeksi, kun mikään ei tunnu olevan hyvä tai kelpaavan... Totta kai hyvinvoinnin seuranta on aina hyvä juttu, mutta liika on ehkä kuitenkin liikaa.
