Voisko mummu tunnistaa mut?

[vieras]

tai ainakin muutamat ihmiset on sitä mieltä et mummu tunnistais mut kun hän rupee hymyilemään ja nauramaan mut nähdessään. Häl on siis afaasia ja alzheimer. Olishan se tietysti hienoa, mut musta itsestä tuntuu et ei hän tunnista. Välttelee katsekontaktia ja on omissa maailmoissaan.

 

[tasamaan tallaaja]

Kyllä hän voi tunnistaa ja aika moni syvästikin dementoitunut tunnistaa lapsensa ja lapsen lapsensa. Varsinkin jos nämä käy säännöllisesti.

 

[Jen_h]

surullista kun se onkin, niin alzheimer ihminen ei yleensä tunnista läheisiään, poikkeuksia toki on :/ mutta voisiko mummusi nähdä itsensä nuorena kun katsoo sinua?

 

[Jen_h]

surullista kun se onkin, niin alzheimer ihminen ei yleensä tunnista läheisiään, poikkeuksia toki on :/ mutta voisiko mummusi nähdä itsensä nuorena kun katsoo sinua?

 

[Kovajänis]

Usein alzheimeriä sairastavat ei tunne läheisiään, voi alkaa puhumaan siitä miten sen ja sen kanssa oltiin, vaikka se toinen olisi siinä kuuntelijana.
Mutta ehdottomasti mummuas katsomaan, hus-hus!!

 

[Ninni]

Ainakin varmasti tunnistaa, että äänesi on tuttu ja olet siis hänelle ennestään tuttu henkilö, vaikka hän ei välttämättä enää osaakkaan ajatella, että olet lapsen lapsi. Dementikot välttelevät usein katsekontaktia, mutta sen sijaan voit yrittää pitää häntä kädestä tai vaikka silitellä, jos mummu tuntuu olevan tähän suostuvainen.

Työskentelen itse dementoituneiden kanssa ja kyllä syvästikkin dementoituneet mummut tai paapat tunnistavat tutut hoitajat ja tietenkin läheiset omaiset.

 

[ap]

Kyllä hän voi tunnistaa ja aika moni syvästikin dementoitunut tunnistaa lapsensa ja lapsen lapsensa. Varsinkin jos nämä käy säännöllisesti.

No tämä kyl olis hienoa! Sairauden alkuvuosina muisti ainoastaan mun nimen. Nykyään ei osaa puhua mut kun meen mummua kattomaan niin aina se sit hymyilee ja nauraa.

 

[ap]

surullista kun se onkin, niin alzheimer ihminen ei yleensä tunnista läheisiään, poikkeuksia toki on :/ mutta voisiko mummusi nähdä itsensä nuorena kun katsoo sinua?

En ainakaan näytä yhtään mummulta nuorena, oon ite tullut ulkonäöltä äitinpuolen sukuun.

 

[ikävää]

Meillä just yhden siskon lapsi etsi sisaruksiaan mesessä. Minä en mesessä ole eli ei löydä. Surullista kun serkutkaan eivät toisiaan tunne.

 

[ap]

Ainakin varmasti tunnistaa, että äänesi on tuttu ja olet siis hänelle ennestään tuttu henkilö, vaikka hän ei välttämättä enää osaakkaan ajatella, että olet lapsen lapsi. Dementikot välttelevät usein katsekontaktia, mutta sen sijaan voit yrittää pitää häntä kädestä tai vaikka silitellä, jos mummu tuntuu olevan tähän suostuvainen.

Työskentelen itse dementoituneiden kanssa ja kyllä syvästikkin dementoituneet mummut tai paapat tunnistavat tutut hoitajat ja tietenkin läheiset omaiset.

Lohduttavaa kuulla. Yleensä mummun tuona koskettelen kättä tai harjaan hiuksia. Sit kattellaan kuvia. Viime aikoina ollaan soitettu semmosta musiikkia mitä mummu on tykänny kuunnella. Just alzheimerist tuli tv:s dokkari ja siel sanottiin et tutut hajut ja äänet voi tuoda mieleen muistoja menneestä ja turvallisuuden tunteen.

 

[ikävää]

Siskon anoppi ollut 20 vuotta alxheimerissä eikä tunnista ainoaaa poikaansa nuista puhumattakaan.

 

[uskoisin]

Mun mielestä alzheimer-ihmiset "tunnistaa" tutut henkilöt, joita näkee päivittäin ja varsinkin ne joista on positiivisia kokemuksia.. Olen siis työskennellyt alzheimerin tautia sairastavien parissa. Siksi heittomerkeissä tunnistaa, koska en ole varma, että tietääkö kenestä on kyse, mutta mieleen on varmaan jäänyt jonkinlainen muistijälki..

 

[Ninni]

Ainakin varmasti tunnistaa, että äänesi on tuttu ja olet siis hänelle ennestään tuttu henkilö, vaikka hän ei välttämättä enää osaakkaan ajatella, että olet lapsen lapsi. Dementikot välttelevät usein katsekontaktia, mutta sen sijaan voit yrittää pitää häntä kädestä tai vaikka silitellä, jos mummu tuntuu olevan tähän suostuvainen.

Työskentelen itse dementoituneiden kanssa ja kyllä syvästikkin dementoituneet mummut tai paapat tunnistavat tutut hoitajat ja tietenkin läheiset omaiset.

Lohduttavaa kuulla. Yleensä mummun tuona koskettelen kättä tai harjaan hiuksia. Sit kattellaan kuvia. Viime aikoina ollaan soitettu semmosta musiikkia mitä mummu on tykänny kuunnella. Just alzheimerist tuli tv:s dokkari ja siel sanottiin et tutut hajut ja äänet voi tuoda mieleen muistoja menneestä ja turvallisuuden tunteen.

Musiikki on monille dementoituneille hyvin tärkeä asia ja se tuo juuri muistoja mieleen. Työpaikallani olen törmännyt sellaiseenkin, että täysin dementoitunut mummu joka hädin tuskin enää puhuu, laulaa melkein sanasta sanaan tutun laulun oikein, kun se laitetaan soimaan radiosta.

Anna ihmeessä paljon läheisyyttä ja ennen kaikkea aikaa mummullesi. Se on kultaakin kalliimpaa.

 

[uskoisin]

Joo, tosiaan laulujen sanat on monesti hallussa vaikka alzheimer olisi pitkälle edennyt tai vaikkei enää puhuisikaan niin varmaan tunnistaa sanat ja sävelen.

 

[ap]

Mun mielestä alzheimer-ihmiset "tunnistaa" tutut henkilöt, joita näkee päivittäin ja varsinkin ne joista on positiivisia kokemuksia.. Olen siis työskennellyt alzheimerin tautia sairastavien parissa. Siksi heittomerkeissä tunnistaa, koska en ole varma, että tietääkö kenestä on kyse, mutta mieleen on varmaan jäänyt jonkinlainen muistijälki..

Mummun kohdal afaasia viel vaikeuttaa mummun muistin arvioimista, koska hän ei osaa ilmaista itseään sanoilla. Hoitajatkin usein sanoo, et joinain päivinä mummu ymmärtää paremmin puhetta ja joinain ei. Ja joskus osaa niillä kahdella sanalla mitä vielä osaa vastata loogisesti kysymyksiin.

 

[nöppäri]

Mun kokemuksella omasta isästäni on se, että vaikka ei muuten tunnistaisi, niin ääni on semmoinen minkä kyllä tunnisti, vaikka sitten olisi ollut kauemminkin sen kuulemisesta.

Ei välttämättä esim loppuvaiheessa reagoinut mihinkään, mutta kun joku lapsista meni käymään, niin silmät alkoivat liikkumaan, vaikkei muuten olisi reagoinutkaan, hoitajille ei reagoinut samoin.

Hui hitsi kun tulikin iskää ikävä :'(

 

[Ninni]

Mun kokemuksella omasta isästäni on se, että vaikka ei muuten tunnistaisi, niin ääni on semmoinen minkä kyllä tunnisti, vaikka sitten olisi ollut kauemminkin sen kuulemisesta.

Ei välttämättä esim loppuvaiheessa reagoinut mihinkään, mutta kun joku lapsista meni käymään, niin silmät alkoivat liikkumaan, vaikkei muuten olisi reagoinutkaan, hoitajille ei reagoinut samoin.

Hui hitsi kun tulikin iskää ikävä :'(

Nöppärille iso :hug:

 

[ap]

Mun kokemuksella omasta isästäni on se, että vaikka ei muuten tunnistaisi, niin ääni on semmoinen minkä kyllä tunnisti, vaikka sitten olisi ollut kauemminkin sen kuulemisesta.

Ei välttämättä esim loppuvaiheessa reagoinut mihinkään, mutta kun joku lapsista meni käymään, niin silmät alkoivat liikkumaan, vaikkei muuten olisi reagoinutkaan, hoitajille ei reagoinut samoin.

Hui hitsi kun tulikin iskää ikävä :'(

Voih :hug: Ehkä alzheimer potilaat tosiaankin siellä syvällä sisimmässään tunnistaa ihmiset, niin kuin isäsikin. He eivät vain pysty ilmaisemaan sitä samalla tavalla kuin ennen. Ainakin minusta se ajatus on lohduttava, vaikka aina suru tulee kun ajattelee sitä mitä mummo on nyt ja mitä hän oli ennen.

 

[tasamaan tallaaja]

Mun mielestä alzheimer-ihmiset "tunnistaa" tutut henkilöt, joita näkee päivittäin ja varsinkin ne joista on positiivisia kokemuksia.. Olen siis työskennellyt alzheimerin tautia sairastavien parissa. Siksi heittomerkeissä tunnistaa, koska en ole varma, että tietääkö kenestä on kyse, mutta mieleen on varmaan jäänyt jonkinlainen muistijälki..

Välttämättä ei tiedä kenestä on kyse, mutta tietää ihmisen läheiseksi, rakkaaksi. Ja hoitaja tuo taas toisenlaista turvaa. Hoitajan tunnistaa selvästi hoitajana, huolrnpitäjänä. Usein käyvät tunnistaa tietenkin herkemmin.

Muisti ja muistamattomuus on jännä juttu ja hirveästi on yksilöllisiä eroja, sen olen huomannut omassa työssäni. Yllättäviä asioita saattavat muistaa jopa läheltä esim syntynyt lapsenlapsi muistetaan ja välillä jopa nimikin, vaikka muuten eletään ihan omissa äfääreissä. Itselläni on joskus kysynyt asiakas, joka ei edes kunnolla puhu missä olen ollut kun lomalta tulin töihin.