Voisitteko lukea ja kommentoida? Vinkkejä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fortunate
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

fortunate

Aktiivinen jäsen
07.11.2010
8 015
1
36
Eli tää teksti on mun kaverin käsialaa ja koskee hänen elämäänsä (luvallansa tän tänne laitan). Toi käytös on varmaan jokseenkin normaalia, mutta auttaako siihen mikään?
Itse en oikein osaa kaveria neuvoa ja hän tuntuu olevan aika puhki..
Kyseessä siis 10kk vanha lapsi.


1. Syöttötuolissa istuminen. Ihan hirveetä.
Se ei viihdy siinä kuin korkeintaan 5 min. ja alkaa sitten repimään itseään rinnuksista ja rynkyttää sitä syöttötuolia ja lopettaa tavallaan hengittämästä tai sillee jännästi, kerranki ku se oli ahistunu syötön aikana niin se oksensi, siis miettikää, oksensi sen takia ko sitä ärsytti olla siinä niin paljon ja tää oksentaminen luultavasti johtui siitä että kun se on sillee ''hengittämättä'' niin sillä tulee siitä varmaan jotenki huono olo tai jotain.
Tätä on sattunut useamminki kuin kerran. Ja sillä kyllä on aina nälkä kun hänet siihen syöttötuoliin laitan ettei ainakaan sen takia halua pois siitä ettei maistuis. Se on raskasta mullekin, koska tämä toistuu sen 3 kertaa ainakin päivässä, joka kerta ei ole yhtä paha show, mutta pahimmillaan se tosiaan oksentaa kaikki ulos.

2. Turvaistuimessa oleminen. Sama reaktio kuin tuon syöttötuolin kanssa- lukuunottamatta oksentelua. Naama punasena ähertää ja raivoaa niitten turvavöiden kanssa ja sitä kestää niin kauan että hänet otetaan pois siitä eli koko automatkan, ellei sitten ole niin väsynyt ettei jaksa tapella vaan nukahtaa.
Ilmeisesti sitä ahistaa kaikki semmoset asiat mistä se ei pääse liikkelle tai jotain siihen suuntaan.

3. Nukkumaan meno. Useimmiten super rasittava hetki. Se ei suostu nukahtamaan omaan sänkyyn paitsi hyvinhyvin väsyneenä eli silloin se tavallaan vahingossa nukahtaa pinnasänkyynsä, koska ei tajua missä on. Mutta yleensä nukuttaminen kestää puolesta tunnista jopa kahteen tuntiin, niinkuin eilettäin Jade nukahti 45 min. ajaksi, mutta sitten huusi täyttä kurkkua klo. 23-01 välisen ajan, meinas hermo mennä ja vähän menikin.
Ajattelin että vihdoinkin ja aloin itsekin nukkumaan, mutta sitten kello 02:30, sama juttu, reilu puolituntia vaan huusi, oli se sitten sylissä, sängyssä maaten tai istuen, ihan sama miten päin niin huuto oli yhtä kova.
Sitten annoin sille maitoa ja tuntui aluksi että sekään ei rauhota, mutta kyllä se sitten lopulta helpotti. Mutta ei sillä kyllä nälkäkään voinut olla koska se oli syöny iltapuuron vähän ennen nukkumaan menoa ja pullon maitoa.
Jade sitten yövalvomisesta huolimatta päätti herätä klo 8 aamulla, hiukanko väsyttää, mutta mietin vaan miten jadessaa ei väsytä, tuossa se nyttenki täydessä touhussa laulelee ja leikkii... Ei siinä mitään jos tämmösiä öitä/päiviä olisi sillon tällön, muttako monta kertaa viikossa ja tuo syömisjuttu on joka päiväistä.
 
Voi että, tuli jotenkin melkein itku tuosta tilanteesta. Ihan eka ajatus oli, että onkohan lapsella jokin yliherkkyys-juttu kosketuksen tai ruoan tms. suhteen?! En osaa tuota selittää mitä ajattelen, mutta vähän oudolta kuulostaa. Onhan lapsilla vaikka minkälaisia outoja käytöstapoja pienenä ja ne menevät itsestään ohi ajan kanssa sitten. Surku myös väsynyttä äitiä. Toivottavasti hän saa pian apua tilanteeseen esim. neuvolasta! Voimia ja haleja hänelle ja muille asian ympärillä oleville!
 
  • Tykkää
Reactions: MorbidMama
Mä tunnen lapsia jotka on heränneet yöllä huutamaan. Mikään ei auta. Lapsi huutaa sen jonkin aikaa (muutamasta minuutista tuntiin) ja nukahtaa. Oma lapsenikin huusi yöllä toisinaan. Vauvani näytti olevan aivan pihalla tapahtumasta ja kun nukahti niin nukkui hyvin. Meillä on perinnöllistä.

Syöttötuolissa istumiseen voisi auttaa aika tai se että ottaisi syliin syömisen ajaksi.

Kaukalo hommaan suosittelen et opettaa vähän kerrallaan olemaan siinä kaukalossa ihan koti oloissa.
 
Vaikuttaa eläväiseltä lapselta joka ei tykkää olla aloillaan. Vaikea itsekään on neuvoa, mutta tuosta syömisestä tuli mieleen syötetäänkö kaikki ruoka vai saako lapsi itse vaikka vain leikkiä lusikalla ja yrittää saada suuhunsa sormin ruokapaloja?
 
Ihan ekana tuli kans mieleen toi että lasta ärsyttää/ahdistaa kun ei pääse liikkumaan. Meillä ruokailutilanteisiin liittyvään kiukkuun auttoi lelut/kirjat/muu ylimääränen tutkittava syödessä. Jonkun aikaa oli aina jotain "extraa" mukana kun ruokapöydässä oltiin,sit pikkuhiljaa (aina kun meni vähän aikaa hyvin ilman noita touhuja) vähennettin leluja,ensin niin että vaan yks juttu/ruokailu,sit niin että esim vaan lounaalla/iltapalalla (=väsyneenä) sai olla lelu mukana.

Autokiukkuun (alkoi n 8kk iässä) auttoi pitkäksi aikaa se kun vaihdettiin turvakaukalosta isompaan istuimeen. Sit kun automatkat alko taas olla hermoa ja kiukkua,niin jotain puuhaa sinnekin.. Jos on 2 aikuista autossa niin toinen istuu lapsen seurana takapenkillä,jos vaan 1 eli kuski niin musaa soimaan ja jotain "harvinaista" (eli sellasta mitä ei usein saa lapsi käsiinsä) lelua syliin.

Meiän lapsi ei edelleenkään,nyt ikää 2v,nukahda omaan sänkyyn vaan ainoastaan viereen. Siitä sit nostetaan omaan sänkyynsä.. Tiedän että ei paras tapa,mutta en jaksa stressata asiaa,mieluummin nukutan viereen alle 10minuutissa kun käytän sen puoli-2 tuntia siihen että nukuttaisin omaan sänkyynsä.
 
138.jpg
 
meillä oli tuon syömisen kanssa samoja ongelmia jotka sitten ajan kanssa helpotti. Syytä en tiedä mutta mm joku allergia voi aiheuttaa moista. Meillä se ei ollut syy... Ja meillä helpotti syömisen jutut kun syötin vain sen minkä poika itse söi enkä pakottanut. Kyllä lapsi nälkäisenä syö eikä terve lapsi itseään näkään tapa. Mutta suosittelen testeissä käyntiä!
Turvaistun oli meille kanssa huutopaikka ja on välillä edelleen. Poika on kuitenkin hirveän vilkas että laitan itse sen piikkiin. Ei malttaisi olla paikoillaan vaan koko ajan menossa. Opeteltiin lyhyillä matkoilla istumista ja pitkätkin matkaat alkaa jo sujua kun joku istuu koko ajan vieressä ja jaksaa viihdyttää. Mutta tuokin ajan kanssa ohi menevä asia.
Jaksamista ja voimia tulevaan!
 
Vaikea tilanne.

Osaako vanhemmat toimia tilanteissa johdonmukaisesti, eivätkä siis menetä hermojaan ja huuda.
Kaverilla oli vähän tuota vikaa ja sai lapselle aikaan jonkinmoisen paniikkikohtauksen esim. pukemistilanteissa.
 
onko tää vauva syntynyt napanuora kaulan ympärillä? mä itse synnyin napanuora kaulan ympärillä ja äitini on kertonut, etten luultavasti sen takia tykännyt olla kiinni missään taikka missään ahtaissa paikoissa eli syöttötuolissa, turvaistuimen vöissä, pinnasängyssä jne. En pysty nyt aikuisiälläkään käyttämään mm. kaulahuiveja ja uskon tuon napanuoran olevan siihen syynä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äitäx;24977452:
Mä tunnen lapsia jotka on heränneet yöllä huutamaan. Mikään ei auta. Lapsi huutaa sen jonkin aikaa (muutamasta minuutista tuntiin) ja nukahtaa. Oma lapsenikin huusi yöllä toisinaan. Vauvani näytti olevan aivan pihalla tapahtumasta ja kun nukahti niin nukkui hyvin. Meillä on perinnöllistä.

Syöttötuolissa istumiseen voisi auttaa aika tai se että ottaisi syliin syömisen ajaksi.

Kaukalo hommaan suosittelen et opettaa vähän kerrallaan olemaan siinä kaukalossa ihan koti oloissa.

Meillä kans oli näitä huutojaksoja. Eli öisiä huutokohtauksia. Joskus tuntui että vasta ulos meno yöllä herätti kunnolla ja lopetti huutamisen. Ainakin valot täytyi aina laittaa päälle, muuten huutoa ei saanut loppumaan. Voi aikoja, onneksi noi huudot ovat takanapäin. On raskasta kun ei yhtään tiedä miksi toinen huutaa.
 
Meilläkään 11 kuukauden ikäinen ei pysy syöttötuolissa ja sylissäkin syöttäminen on hankalaa, kun toinen koittaa vain kiivetä pois. Syöttötuoliin laitettiin valjaat, niin johan helpotti, kun niistä hän ei suutu, mutta jos äiti tai isä koittaa laittaa lapsen takaisin tuoliin tai pitää sylissä kiinni syötön ajan, tulee kova huuto. Lisäksi pitää antaa käteen ruokaa ja/tai oma lusikka, että jotenkin sujuu, kun lapsi keskittyy niihin. Voi olla, että ap:n ystävän tapauksessa sitäkin on jo koitettu, mutta jos ei ole, koittaisin antaa vaikka leipäpalan käteen tai jotain sopivaa sormiruokaa nenän eteen, jos lapsi kiinnostuisi niistä ja unohtaisi että on syöttötuolissa.
 
Refluksi/ ruoka-aineallergiat tuli mieleen.

Meillä ei lapsilla ole ollut refluksia, mutta allerginen heräsi just samalla tavalla huutamaan nukuttuaan jonkun aikaa. Maitoa vauvat juo myös rauhoittaaksen kipua ja muuta huonoa oloa, mutta se ei tietenkään tuo apua jos ruoka aiheuttaa lisää vaivoja.

Monesti allerginen vauva oli tyytymätön joutuessaan olemaan paikallaan (turvaistuin eism), maha varmaan vaivasi kovasti ekä voinut asennoilla helpottaa oloa. Taikka jo ennestään huono olo paheni epämukavassa asennossa.

Jos on jatkunut pitkään, olisi hyvä selvitellä erityisesti kun yökkää ruuat ulos ja heräilee monesti ilman että rauhoittuu millään = selkeitä viitteitä, että ongelma voi olla myös sairaus.

Ihan ekaksi ottaisin syöttiksestä pois jos ahdistaa, syliin. Vosiko lapsi nukkua vieressä jos pinnis ei onnistu? Jne. Mitään neuvolalääkäriä ei kannata kysellä vaan suoraan lastenlääkärille, mielellään refluksiin/allergioihin erikoistuneelle.
 
Entäs ALLERGIAT tai REFLUKSIi?
Jos kerta huutaa nukkumaan mennessä/öisin tuolla tavalla.. Ja tuo istuma-asennossa huutaminen voisi olla myös sitä, että masuun sattuu pahemmin tai ruokatorvea polttelee pahemmin kuin vaikka pötkötellessä. Ehdottomasti kunnon tutkimuksiin pikkuinen! Vanhemmat on varmaan ihan väsyksissä :(
 
Lapsi saa itsekin ruokaa aina silloin tällöin kokeilla, mutta tärkeää on kuitenki pittää se sekä vanhemman että lapsen mielessä että ruokailuhetki pitäisi olla mieluisa eikä ikävä osa päivää. Kaikkia lelut jotka soveltuvat ruokapöytään on kokeiltu, mutta ei sekään temppu enää tepsi. heittelee lattialle ja olettaa että sillä tavalla voidaan sivuutta syöminen kun äiti nostelee lelua sitä mukaan kun lapsi sen tiputtaa. Myös autoilessa hänellä on niitä ''erikoisleluja'' käsissä, kuten mm. pakastepussi. Tykkää rapistella sen kanssa ja sitä on mukava imeskellä, mutta ei kelpaa sekään enään. Ja yh kun olen niin automatkat taittuu kahden. Ja tottakai toimin johdonmukaisesti (toistaa vanhempaa ei ole), mutta yksin väsyneenä huutoon ei vaan aina jaksa pysyä tyynenä. En titenkään satuta lasta tai pura omaa ärsyyntymistäni häneen millään tavalla vaan ennemminki olen vain hiljaa enkä puhu lapselle mitään. En edes aina ota syliin, koska sitten alkaa se rimpuilu ja siitä tulee semmonen oravanpyörä että huoh.. Annan itkeä jonkun aikaa itsekseen (en kuitenkaan jätä yksin vaan olen samassa huoneessa ja näköetäisyydellä) ja sitten kun lapsi on pahimmat huudot huutanut niin otan syliin ja hyssyttelen. tämä on kohta pahempaa kuin koliikkiaikoina.
 
Kaunis kiitos vinkeistä, olen positiivisesti yllättynyt.
Kyllä täällä näköjään osataan auttaa jos apua tarvii. :)

Laitoin tuolle kaverille linkkinä tän keskustelun ja toivottavasti hän saa ajatuksia vastauksistanne, ilmeisesti hän oli tähän kommentoinut itsekin.
 
Meidän poika kiukkusi noin maitoallergiaansa. Surullisempi tapaus oli eräs naapuri, jossa pikkuisen yövalvomisien syyksi löytyi incl. Valvomisen lisäksi toinen oire mistä se se kamala sairaus huomattiin, oli päänympäryksen kasvun hidastuminen. On tosin hyvin, hyvin harvinainen, joten tuskin siitä johtuu.
 
muuta en osaa sanoa kuin että minun tyttäreni oksensi ruoan jos sitä syötti lusikallisenkin liikaa.

Piti siis osata lopettaa syöttäminen heti kun ekan kerran käänsi päänsä pois, muuten tuli kaikki eväät pöydälle...
Ja syöttötuolissa oli valjaat. Mutta on hyvin voimakastahtoinen edelleen, 9-vuotiaana... Onneksi äitinsä on yhtä luupää.
 

Yhteistyössä