Voisiko lapsi olla masentunut?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meillä on siis neljäsluokkalainen poika, jolla on ilmennyt vaikeuksia koulussa. Ei ole yhtään kiinnostunut koulunkäynnistä ja kai jonkunverran höpisee omiaan tunneillakin. Koenumerot ovat kuitenkin olleet ihan ok, pari täyttä kymppiäkin, mutta myös pari kertaa vitonen. Kotona tsemppaan koulunkäyntiin, uhkailen ja kiristänkin, mutta asenne koulua kohtaan on vain kovin kielteinen. Kiusaamista ei tietääkseni ole, vaikka isossa koulussa onkin.

Nyt kun viimeksi keskustelin opettajan kanssa, hän mietti voisiko poika olla masentunut, kun koulu ei maita. Itsekin olen tätä nyt pohtinut, enkä oikein tiedä... Kotona poika on kiinnostunut omista harrastuksistaan ja kavereistaan, ja mielestäni aika normaali. Voiko siis masennus oireilla noin, että näkyisi vaan koulussa, vai onko kyseessä vain laiskuus?
 
Ovatko ne huonot koenumerot aina samoista aineista tai aiheista? Ts. onko siinä selkeää kuviota, että hyviä numeroita tulee lähes vaivatta niistä aineista, jotka helppoja ja/tai jotka kiinnostavat lasta erityisesti?

Uhkailu ja kiristäminen eivät kuulosta tehokkailta toimilta tuossa tilanteessa, ei sen kenenkään asennetta paranna. Ennemmin suuntaisin tulevaan, että miten suuriin asioihin niillä numeroilla onkaan vaikutusta paria vuotta myöhemmin.

Meillä on useampi lapsi tuota ikäluokkaa ja ekoja murkkuiän piirteitä alkaa olla, sekin voi ihan vaan olla. Voisiko olla ihastunut johonkuhun?
 
Kyllä ne hyvät ja huonot numerot tulevat tietyistä aineista... muut ovat sellaista 7-8 luokkaa. Olen jatkuvalla syötöllä puhunut pojalle, että hän pohjustaa jo nyt tulevaisuuttaan, vaikka ei siltä tuntuisikaan. Mutta kun kiinnostusta koulunkäyntiin ei vain yksinkertaisesti ole. Murkkuikää olen itsekin miettinyt, mutta on niin kovin pieni ikäisekseen, ihastumisesta ei näin äitinä tietoa :) Ap
 
Jos on kiinnostunut kavereista ja harrastuksista, niin en epäilisi masennusta.

Jos huonot arvosanat tulee aina samoista aineista, niin voisiko ne olla hänelle liian vaikeita, että tarvitsee enemmän harjoitusta, tai niin epämieluisia, ettei jaksa lukea eikä kuunnella tunnilla?
 
Niin, ja unohtui kirjoittaa, että huolestuttaa kovasti tuo open masennusepäily, jos en äitinä sitä havaitsekaan. Kun kotioloissa on samanlainen kuin muut lapset, vain koulutyöt takkuaa...
 
[QUOTE="vieras";28501765]Niin, ja unohtui kirjoittaa, että huolestuttaa kovasti tuo open masennusepäily, jos en äitinä sitä havaitsekaan. Kun kotioloissa on samanlainen kuin muut lapset, vain koulutyöt takkuaa...[/QUOTE]

tämä siis ap
 
[QUOTE="vieras";28501801]Voi olla. Oma lapseni sairastui mm. masennukseen ja oli muutakin tuossa iässä. Tuli pitkät sairaalajaksot ja osastohoidot tutuiksi.[/QUOTE]

Huomasitko itse lapsesi käytöksessä jotain outoa, vai tuliko aloite esim. koululta? Kun se tässä eniten mietityttää, että voiko masennus oireilla vain koulussa ja kotona sitten taas ei? Vai enkö vain huomaa selviä merkkejä... Ap
 
[QUOTE="vieras";28501844]Huomasitko itse lapsesi käytöksessä jotain outoa, vai tuliko aloite esim. koululta? Kun se tässä eniten mietityttää, että voiko masennus oireilla vain koulussa ja kotona sitten taas ei? Vai enkö vain huomaa selviä merkkejä... Ap[/QUOTE] Huomattiin koulun kanssa liian myöhään kun lapsi oli mennyt jo todella huonoon kuntoon. Perästä päin toki merkkejä oli. Eristäytyminen, takertuminen, herkkyys, itsetuhoisuus (jolloin tartuttiin asioihin kiireellisesti ) jne. Lopulta alkoi kuulo-ja näköharhat, mutta tässä olikin kyse jo muusta kun pelkästä masennuksesta. Meni psykoosiin jne.
 

Yhteistyössä