Voimat kohta lopussa

tupla äittä

Uusi jäsen
22.06.2006
12
0
1
Mulla on kaksi lasta, joista vanhempi, 4-v poika on erityislapsi. Tällä hetkellä diagnoosina laaja-alainen neurologinen kehityshäiriö. Vaatii jatkuvaa valvontaa arvaamattomuuden takia. Saa päivittäin useita hepulikohtauksia, jolloin villintyy aivan täysin, juoksee ympäri taloa ja heittelee tavaroita tai repii pikkusiskoa hiuksista tmv. Lelut tai muut tavarat vie toisten kädestä, saattaa yhtäkkiä ottaa siskonsa maito mukin ja heittää sen lattialle tai alkaa syömään muiden ruokaa. Vaarantaju on tutkimustenkin mukaan todella heikko, joten senkin vuoksi on koko ajan valvottava. Varsinkin kodin ulkopuolella ollessa paikallaan pysyminen tuntuu mahdottomalta. Rattaat on oltava aina mukana, jotta pysyy hetken niissä aloillaan eikä karkaile vaarallisiin paikkoihin. Turvallisessa ympäristössä toki kävelee ulkona, mutta ei esim. keskustassa. Kylä reissut on erittäin rasittavia, sillä poikaa ei uskalla päästää metriä kauemmaksi siellä itsestään. Ei ole kiva seurata sitä joka paikkaan ja olla jatkuvasta kieltämässä, kun toinen avaa kaikki kaapit ja laatikot ja koskee joka paikkaan. Siinä pitäis sit yrittää vajaa kolme vuotiastakin pystyä vahtimaan ja vieraiden kanssa seurustelemaan.

Päivät lapset ovat päiväkodissa, mutta muun ajan olen niissä aivan kiinni. Olen koulussa töissä, joten pitkät lomat ovat tosi raskaita. Lähellä ei asu ketään, kuka voisi auttaa arjessa. Avioliittokin on huonolla mallilla, joten sekin vie lisää voimia. Tuntuu vain välillä, että voimat loppuu... Kiitos jos jaksoitte lukea
 
Alkuperäinen kirjoittaja eikö:
miehesi hoida lapsia lomilla?

Ei tule yleensä toimeen poikani kanssa. On usein sanonut, ettei tuollaisen paikka ole koti... Sen vuoksi en pahemmin viitsi hänen tehtäväkseen lastenhoitoa jättää kuin vain pakollisten menojen ajaksi :( Oma aikani on siis vähissä

 
Alkuperäinen kirjoittaja tupla äittä:
Alkuperäinen kirjoittaja eikö:
miehesi hoida lapsia lomilla?

Ei tule yleensä toimeen poikani kanssa. On usein sanonut, ettei tuollaisen paikka ole koti... Sen vuoksi en pahemmin viitsi hänen tehtäväkseen lastenhoitoa jättää kuin vain pakollisten menojen ajaksi :( Oma aikani on siis vähissä

Onko poika siis teidän yhteinen lapsi?

 
Luultavasti teilläkin niitä rankimpia vuosia vietetään nyt, kun lapset pieniä, ja aikuisilla ehkä eniten paineita työelämässä. Tällä hetkellä ei kannata mitään ylimääräistä elämään ottaa, kunhan selviää kustakin päivästä. Luultavasti kuitenkin parempaa päin menossa. On rankkaa kun on erityislapsi, ja lapset pieniä, ja nyt on vielä pimein ja hankalin aika vuodesta.

Mutta kannattaa kyllä miettiä, mitä apuja on saatavilla esim. loma-ajoiksikin. Voiko saada esim. siivoiluun apuja, jotta voisit keskittyä vain lapsiin, ja voisitko ajatella, että teillä syötäisiin enenmmän valmista ruokaa, jottei menisi energiaa ruuanlaittoon (tai hyödyntää puolivalmisteita).
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
voisitko ajatella, että teillä syötäisiin enenmmän valmista ruokaa, jottei menisi energiaa ruuanlaittoon (tai hyödyntää puolivalmisteita).

http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/hairikot.html

Erityislapsi tarvitsee lisäaineettoman ruoan - vaikka sitä vauvan ruokaa sitten, mutta ei mitään eineksiä ainakaan!



 
Alkuperäinen kirjoittaja hrrrr:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
voisitko ajatella, että teillä syötäisiin enenmmän valmista ruokaa, jottei menisi energiaa ruuanlaittoon (tai hyödyntää puolivalmisteita).

http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/hairikot.html

Erityislapsi tarvitsee lisäaineettoman ruoan - vaikka sitä vauvan ruokaa sitten, mutta ei mitään eineksiä ainakaan!


Aivan. No niin anteeksi tämä huono ohjeeni. Ajattelin vaan että jos äidillä hermoromahdus uhkaa niin mikä nyt sitten on parasta. En itsekään eineksiä suosittele, mutta esim. pakastevihanneksia on monen´moisia, joilla voi helpottaa vihannestenkäsittelyn vaivaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hrrrr:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
voisitko ajatella, että teillä syötäisiin enenmmän valmista ruokaa, jottei menisi energiaa ruuanlaittoon (tai hyödyntää puolivalmisteita).

http://koti.utanet.fi/~paula/kotikokkeli/hairikot.html

Erityislapsi tarvitsee lisäaineettoman ruoan - vaikka sitä vauvan ruokaa sitten, mutta ei mitään eineksiä ainakaan!

Älä puhu paskaa muutenkin raskaassa elämän tilanteessa olevalle..

Olen itse lastenlääkäri ja erityislapsen äiti, sekä saanut lapsiin erikoistuneelta ravitsemusterapeutilta ohjeen, että eneksiä voi oikein hyvin käyttää yli 1v- lapsella kunhan ei ihan suolaisimmasta päästä käytä joka aterialla. Helpottaa arkea kummasti, suosittelen!!
 
Erityislapsen kanssa on miljoona voimia vievää asiaa niin ei todellakaan kannata alkaa hiuksia halkomaan jonkun ruuan kanssa. Energiaa tarvitaan moneen tähdellisempääkin. Jaksaminen on tärkeintä.
 
Oletteko kysyneet mahdollisuutta tukiperheeseen? Saisitte edes kerran kuussa olla hetken kahdestaan miehen kanssa ja nuoremmallekin jäisi aikaa olla vanhempien kanssa. Sukulaisillani on erityislapsi, joka hoidossa kodin ulkopuolella yhden vkonlopun kuukaudessa. Olen huomannut sen auttaneen jaksamista ja parisuhdetta =)
 
Tukiperhe on varmaan paras ratkaisu. Meille on sitä tarjottu ja nyt odotellaan päätöstä. Meille kerrottiin että koululaiset voi kesälomalla ym. pitkillä lomilla olla esim. viikon tukiperheissä. Rohkeasti vaan apua kyselemään! Harmi että näistä tukiperheistä ym. ei puhuta tarpeeksi, että palveluja ja apua on olemassa. Mulle tuli ihan uutena tietona tämä tukiperhe- vaihtoehto. Esim. neuvolassa jossa tiedetään perheen asiat ja lapsen tarpeet. Moni sinnittelee omilla keinoilla ja palaa loppuun. Voimia & jaksamista!
 

Yhteistyössä