Voimakastahtoinen taapero

[Huvitutti harmailee]

Toinen lapsistamme on 1v5kk. Jo jonkin aikaa hän on ollut ihan mahdoton. Aina, kun ei mene oman tahdon mukaan alkaa kitiseen ja heittäytyy kenttään. Kiusaa siskoaan: vie leluja kädestä, repii hiuksista, puree.. Kaiken lisäksi tyttö on minusta hirveän mustasukkainen, saa raivarit isästään ja isosiskostaan. Siis ihan mahdoton. Olen kokeillut jäähypenkkiä, mutta tyttö on vain mielissään, kun penkille pääsee. Alkaa kyllä itkeen, jos kiellän, joten uskoisin hänen ymmärtävän. Välillä tuntuu, että saa raivarit, koska ei osaa sanoa mitä haluaa. Välillä tuntuu, että tekee kiusaa tietoisesti. Mitä voisi tehdä, jotta elo tästä taas rauhoittuisi? Tyttö on käynyt tutustumassa hoitoon ja siellä käyttäytyy esimerkillisesti.

 

[Samaa meillä]

Tyttö tosi tempperamenttinen ja etenkin mustasukkainen, kaikki tänne heti mulle -tyyppiä.

Ikää jo 1v11kk. Todella paljon on tehty töitä et saatais tota käytöstä kuriin. Isosiskoaan kohtaan on välillä tosi kamala, lyö, puree, vaatii lelut itselleen, omii oikeastaan kaiken.. Minusta on myös mustasukkainen, ollaan sovittu miehen kanssa että nyt ihan tarkoituksella halaillaan ja pussaillaan lapsen nähden ettei olis niin vallaton mun perään. Vähän on ehkä auttanut.

Talvella vielä n. 1v 3kk ikäisenä oli aivan ihastuttava taapero, leikki kerhoissa ym. toisten lasten kanssa nätisti, oli hyvän tuulinen jne. Nyt tätä on kestänyt jo niin kauan, etten usko olevan pelkkää uhmaikään kuuluvaa..

Välillä ei tahdo jaksaa..

 

[Huvitutti harmaana]

Voi ei! Näen jo kauhukuvia tulevaisuudesta. Joskus mietin olemmeko kasvattaneet nuoremman jotenkin erillalailla, mutta en usko. Isosisko on todella kiltti ja tottelevainen. Onko kukaan ratkaissut tätä yhtälöä?

 

[Mrs Bean]

Heh, meillä tuo esikoinen oli 1vuotiaasta tonne 7 vuotiaaksi aivan kamalan tempperamenttinen. Joka päivä otettiin yhteen, monta kertaa, oli oma jaksaminen tiukalla. Nyt tytön ollessa liki 14 vuotias, en voi kun ihmetellä että miten rauhallinen, tasainen, ahkera ja järkevä tyttö on. Taisi kiukuta kaikki kiukkunsa pienenä ja sen ikäistä pystyi vielä ohjaamaan ja opettamaan että miten sen tempparamentin kanssa pärjää ja nyt tyttö osaa sen eikä tartte murrosiän riehumisia pitää.

muoks. tytöllä pienempiä sisaruksia, joten ei mitenkään ainokaisena hoidettu. Pikkuveli noin vuoden nuorempi, pikkusisko noin 3 vuotta nuorempi, sit tuo nuorin pikkusisko onkin useamman vuoden nuorempi.

 

[Huvitutti harmailee]

Mrs Bean: eli jotain toivoa siis on, että joskus helpottaa. Sanoisin, että tulee aika rankat vuodet.. Huh huh, nauraisko vai itkisikö.

 

[Mrs Bean]

Mrs Bean: eli jotain toivoa siis on, että joskus helpottaa. Sanoisin, että tulee aika rankat vuodet.. Huh huh, nauraisko vai itkisikö.

Juu, toivoa on, oppiipahan lapsi käsittelemään tunteitaan kun joutuu niiden kanssa pienenä tahkoamaan. =)

 

[aitiliini83 harmaana]

Toinen lapsistamme on 1v5kk. Jo jonkin aikaa hän on ollut ihan mahdoton. Aina, kun ei mene oman tahdon mukaan alkaa kitiseen ja heittäytyy kenttään. Kiusaa siskoaan: vie leluja kädestä, repii hiuksista, puree.. Kaiken lisäksi tyttö on minusta hirveän mustasukkainen, saa raivarit isästään ja isosiskostaan. Siis ihan mahdoton. Olen kokeillut jäähypenkkiä, mutta tyttö on vain mielissään, kun penkille pääsee. Alkaa kyllä itkeen, jos kiellän, joten uskoisin hänen ymmärtävän. Välillä tuntuu, että saa raivarit, koska ei osaa sanoa mitä haluaa. Välillä tuntuu, että tekee kiusaa tietoisesti. Mitä voisi tehdä, jotta elo tästä taas rauhoittuisi? Tyttö on käynyt tutustumassa hoitoon ja siellä käyttäytyy esimerkillisesti.

Kuulostaa aivan meidän pikku neidiltä 2v.... yhtäkkiä alkanut joku aivan hirveä kausi ja osottaa mieltään koko ajan...... kun mennään autoon ni vaikea saada turvaistuimeen vaan juoksee ympäri autoa mua karkuun ja sama pois lähdettäessä....... lyö kaikkia perheenjäseniä leluilla joskus ki8usaksi ja joskus jos ei saa tahtoaan läpi jossain asiassa......
viimisin mielenosoitus oli kun pissasi tahalleen matolle kun ei saanut tahtoaan läpi!
Uskomatonta!
Ei mun esikoinen tommonen ollut
Kaipa toi vaihe joskus ohi menee!

 

[vieras]

Meillä päiväkodin hoitaja sanoi, että vanhempi lapsemme on sellainen, joka ei unohda sitä jos antaa jossain asiassa periksi. Häntä täytyy siis kasvattaa siten, että jos asia on sellainen, että siitä ei voi tehdä kompromisseja alun alkaenkaan, ei voi silloin antaa kesken kaiken periksi, muuten hän alkaa pompottelemaan mielensä mukaan.

Nuorempi taas on melkoinen raivoaja, mutta sitten taas helposti leppyvä, muuten tunteet on jotenkin nopeat ja voimakkaat vaihtumaan. Hänessä ei ole samantapaista muistia, jolla hän alkaa "hyväksikäyttämään" heikompia hetkiä.

Itseasiassa on aika kiva huomata, millaisia luonteenpiirteitä omissa lapsissa on, kun kaksi erilaista lasta näyttää omia luonteitaan.