Mä en tiedä onko tää pakkomielle, mutta kerron kuitenkin.
Mä seurustelin 14-vuotiaana yhden pojan kanssa. Ensimmäinen suhde, ja eikä edes harrastettu seksiä. Pusuteltiin ja kuljettiin käsi kädessä. Sitten erottiin.
Jonkun ajan päästä seurustelin toisen pojan kanssa, mutta "petin" sitä tän ensimmäisen pojan kanssa. Ei siis vieläkään ollut seksiä kuitenkaan.
17-vuotiaana aloin seurustella nykyisen mieheni kanssa. Häntäkin petin tämän ensimmäisen poikaystäväni kanssa, meidän salasuhde siis kesti monta vuotta. Joo tiedän, tuomitkaa vaan!!
Edelleen on tunteita tätä ensimmäistä poikaystävääni kohtaan, mutta häntä en ole nähnyt yli kahteen vuoteen, saati ollut missään tekemisissä. Hän kuitenkin tulee aina kuulumaan sydämeeni ja hän on sielunkumppanini, enkä koskaan lakkaa häntä rakastamasta. Rakkaus häneen on vaan erilaista kuin mieheeni, jota myös rakastan.