?
?
Vieras
eli verikokeiden tulokset oli et S-TSH 4,36 (eli koholla) ja S-T4-V oli 16, eli normaali. Mitään oireita en ole huomannut.. ja mitä muita vaihtoehtoja voisi olla kuin vajaatoiminta?
O
Ottis
Vieras
S-TSH
Viitearvo
Aikuiset 0.3-4.0 mU/l
Seerumin tyreotropiini on aivoista erittyvä hormoni joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen pitoisuus kertoo kilpirauhasen toiminnasta. Jos kilpirauhanen on liikatoimintainen, TSH-arvo pienenee. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo suurenee. On olemassa myös harvinaisia sairauksia jossa itse tyreotropiinin erittyminen on häiriintynyttä.
S-T4-V
Tyroksiini, vapaa
S-T4-V
Viitearvo 10.2-21.0 nmol/l
Seerumin tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni jonka tehtävät elimistössä ovat moninaiset. Voitaisiin sanoa että kilpirauhanen ja sen erittämät hormonit säätelevät koko elimistön metabolianopeutta. Jos tyroksiinia erittyy liikaa kuten kilpirauhasen liikatoiminnassa, elimistön prosessit kiihtyvät. Liian alhainen tyroksiinipitoisuus taasen johtaa elimistön prosessien hidastumiseen.
Vapaan tyroksiinin pitoisuus (T4-V) kuvastaa kilpirauhasen toimintaa paremmin kuin kokonaistyroksiinin pitoisuus (T4).
Voi olla, että sun kilppari on ns. siirtymässä vajaatoiminnan puolelle. Kannattanee pyytää kontrollikoe noin puolen vuoden päähän.
Viitearvo
Aikuiset 0.3-4.0 mU/l
Seerumin tyreotropiini on aivoista erittyvä hormoni joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Sen pitoisuus kertoo kilpirauhasen toiminnasta. Jos kilpirauhanen on liikatoimintainen, TSH-arvo pienenee. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo suurenee. On olemassa myös harvinaisia sairauksia jossa itse tyreotropiinin erittyminen on häiriintynyttä.
S-T4-V
Tyroksiini, vapaa
S-T4-V
Viitearvo 10.2-21.0 nmol/l
Seerumin tyroksiini on kilpirauhasen erittämä hormoni jonka tehtävät elimistössä ovat moninaiset. Voitaisiin sanoa että kilpirauhanen ja sen erittämät hormonit säätelevät koko elimistön metabolianopeutta. Jos tyroksiinia erittyy liikaa kuten kilpirauhasen liikatoiminnassa, elimistön prosessit kiihtyvät. Liian alhainen tyroksiinipitoisuus taasen johtaa elimistön prosessien hidastumiseen.
Vapaan tyroksiinin pitoisuus (T4-V) kuvastaa kilpirauhasen toimintaa paremmin kuin kokonaistyroksiinin pitoisuus (T4).
Voi olla, että sun kilppari on ns. siirtymässä vajaatoiminnan puolelle. Kannattanee pyytää kontrollikoe noin puolen vuoden päähän.
V
"vieras"
Vieras
?
?
Vieras
[QUOTE="vieras";23148972]Otettiinko tulehdusarvoja? esim. suljettiinko kilpirauhasentulehdus poies?[/QUOTE]
siis joo kaikki muut oli normaaleja, paitsi tuo s-tsh
siis joo kaikki muut oli normaaleja, paitsi tuo s-tsh
I
"ilmari"
Vieras
S
Seuraillaan
Vieras
TSH voi olla koholla tilapäisesti ja palata sitten normaaliksi. Tai sitten TSH voi lähteä nousemaan myöhemmin ja se tarkoittaa hypotyreoosia.
Mitä tulehdusarvoja ei kannata alkaa mittailemaan sen TSH:n takia, vaan sillä sitten selvitetään muita asioita. Autoimmuunityreoidiitti ei näy esim. CRP mittauksissa. Ja se autoimmuunityreoidiitti on melkein aina syynä hypotyreoosiin. Jos kilpirauhasessa on oikea tulehdus (bakteeri/virus), niin TSH-pitoisuudet laskevat (tulehtunut kudos työntää hormoneja lisääntyneen verenvirtauksen mukana ulos). Ja systeemihän menee niin, että hypotyreoosissa TSH-pitoisuus nouseen ja hypertyreoosissa TSH-pitoisuus laskee.
Yleinen ohje on se, että otetaan labrat uudelleen noin kuukauden kuluttua ja jos TSH on edelleen nousussa (nousee yleensä hyvin hitaasti), niin silloin voidaan todeta subkliininen hypotyreoosi. Sitäkin hoidetaan Thyroxinilla, jos oireita on. Jos oireita ei ole, niin lääkitys aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun TSH on kymmenen tietämillä. Sillä edellytyksellä tosin, että T4v ei putoa. T4v jos on matalalla (kestää yleensä hyvinkin pitkään, ennen kuin laskee viitearvojen alle), niin lääkitys voidaan aloittaa jo hyvinkin aikaisin.
Jos lääkitys aloitetaan, niin TSH ja T4v pitoisuuksia seurataan noin 6vk välein (tiheämmästä seurannasta ei ole hyötyä, koska lääkitys ja sen muutokset vaikuttavat labratuloksiin vasta tuon ajan kuluttua). Kun hoitotaso on löytynyt, niin labrakokeiden väliksi tulee noin 6kk.
Mitä tulehdusarvoja ei kannata alkaa mittailemaan sen TSH:n takia, vaan sillä sitten selvitetään muita asioita. Autoimmuunityreoidiitti ei näy esim. CRP mittauksissa. Ja se autoimmuunityreoidiitti on melkein aina syynä hypotyreoosiin. Jos kilpirauhasessa on oikea tulehdus (bakteeri/virus), niin TSH-pitoisuudet laskevat (tulehtunut kudos työntää hormoneja lisääntyneen verenvirtauksen mukana ulos). Ja systeemihän menee niin, että hypotyreoosissa TSH-pitoisuus nouseen ja hypertyreoosissa TSH-pitoisuus laskee.
Yleinen ohje on se, että otetaan labrat uudelleen noin kuukauden kuluttua ja jos TSH on edelleen nousussa (nousee yleensä hyvin hitaasti), niin silloin voidaan todeta subkliininen hypotyreoosi. Sitäkin hoidetaan Thyroxinilla, jos oireita on. Jos oireita ei ole, niin lääkitys aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun TSH on kymmenen tietämillä. Sillä edellytyksellä tosin, että T4v ei putoa. T4v jos on matalalla (kestää yleensä hyvinkin pitkään, ennen kuin laskee viitearvojen alle), niin lääkitys voidaan aloittaa jo hyvinkin aikaisin.
Jos lääkitys aloitetaan, niin TSH ja T4v pitoisuuksia seurataan noin 6vk välein (tiheämmästä seurannasta ei ole hyötyä, koska lääkitys ja sen muutokset vaikuttavat labratuloksiin vasta tuon ajan kuluttua). Kun hoitotaso on löytynyt, niin labrakokeiden väliksi tulee noin 6kk.
J
jessis
Vieras
tämä on vanha ketju, mutta ajattelin vasta silti 
itselläni oli noin vuosi sitten tsh 4,6 (sitä toista arvoa en muista), sitten muutaman kuukauden päästä tsh oli 2,3 ja se toinen arvo 14. ja mitään oireita ei ollut, ihan sattumalta löytyi tuo vajis
itselläni oli noin vuosi sitten tsh 4,6 (sitä toista arvoa en muista), sitten muutaman kuukauden päästä tsh oli 2,3 ja se toinen arvo 14. ja mitään oireita ei ollut, ihan sattumalta löytyi tuo vajis