TSH voi olla koholla tilapäisesti ja palata sitten normaaliksi. Tai sitten TSH voi lähteä nousemaan myöhemmin ja se tarkoittaa hypotyreoosia.
Mitä tulehdusarvoja ei kannata alkaa mittailemaan sen TSH:n takia, vaan sillä sitten selvitetään muita asioita. Autoimmuunityreoidiitti ei näy esim. CRP mittauksissa. Ja se autoimmuunityreoidiitti on melkein aina syynä hypotyreoosiin. Jos kilpirauhasessa on oikea tulehdus (bakteeri/virus), niin TSH-pitoisuudet laskevat (tulehtunut kudos työntää hormoneja lisääntyneen verenvirtauksen mukana ulos). Ja systeemihän menee niin, että hypotyreoosissa TSH-pitoisuus nouseen ja hypertyreoosissa TSH-pitoisuus laskee.
Yleinen ohje on se, että otetaan labrat uudelleen noin kuukauden kuluttua ja jos TSH on edelleen nousussa (nousee yleensä hyvin hitaasti), niin silloin voidaan todeta subkliininen hypotyreoosi. Sitäkin hoidetaan Thyroxinilla, jos oireita on. Jos oireita ei ole, niin lääkitys aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun TSH on kymmenen tietämillä. Sillä edellytyksellä tosin, että T4v ei putoa. T4v jos on matalalla (kestää yleensä hyvinkin pitkään, ennen kuin laskee viitearvojen alle), niin lääkitys voidaan aloittaa jo hyvinkin aikaisin.
Jos lääkitys aloitetaan, niin TSH ja T4v pitoisuuksia seurataan noin 6vk välein (tiheämmästä seurannasta ei ole hyötyä, koska lääkitys ja sen muutokset vaikuttavat labratuloksiin vasta tuon ajan kuluttua). Kun hoitotaso on löytynyt, niin labrakokeiden väliksi tulee noin 6kk.