voiko masennuksesta parantua yksin?

mä en usko että masennus on sairaus. mä en jaksa mitään. en jaksa huolehtia itsestäni, hyvä että saan päivät lasten kanssa jotenkin vietyä läpi. mieluiten vaan istuisin enkä tekisin mitään. tiedän olevani masentunut.

tiedän myös tarkkaan syyt siihen, joten en usko mistään terapioista olevan apua,enkä semmoisiin halua.lääkkeitäkään en suostu syömään. enkä kellekään tunnusta että ahdistaa,kulissit on kunnossa.

meneeköhän tää itsestään ohi?

 

Suosittelen puhumaan edes jollekin tutulle....pitää vaan uskoa parempaan. Lasten takia harkitsisin ammattiapuakin. Voimia!

 

Ei voi. Masennus ON sairaus. Hae apua, terapiaa ja lääkkeet. Se ei mene itsestään ohi.

 

Masennus on sairaus. Se ei ole minusta uskon asia.
Siitä onko itse aktiivinen ihminen vai ei on minusta eri asia.

Ja se että kulissit on pystyssä, niin so. Hyvä jos on hyvät kulissit mutta elämä on päin p:TÄ.
Jos et suostu mihinkään hoitomuotoihin niin vaikea sinua on auttaakaan.

Ehkä menee ohi, ehkä ei. 50 /60.

 

No ei mene. Sitten voi mennä, kun olet tehnyt jotain niille syille.

Mutta joo, ilman terapioita ja lääkkeitä voi parantua, kun ei ole (ainakaan vielä ) kovin vakavasta masennuksesta kyse. Ihan vaan itsekseen odottamalla tuosta ei kuitenkaan yli pääse.

 

Kirjoita mulle, voisin koettaa auttaa :hug:

 

No muustakin kuin masennuksesta kyse, jos kulissit kunnossa, etkä halua apua.

Juuri niitä syitähän, plussaa kun tiedossa, terapiassa käsitellään.
Usein masennus on mielensuoja, niin typerältä kuin voi kuulostakin.
Oire jostakin, ei periaatteessa sairaus, häiriö kylläkin ja jopa eläkkeelle vievä, itsemurhaan ajava, että ehkä nyt on oiva aika opetella hakemaan apua, ottamaan sitä vastaan, eikä vain odotella asioiden hoituvan aivan itsestään, tekemättä mitään.

Mt-ongelmilla on usein tapana pahentua, kun odotellaan.
Harvemmin tapahtuu ihmeparannuksia, vaikkei sellainenkaan mahdotonta, etenkään kun en tiedä masennuksen syytä.

 

tässä on tapahtunut kaikenlaista,asioita joista en ole vielä päässyt yli. ihmissuhdesotkuja,avioero,huoltajuusjuttuja yms yms. mitä niillekään syille voi tehdä,ei kai niistä yli pääsemiseen auta kun aika. ja kun mä tiedän mistä tämä johtuu yms,niin mitä siellä terapeutillakaan tekee. enkä mä usko että siitä on hyötyä niin kauan kun en siihen usko :/ enkä voi sille mitään etten usko terapioihin.
lääkkeitä en huoli en varmasti.

mitä jos mä vaan päätän toipua? toimiikohan se pitemmän päälle? just nyt en tiedä onko siihen voimia, mutta jos tässä koitan puhua itselleni pari päivää järkeä.

 

Mikset huoli lääkkeitä, ne auttaa voimaan paremmin?

 

tässä on tapahtunut kaikenlaista,asioita joista en ole vielä päässyt yli. ihmissuhdesotkuja,avioero,huoltajuusjuttuja yms yms. mitä niillekään syille voi tehdä,ei kai niistä yli pääsemiseen auta kun aika. ja kun mä tiedän mistä tämä johtuu yms,niin mitä siellä terapeutillakaan tekee. enkä mä usko että siitä on hyötyä niin kauan kun en siihen usko :/ enkä voi sille mitään etten usko terapioihin.
lääkkeitä en huoli en varmasti.

mitä jos mä vaan päätän toipua? toimiikohan se pitemmän päälle? just nyt en tiedä onko siihen voimia, mutta jos tässä koitan puhua itselleni pari päivää järkeä.

Pelkästään se, että päättää toipua, ei auta pitemmän päälle. Mene vaan johonkin mielenterveystoimistoon juttelemaan. Asioista yli pääseminen nopeutuu, kun niistä voi puhua.

 

Mikset huoli lääkkeitä, ne auttaa voimaan paremmin?

kun en suostu syömään edes vitamiinipillereitä,niin en kyllä tähänkään ota nappia.
mut on kasvatettu siten, että masennus on tekosyy olla laiska ja saamaton, pitää ottaa vaan tseään niskasta kiinni. musta ei saa semmosta mt-ongelmasita joka kulkee selkä kyyryssä hullun kiilto silmissä ja on koukussa pilleireihin. huh naapuritalossa asuu semmosta porukkaa ja kauhistuttaa ajatuskin et sit liittysin seuraan.

 

mun suurin ongelma on kuitenkin se, etten osaa ottaa apua vastaan, vaan haluan pärjätä yksin. en halua näyttää kellekään että olen heikko.

 

Mulla meni lääkkeillä pois, mikään muu ei auttanut.

 

No lääkkeet ei ole lainkaan pakollisia avohoidossa, eivätkä auta tiettyihin ongelmiin.
Harva uskookaan, että terapia takuulla auttaa tai harva ymmärtää miten se tulee auttamaan.
Olet ylikuormittunut, psyykeesi ei kestä masentumatta, taustalla voi olla käsittelemättömiä tunteita mitä et tunnista ja tiedosta, muita asioita.

On vaikea kertoa mitä terapia on mutta yleensä ihmisen elämänlaatu paranee terapiassa huomattavasti.

Kulissit, et halua olla heikko, pitää olla vahva - näihin ei lääkkeet auta, vaan terapia.
Samoin ihmis- ja huoltajuusongelmiin.
Jos päätät ettei sinua masenna, pieleen menet ja pahasti, tunteesi lukitat entistä vaikeammin ja tulet pitämään entistä pahempia kulisseja mitkä itsesi lisäksi tuhoaa läheisesi.

Ota apu vastaan.

 

Huomasin että kaiken lisäksi halveksut muita ihmisiä, lapsuudessa ongelmia.
Terapia takuulla auttaa, lääke vain ok tuki esim. jos ahdistaa.
Itsetunto-ongelmia siis.

 

Eikä ole tervettä olla maailmassa yksin, selvitä ilman mitään ja ketään. Kertoo ongelmista mitkä vaatii psykoterapiaa.
Ihminen tarvitsee muita. Terveesti.

 

Huomasin että kaiken lisäksi halveksut muita ihmisiä, lapsuudessa ongelmia.
Terapia takuulla auttaa, lääke vain ok tuki esim. jos ahdistaa.
Itsetunto-ongelmia siis.

joo lapsuudesta tää kaikki kai on alkunsa saanutkin. ja tiedän siihenkin syyt. tiedän syyt myöskin asenteeseeni masennusta kohtaan. itsetunto ongelmia on ollut aina. välillä ne oli pois, mutta eron myötä tulleet takasiin.

ketokaa nyt sitten mitä se terapeutti tekee? ei se pysty niitä asioita kuitenkaan muuksi muuttamaan mitä on tapahtunut. tiedän mitä on tapahtunut ja tiedän syyt siihen, joten mikä jää terapeutin hommaksi,sitä en tajua.

 

Mene sinne terapiaan (jos pääset ) ja selvitä, mikä on terapeutin homma. Luulisin, että se on auttaa sinua käsittelemään nuo asiat niin, että voit elää niitten kanssa. Mutta tarkemmin en tiedä, kun itse en terapiassa ole käynyt.

Minullakin oli tuo sama ongelma, että en halunnut näyttää kenellekään, etten aina pärjää yksin. Onneksi se on mennyttä aikaa.

 

mä kyllä veikkaan ettei tällä kylällä edes pääse terapiaan, taitaa olla melkoset jonot.

 

mä kyllä veikkaan ettei tällä kylällä edes pääse terapiaan, taitaa olla melkoset jonot.

Joo, oikeaan terapiaan on todella vaikea päästä. Mutta kysele aikaa mielenterveystoimistoon tms. Keskusteluapua saa sieltäkin. Ja oikeasti, se että asioista puhuu kokeneelle kuuntelijalle, auttaa itseä ymmärtämään asioita. Ja kun asiat selkenevät omassa päässä, niitten kanssa on helpompi elää.

Voimia sinulle!

 

Tulet luultavasti ahdistumaan vielä lisää jossain vaiheessa.Ainakin keskusteluapu olisi tärkeää mutta lääkkeitäkään ei ole pakko syödä pitkään.

 

Kuulostat melkeimpä jo aggresiiviselta persoonalta,sinulla on luultavasti ollut vinksahtanut kasvatus.

 

Psykoterapian tuloksellisuus on aivan selkeä asia . Näkyy tutkimuksissa ja aivojen kuvantamistutkimuksissa. Paras on yleensä lääkkeen ja psykoterapian yhdistelmä, mutta kumpikin yksinäänkin auttaa. Jos vaihtoehtoina tutkimuksissa on selvitetty lääkitys tai (kognitiivinen ) psykoterapia, ovat tulokset olleet lievästi paremmat psykoterapialla ja erityisesti uudelleen masentumisen riski on pienempi. Molemmat siis hyviä ja tärkeitä. Oma halusi hoitaa vointiasi toki vaikuttaa. Psykoterapeutin tehtävä on luotsata sinua ymmärtämään vointisi taustoja, mahdollisia ajattelutapoja, jotka ylläpitävät huonoa oloa, syitä valintoihisi jne. Omista tunteista puhuminen ja kuunnelluksi tuleminen sekä aito empatia ovat tärkeitä. Olet kyllä oikeassa, että kaikilla paikkakunnilla ei ole mitenkään helppoa päästä psykoterapiaan. Psykiatrille meno, yhteys mielenterveystoimistoon tms. Olisivat ensimmäinen askel. Kela tukee psykoterapian kustannuksissa yleensä 37?/käynti, loput jää omalle kontolle. Ilmaiseksi saa apua mielenterveystoimistoista tms., mutta niissä harvemmin on mahdollisuuksia varsinaiseen psykoterapiaan. Paljon apua saa sieltäkin . Hae ja ennen kaikkea ota vastaan apua. Sinusta ei silti tule "hullun kiilto silmissä kulkevaa lääkekoukussa eläjää" .