Voi tätä ikävän määrää =(

[Motha]

Mua ärsyttää myös se, että kaikki nämä kiintymyssuhdeteorioista vouhottajat eivät koskaan kerro, minkälaiseen tutkimukseen nämä teoriat perustuvat.

Ihme että tänä tiedon aikakautena ei edelleenkään osata hakea sitä tietoa. Netti on pullollaan asiaa, neuvolasta tulee lippusta ja lapusta ja silti ihmetellään mihin tutkimuksiin teoriat perustuvat.

Mun tiedot tulivat lastenvalvojalta :flower:

Kysy siltä muuten ihan huvikses että voiko siitä olla vauvalle haittaa. Kerro että täällä on äitejä huolissaan.

Jos olet noin huolissasi mun vauvasta niin soita toki itse lastensuojeluun :hug:

En toki mutta mielenkiinnosta minä kysyisin tätä valvojalta.

 

[minä]

Voi jeesus taas näitä marttoja.. mun ystävä joutui sairaalaan kun lapsi oli 2kk ja oli siel pari viikkoa, mummo hoiti lasta. Kyllä ihan normaali 10v, nyt on.. luultavasti ne ongelmat tulee muualta kuin siitä että jos lapsi on erossa äidistään alle 1-vuotiaana. Joko olette tyhmiä tai jotain, maailma on täynnä lapsia joilla on OIKEITA ongelmia ja te jaksatte jeesustella siitä että ap vei lapsen isälleen..

Juu ja mun ystävä joutu sairaalaan kun hänellä oli vauva. Äiti joutu oleen sairaalas 8kk. Mummut ja isä hoiti lasta. Aivan mahtava lapsi nykyään. Joten kyllä ne muutkin kuin äiti osaavat vauvaa hoitaa. uskokaas vaan täydelliset äidit.

 

[pohjantähdenalla]

Onko vauva syntynyt jostain salasuhteesta/pettämisen seurauksena? Ja siis ollut nyt isänsä perheen luona yötä?

kiinnostais tietää..

:hug: Jestas että tää on sulosta

 

[Coffee Break]

Mua ärsyttää myös se, että kaikki nämä kiintymyssuhdeteorioista vouhottajat eivät koskaan kerro, minkälaiseen tutkimukseen nämä teoriat perustuvat.

Ihme että tänä tiedon aikakautena ei edelleenkään osata hakea sitä tietoa. Netti on pullollaan asiaa, neuvolasta tulee lippusta ja lapusta ja silti ihmetellään mihin tutkimuksiin teoriat perustuvat.

Mun tiedot tulivat lastenvalvojalta :flower:

Joo, lastenvalvojan pitäisi myös tietää se että rintaruokittua vauva ei tarvitse antaa yhtään mihinkään. Pelkästään tuo menee kaiken edelle.

mutta pulloruokitun vauvan voi antaa?
:xmas:

Joo, voi antaa, pelkästä vauvan ruuan saannistahan tässä on kysymys =)

 

[Kokko]

Pystytkö itse todistamaan että väitteeni olisivat vääriä ?

Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei sen kiistäjällä.

Ollaan muuten harhauduttu aika kauan alkuperäisestä aiheesta. Kiva että vauva on takaisin kotona eikä ikävä aivan musertanut äitiä! Ja kiva että vauvan isä osallistuu innokkaasti lapsensa elämään - se ei ole mikään itsestäänselvyys.

 

[Motha]

Onko vauva syntynyt jostain salasuhteesta/pettämisen seurauksena? Ja siis ollut nyt isänsä perheen luona yötä?

kiinnostais tietää..

:hug: Jestas että tää on sulosta

Mä ottaisin mielelläni siittämispäivän ja kellonajan :xmas:

 

[evita]

Pystytkö itse todistamaan että väitteeni olisivat vääriä ?

Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei sen kiistäjällä.

Tuolla aiemmin jo vastasin, mutta ei mennyt vissiin jakeluun tai et huomannut. Tässä psykologian keskeisiä tutkimusmetodeja:

- Fysiologiset rekisteröintimenetelmät (esim. sydämen syke, pupillin koko, ihon sähkönjohtokyvyn muutokset )
- Neuropsykologiset menetelmät, esim. EEG, MRI
- Haastattelu, havainnointi, kyselylomakkeet, psykologiset testit (älykkyystestit, esim. WAIS= Wechler's adult intelligence scale, persoonallisuustestit ).
- Kokeelliset menetelmät: luodaan tilanteita, joissa voidaan kontrolloidusti tutkia eri muuttujien vaikutusta tutkittavaan ilmiöön. Riippuvaa muuttujaa (tutkittva ilmiö) tutkitaan suhteessa riipumattomiin muuttujiin (joiden oletetaan vaikuttavan tutkittavaan ilmiöön ).
- Kenttätutkimukset (field studies ): tutkitaan ilmiöitä niiden luonnollisessa ympäristössä.

Ja edelleen: suosittelen lukemaan kirjoista miten kehityspsykologisia tutkimuksia tehdään vaikka jostakin näistä teoksista:

Bowlby, J. (1957). Lasten hoivan ja hellyyden tarve [Child care and the growth of love] [Maailman terveysjärjestön mietinnöstä Material care and mental health lyhentänyt Margery Fry] (L. Jokinen, Trans.). Porvoo: WSOY.
Männikkö, K. (1997). Kiintymystä lapsesta aikuiseksi [Attachment from childhood to adulthood / Bowlby, John; Ainsworth, Mary]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mäntymaa, M., & Tamminen, T. (1999). Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim, 115(22), 2447-2453.
Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K., & Tamminen, T. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), 459-465.
Pajulo, M. (2004). Vauvan tunnetila ja sen säätely: Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa [katsaus]. Duodecim, 120, 2543-2548.
Silvén, M., & Vienola, M. (1995). Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen. Psykologia, 30, 445-457.
Nauha, S., & Silvén, M. (2000). Puolisoiden varhaiset kiintymyssuhteet: viehättääkö samanlaisuus? Psykologia, 35(1), 71-81.
Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria - tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin [Katsaus]. Duodecim, 120, 1866-1873.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Vauvan ensimmäiset ihmissuhteet. Porvoo: WSOY.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen: Kiintymyssuhdeteoria - teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle [Disturbances in Early Realtionships]. Vantaa: WSOY.
Tamminen, T. (2000). Sisäisen turvan syntyminen. Ryhmätyö, 29(3), 2-5.

Näillä pääset varmaan alkuun. =)

 

[Motha]

Pystytkö itse todistamaan että väitteeni olisivat vääriä ?

Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei sen kiistäjällä.

Tuolla aiemmin jo vastasin, mutta ei mennyt vissiin jakeluun tai et huomannut. Tässä psykologian keskeisiä tutkimusmetodeja:

- Fysiologiset rekisteröintimenetelmät (esim. sydämen syke, pupillin koko, ihon sähkönjohtokyvyn muutokset )
- Neuropsykologiset menetelmät, esim. EEG, MRI
- Haastattelu, havainnointi, kyselylomakkeet, psykologiset testit (älykkyystestit, esim. WAIS= Wechler's adult intelligence scale, persoonallisuustestit ).
- Kokeelliset menetelmät: luodaan tilanteita, joissa voidaan kontrolloidusti tutkia eri muuttujien vaikutusta tutkittavaan ilmiöön. Riippuvaa muuttujaa (tutkittva ilmiö) tutkitaan suhteessa riipumattomiin muuttujiin (joiden oletetaan vaikuttavan tutkittavaan ilmiöön ).
- Kenttätutkimukset (field studies ): tutkitaan ilmiöitä niiden luonnollisessa ympäristössä.

Ja edelleen: suosittelen lukemaan kirjoista miten kehityspsykologisia tutkimuksia tehdään vaikka jostakin näistä teoksista:

Bowlby, J. (1957). Lasten hoivan ja hellyyden tarve [Child care and the growth of love] [Maailman terveysjärjestön mietinnöstä Material care and mental health lyhentänyt Margery Fry] (L. Jokinen, Trans.). Porvoo: WSOY.
Männikkö, K. (1997). Kiintymystä lapsesta aikuiseksi [Attachment from childhood to adulthood / Bowlby, John; Ainsworth, Mary]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mäntymaa, M., & Tamminen, T. (1999). Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim, 115(22), 2447-2453.
Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K., & Tamminen, T. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), 459-465.
Pajulo, M. (2004). Vauvan tunnetila ja sen säätely: Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa [katsaus]. Duodecim, 120, 2543-2548.
Silvén, M., & Vienola, M. (1995). Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen. Psykologia, 30, 445-457.
Nauha, S., & Silvén, M. (2000). Puolisoiden varhaiset kiintymyssuhteet: viehättääkö samanlaisuus? Psykologia, 35(1), 71-81.
Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria - tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin [Katsaus]. Duodecim, 120, 1866-1873.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Vauvan ensimmäiset ihmissuhteet. Porvoo: WSOY.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen: Kiintymyssuhdeteoria - teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle [Disturbances in Early Realtionships]. Vantaa: WSOY.
Tamminen, T. (2000). Sisäisen turvan syntyminen. Ryhmätyö, 29(3), 2-5.

Näillä pääset varmaan alkuun. =)

:flower:

 

[pimpula]

Voiko apn ja muiden äitiyden kieltäjien mielestä viedä sitten 1kk ikäisen lapsen vaikkapa naapurille hoitoon yön yli jotta äiti pääsee baariin tuulettumaan?

No mutta eihän nyt ollu kyse naapurista vaan lapsen isästä.Ja mistäs sä tollasen käsityksen oot saanu,et ap olis baaris ollu?Sä vissiin ite aina lähdet kauheella kiireellä baaritteleen,ku saat muksun/muksut hoitoon.

 

[kysymys ap:lle]

Miten pärjäät noin monen lapsen kanssa yyhoona? Ilmeisesti olet myös melko kipeä. koska sinulla noita sairauksia?

 

[vv]

Voi jeesus taas näitä marttoja.. mun ystävä joutui sairaalaan kun lapsi oli 2kk ja oli siel pari viikkoa, mummo hoiti lasta. Kyllä ihan normaali 10v, nyt on.. luultavasti ne ongelmat tulee muualta kuin siitä että jos lapsi on erossa äidistään alle 1-vuotiaana. Joko olette tyhmiä tai jotain, maailma on täynnä lapsia joilla on OIKEITA ongelmia ja te jaksatte jeesustella siitä että ap vei lapsen isälleen..

Juu ja mun ystävä joutu sairaalaan kun hänellä oli vauva. Äiti joutu oleen sairaalas 8kk. Mummut ja isä hoiti lasta. Aivan mahtava lapsi nykyään. Joten kyllä ne muutkin kuin äiti osaavat vauvaa hoitaa. uskokaas vaan täydelliset äidit.

Väitätkö siis ettei lapsi millään muotoa huomannut tai reagoinut äidin katoamiseen? Väitätkö, että on lapselle ihan sama kuka häntä hoitaa ensimmäiset viikot ja kuukaudet, kunhan joku törkkää pullon naamaan ja vaihtaa vaipan x kertaa vuorokaudessa?

Joskus tulee tilanteita jotka eivät ole ihanteellisia - silloin on valittava kahdesta pahasta se pienempi. Tässä apn tilanteessa oltaisiin kuitenkin voitu toimia toisinkin; isä voisi ihan hyvin tutustua lapseen lapsentahtisesti ja ottaa yökylään sitten joskus myöhemmin.

 

[vpn]

Voiko apn ja muiden äitiyden kieltäjien mielestä viedä sitten 1kk ikäisen lapsen vaikkapa naapurille hoitoon yön yli jotta äiti pääsee baariin tuulettumaan?

No mutta eihän nyt ollu kyse naapurista vaan lapsen isästä.Ja mistäs sä tollasen käsityksen oot saanu,et ap olis baaris ollu?Sä vissiin ite aina lähdet kauheella kiireellä baaritteleen,ku saat muksun/muksut hoitoon.

Miten se 1 kk ikäinen tietää, että tämä tässä on nyt sitten isukki, kun isä ei edes asu lapsen kanssa? Ihan sama sille 1kk ikäiselle vauvalle on isä ku naapuri.. Eikä se lapsi tiedä missä äiti on sen aikana, ei vauvalla ole mitän aikakäsitystä, hän elää ikuista nyt-hetkeä. Kun äiti ei ole paikalla, ei äitiä ole lapselle olemassa.

Kerro nyt, MISTÄ IHMEESTÄ 1kk VAUVA TIETÄÄ KUKA JA MIKÄ ISÄ OIKEIN ON??? Varsinkin, kun eivät edes asu yhdessä? KERRO.

 

[pohjantähdenalla]

Miten pärjäät noin monen lapsen kanssa yyhoona? Ilmeisesti olet myös melko kipeä. koska sinulla noita sairauksia?

Hyvin pärjää ja vaikka välillä kipeä olenkin enemmän tai vähemmän niin lapset ovat elämän suola :heart: Ja ennenkuin joku jo viisastelee,etten puhu ihan totta aiempien kertomieni perusteella,niin kyllä mulla käy kerran viikossa perhetyöntekijä auttamassa.

 

[huoh]

eikä tätä vois jo lopettaa...

 

[MargeSimpson]

Miten pärjäät noin monen lapsen kanssa yyhoona? Ilmeisesti olet myös melko kipeä. koska sinulla noita sairauksia?

Hyvin pärjää ja vaikka välillä kipeä olenkin enemmän tai vähemmän niin lapset ovat elämän suola :heart: Ja ennenkuin joku jo viisastelee,etten puhu ihan totta aiempien kertomieni perusteella,niin kyllä mulla käy kerran viikossa perhetyöntekijä auttamassa.

Kiva että sä pärjäät, mutta toista on se pieni...

 

[Se aiempi vieras]

Pystytkö itse todistamaan että väitteeni olisivat vääriä ?

Todistustaakka on väitteen esittäjällä, ei sen kiistäjällä.

Tuolla aiemmin jo vastasin, mutta ei mennyt vissiin jakeluun tai et huomannut. Tässä psykologian keskeisiä tutkimusmetodeja:

- Fysiologiset rekisteröintimenetelmät (esim. sydämen syke, pupillin koko, ihon sähkönjohtokyvyn muutokset )
- Neuropsykologiset menetelmät, esim. EEG, MRI
- Haastattelu, havainnointi, kyselylomakkeet, psykologiset testit (älykkyystestit, esim. WAIS= Wechler's adult intelligence scale, persoonallisuustestit ).
- Kokeelliset menetelmät: luodaan tilanteita, joissa voidaan kontrolloidusti tutkia eri muuttujien vaikutusta tutkittavaan ilmiöön. Riippuvaa muuttujaa (tutkittva ilmiö) tutkitaan suhteessa riipumattomiin muuttujiin (joiden oletetaan vaikuttavan tutkittavaan ilmiöön ).
- Kenttätutkimukset (field studies ): tutkitaan ilmiöitä niiden luonnollisessa ympäristössä.

Ja edelleen: suosittelen lukemaan kirjoista miten kehityspsykologisia tutkimuksia tehdään vaikka jostakin näistä teoksista:

Bowlby, J. (1957). Lasten hoivan ja hellyyden tarve [Child care and the growth of love] [Maailman terveysjärjestön mietinnöstä Material care and mental health lyhentänyt Margery Fry] (L. Jokinen, Trans.). Porvoo: WSOY.
Männikkö, K. (1997). Kiintymystä lapsesta aikuiseksi [Attachment from childhood to adulthood / Bowlby, John; Ainsworth, Mary]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Mäntymaa, M., & Tamminen, T. (1999). Varhainen vuorovaikutus ja lapsen psyykkinen kehitys. Duodecim, 115(22), 2447-2453.
Mäntymaa, M., Luoma, I., Puura, K., & Tamminen, T. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim, 119(6), 459-465.
Pajulo, M. (2004). Vauvan tunnetila ja sen säätely: Äidin reflektiivinen kyky ja sen merkitys turvallisessa kiintymyssuhteessa [katsaus]. Duodecim, 120, 2543-2548.
Silvén, M., & Vienola, M. (1995). Varhaisesta vuorovaikutuksesta kiintymyssuhteeseen. Psykologia, 30, 445-457.
Nauha, S., & Silvén, M. (2000). Puolisoiden varhaiset kiintymyssuhteet: viehättääkö samanlaisuus? Psykologia, 35(1), 71-81.
Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria - tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin [Katsaus]. Duodecim, 120, 1866-1873.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Vauvan ensimmäiset ihmissuhteet. Porvoo: WSOY.
Sinkkonen, J., & Kalland, M. (2001). Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen: Kiintymyssuhdeteoria - teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle [Disturbances in Early Realtionships]. Vantaa: WSOY.
Tamminen, T. (2000). Sisäisen turvan syntyminen. Ryhmätyö, 29(3), 2-5.

Näillä pääset varmaan alkuun. =)

Aika vakuuttavaa. Täyttävätkö ne vauvat kyselylomakkeita, vai älykkyystestilläkö asia selvitetään?

Meillä tieteellisissä piireissä muuten arvostetaan lähteiden ilmoittamista. Tuo suora tekstisi psykologian tutkimusmetodeista oli copypastetettu Kauko Mäkisen ylläpitämästä lukion oppimisympäristöstä, kirjaluettelo taas Wikipediasta.

 

[Kovajänis]

On äiti-lapsi-kiintymyssuhteessa joku pielessä jos antaa noin pienen pois siksikin aikaa..

 

[Coffee Break]

Aika vakuuttavaa. Täyttävätkö ne vauvat kyselylomakkeita, vai älykkyystestilläkö asia selvitetään?

Meillä tieteellisissä piireissä muuten arvostetaan lähteiden ilmoittamista. Tuo suora tekstisi psykologian tutkimusmetodeista oli copypastetettu Kauko Mäkisen ylläpitämästä lukion oppimisympäristöstä, kirjaluettelo taas Wikipediasta.

Kirjoita googleen esim. baby, new born, relationship, bonding, mother, study, research, niin saat varmaan haettua itsekin tietoa?

 

[Hei]

On hienoa että isä haluaa osallistua ja olla lapsen kanssa vaikkei ap:n kanssa yhdessä olekkaan.

En silti kuitenkaan voi ymmärtää miks noin pieni lapsi pitää erottaa äidistään vain siksi että isän perhe lapsen näkee :O
Eivätkö he voisi tulla katsomaan lasta äidin luokse tai jos nyt välttämättä pitää viedä niin päiväreissu...

Ei tuon ikänen vauva tunnista "hei tää on mun isän koti,siis tuttu paikka"