Voi mun lapsi-parkaa :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja paha äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

paha äiti

Vieras
mulla meni totaalisesti hermot aamulla 4-vuotiaaseen. joka ikinen päivä on yhtä taistelua, kun sen pitää tehdä juuri päinvastoin kuin pyydetään tai käsketään, lyö, potkii, nimittelee. syöminen ja pukeminen on uskomattoman vaikeaa, ja niihin menee niin paljon aikaa ettei aamuisin meinata ehtiä mihinkään.

no tänään sitten mun mitta täyttyi lopullisesti. ja huusin sille kaikkea kamalaa, mm. että mä jätän sut sinne päiväkotiin asumaan kun en jaksa sun kanssa joka päivä tapella. :ashamed:

No tilanne sitten rauhottui ja vein pojan päiväkotiin ja halasin ja sanoin että sovitaan riita. mutta poika näytti kuitenkin jotenkin pelokkaalta kun lähdin, ja vasta äsken tajusin, että se tietenkin pelkää etten tule sitä hakemaan. mulla on aivan KAMALA olo, mietin et pitäiskö mun käydä siellä sanomassa sille että tulen kyllä hakemaan.
 
Jos huolettaa, niin voithan sä soittaa sinne. Kysyt hoitajalta, että vieläkö lapsi on murheissaan. Ja jos ei nyt oo, niin pyydät heitä soittamaan, jos lapsi päivän aikana alkaa tuota vielä miettiä. En menis kuitenkaan käymään, on vaan haittaa, jos lapsi onkin siellä ihan tyytyväisenä.
 
Minä antasin olla, pahennat vain tilannetta menemällä sinne kesken päivän. Tädit rupee ihmettelee mitä teillä on tapahtunu ku olet niin syyllisen näköne.
Minä hakisin sinuna vain sitte pois niin pian ku suinki pääset tänää, lähet töistä vaiks vähä aikasemmin jos jotenki vaan pystyt, laitat isän hakee ja käsket sanoo että äiti on vielä töissä tms. Mut tänään ainakaan et myöhään ole, ettei pojalla oikeesti iske tosi hätä.
 
No en hakis. Tuon ikäisen pitää osata tottua pettymyksiin ja jos kerrqan olet sovbinnon jo tehnyt niin se on sillä selvä. Menet sitten hakemaan kun ehdit. Ei se lapsi mitään traumoja siitä saa.
 
Oi kun tuttua. Itselläkin on usein kielen päällä jotain todella pahaa, kun menee hermot tuohon meidän 4 vuotiaaseen. Onneksi aina viimetipassa on saanut hillittyä pahimmat. Mutta näistä omista tunteistaanhan sitä oppii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kauhee äiti!!!

niinpä. mulla on vieläpä yleensä ihan hyvät hermot, mutta nyt tätä on jatkunut niin kauan etten enää jaksa. olen menossa neuvolapsykologille asiasta. pojalla on jonkin sortin ylivilkkausongelma.
 
Tai sitten on hieman ylireagoiva äiti. Anteeksi nyt vaan, mutta saa niihin joskus hermot menettääkin. Kyllä meilläkin uhataan antaa mustalaisille ym, mutta ihan tervejärkisiä nuo kyllä on. Ja sitten jutellaan ku tilanne rauhoittuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Tai sitten on hieman ylireagoiva äiti. Anteeksi nyt vaan, mutta saa niihin joskus hermot menettääkin. Kyllä meilläkin uhataan antaa mustalaisille ym, mutta ihan tervejärkisiä nuo kyllä on. Ja sitten jutellaan ku tilanne rauhoittuu.

mutta ongelma tässä on se, että lapsi miettii ja pelkää koko pitkän päivän että haetaanko vai ei. ja yleensä en tollasta sille sano, niin voi luulla että puhuin totta.
 
Ja mua jaksaa ärsyttää ku lapsia uhataan sellasella mitä ei voida toteuttaa!! Lapsi ei ole tyhmä sentään, se tietää ettei äiti voi minua mustalaisille antaa, että äiti ei voi jättää minua päiväkotiin asumaan kun ei siellä täditkään asu. Bussissaki kuulee harva se päivä että Ole hiljaa tai mä jätän sut tässä pois. Hö. Kyllä lapsi tietää ettei äiti voi sellasta tehdä!! Turha niitten on niitä temppujaan lopettaa ku tietävät äitin juksaavan.

Uhkaus pitää pystyä myös toteuttamaan, sano vaikka että äiti lähtee hotelliin nukkumaan ellet sinä käyttäydy sen sijaa että sanot antavas mustalaisille! Tai että ellet ole hiljaa joudutaan jäämään tässä pois ja meillä tulee sitte TOSI PITKÄ kävelymatka. Tai että saat olla päiväkodissa joka ikininen päivä sillonki ku muut lapset on kotona leikkimässä ja tekevät kaikkea kivaa. Vien aamulla ku aukee ja haen sut vasta sulkemisaikaa. Tulee TOSI PITKÄ päivä!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Kauhee äiti!!!

niinpä. mulla on vieläpä yleensä ihan hyvät hermot, mutta nyt tätä on jatkunut niin kauan etten enää jaksa. olen menossa neuvolapsykologille asiasta. pojalla on jonkin sortin ylivilkkausongelma.

Ymmärrän sinua ap. Itselläni kolme pientä poikaa ja tuntuu että jatkuvaa riitelyä.
 
Mä raivoistuin 3-vuotiaalle pojalleni eilen, minkä jälkeen poika sanoi, ettei ole mun poika enää...Vaikka sovittiin ja halattiin, en meinannut illalla saada unta, kun oli niin kauhea olo :(
 

Yhteistyössä