voi kun taas "huolestuttaa" toi eskarilainen :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja endie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Sibuli:
Kyllä lapsi varmasti oppii, voi olla vain muita hitaampi. Hänellä on varmasti muita vahvuuksia, ja äitinä voit rakentaa hänelle hyvää itsetuntoa painottamalla niitä. Älä stressaa, vaan anna lapsen harjaantua rauhassa. Testit ja mahd. diagnoosi olisivat siinä mielessä hyvä juttu, että poika saisi oikeanlaista treeniä ja sinä tietäisit mistä on kysymys!

Joo, minä koitan kyllä tukee ja kannustaa poikaa ja mies kans. Mut toi stressaamatta oleminen onkin vaikeampaa ku oma lapsi kyseessä :ashamed: mut koitetaan sitäkin =)
 
Luki Häiriölle:

Ei näy, ei. Yleensä yritän tarkistaa virheiden varalle. Isällä on lukihäiriö, minulla menee yli vain väsyneenä, innoissani, jännittyneenä, kiireessä tai jos joudun istumaan liian pitkään jonkin tekstin parissa. Mulla on keskittymisessä jotain vikaa kai. Toinen on, että jutellessani ystävien kanssa, he valittavat etteivät pysy perässä, koska hypin aiheesta toiseen. Ajattelen kyllä asian alusta, mutta puheessa olen jo hypännyt keskivaiheille, kun siitä alan kertomaan.

Äidinkielen aineet ovat olleet ihan kamalia, aina tuli sanomista virheistä ja järjettömistä lauseista. Ja toistan toistamiseen, kuten tuo "harmi" sana. Ja jätän lauseita kesken. Ajatukset menee nopeammin kuin mitä ennätän näppäimistöltä suoltaa. :D Mutta minulla on ollut pienenä samaa. Eli en ole osannut puhua oikein, vaan tavut ovat menneet pitkään sekaisin. Ajattelin sanan oikein, mutta suusta ne tulivat ihan väärin. Vielä kuudennella sana "broileri" oli ihan kamala. Koska en vain osannut sanoa sitä oikein, käytin aina sanaa "kana" :D
 
Kiitos kaikille jotka jaksoivat kertoa kokemuksiaan ja näkemyksiään :flower:

Itse tässä huomaan, että taidan olla jonkinlaisessa kieltämisen tilassa asian suhteen vielä :ashamed: en haluais nähdä mitään ongelmaa, haluan että kaikki korjaantuu ajan kanssa ja että poika vaan on vähän hidas nyt :ashamed: :ashamed:
Mutta asiat tosiaan otetaan tammikuussa esiin, jos on vielä silloin jotain aihetta kuten LTO sanoi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kofeiinikatti:
Luki Häiriölle:

Ei näy, ei. Yleensä yritän tarkistaa virheiden varalle. Isällä on lukihäiriö, minulla menee yli vain väsyneenä, innoissani, jännittyneenä, kiireessä tai jos joudun istumaan liian pitkään jonkin tekstin parissa. Mulla on keskittymisessä jotain vikaa kai. Toinen on, että jutellessani ystävien kanssa, he valittavat etteivät pysy perässä, koska hypin aiheesta toiseen. Ajattelen kyllä asian alusta, mutta puheessa olen jo hypännyt keskivaiheille, kun siitä alan kertomaan.

Äidinkielen aineet ovat olleet ihan kamalia, aina tuli sanomista virheistä ja järjettömistä lauseista. Ja toistan toistamiseen, kuten tuo "harmi" sana. Ja jätän lauseita kesken. Ajatukset menee nopeammin kuin mitä ennentän näppäimistöltä suoltaa. :D Mutta minulla on ollut pienenä samaa. Eli en ole osannut puhua oikein, vaan tavut ovat menneet pitkään sekaisin. Ajattelin sanan oikein, mutta suusta ne tulivat ihan väärin. Vielä kuudennella sana "broileri" oli ihan kamala. Koska en vain osannut sanoa sitä oikein, käytin aina sanaa "kana" :D

mä löydän niin paljon itseäni tuosta sun tekstistä. broileria en sano vieläkään ;) .

meillä ekaluokkalainen harjoittelee kovasti lukemista ja nyt vähän on paineita kun muut jo luokassa lukee. tsempataan kovasti kotona, halua kyllä löytyy mahdottomasti. käsitteet menevät vieläkin sekaisin, kuten isälläänkin. joten se "vika" tuskin paranee, mutta aika pientä kuitenkin.

mä mietin, että miten moisen lukihäiriö-diaknoosin saa? lapsi käy jo erityisopetuksessa, pari kertaa käytiin puheterapiassa, mutta mistä saa virallisen diaknoosin? sellainen kai olis hyvä olla olemassa heti alusta asti?
 
Alkuperäinen kirjoittaja manna:
Alkuperäinen kirjoittaja Kofeiinikatti:
Luki Häiriölle:

Ei näy, ei. Yleensä yritän tarkistaa virheiden varalle. Isällä on lukihäiriö, minulla menee yli vain väsyneenä, innoissani, jännittyneenä, kiireessä tai jos joudun istumaan liian pitkään jonkin tekstin parissa. Mulla on keskittymisessä jotain vikaa kai. Toinen on, että jutellessani ystävien kanssa, he valittavat etteivät pysy perässä, koska hypin aiheesta toiseen. Ajattelen kyllä asian alusta, mutta puheessa olen jo hypännyt keskivaiheille, kun siitä alan kertomaan.

Äidinkielen aineet ovat olleet ihan kamalia, aina tuli sanomista virheistä ja järjettömistä lauseista. Ja toistan toistamiseen, kuten tuo "harmi" sana. Ja jätän lauseita kesken. Ajatukset menee nopeammin kuin mitä ennentän näppäimistöltä suoltaa. :D Mutta minulla on ollut pienenä samaa. Eli en ole osannut puhua oikein, vaan tavut ovat menneet pitkään sekaisin. Ajattelin sanan oikein, mutta suusta ne tulivat ihan väärin. Vielä kuudennella sana "broileri" oli ihan kamala. Koska en vain osannut sanoa sitä oikein, käytin aina sanaa "kana" :D

mä löydän niin paljon itseäni tuosta sun tekstistä. broileria en sano vieläkään ;) .

meillä ekaluokkalainen harjoittelee kovasti lukemista ja nyt vähän on paineita kun muut jo luokassa lukee. tsempataan kovasti kotona, halua kyllä löytyy mahdottomasti. käsitteet menevät vieläkin sekaisin, kuten isälläänkin. joten se "vika" tuskin paranee, mutta aika pientä kuitenkin.

mä mietin, että miten moisen lukihäiriö-diaknoosin saa? lapsi käy jo erityisopetuksessa, pari kertaa käytiin puheterapiassa, mutta mistä saa virallisen diaknoosin? sellainen kai olis hyvä olla olemassa heti alusta asti?

Koulun kautta ryhdy kysymään miten edetään. Meidän koulussa erityisopettajan kautta lähdetään purkamaan tuota vyyhteä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Kiitos kaikille jotka jaksoivat kertoa kokemuksiaan ja näkemyksiään :flower:

Itse tässä huomaan, että taidan olla jonkinlaisessa kieltämisen tilassa asian suhteen vielä :ashamed: en haluais nähdä mitään ongelmaa, haluan että kaikki korjaantuu ajan kanssa ja että poika vaan on vähän hidas nyt :ashamed: :ashamed:
Mutta asiat tosiaan otetaan tammikuussa esiin, jos on vielä silloin jotain aihetta kuten LTO sanoi.

minusta se on hienoa, että näihin kiinnitetään heti huomiota.

ei tarvitse olla niin takkuista koulunkäynti kuin itsellä.

ja teillähän on hyvin pullat uunissa, kun jo kirjaimet ovat hallussa. meillä ekaluokkalainen oppi ne vasta nyt syksyllä.
 
Mä lisään vielä...

Mainitsit tossa, et sulle on ollut vaikeaa kohdata pojan kielellisiä ongelmia, koska olet ollut aina itse siinä asiassa lahjakas. Tiedätkö, mulla oli alunperin ihan sama juttu. Kun vaikeuksia eskarissa tiettyjen asioiden suhteen tuli, se oli mulle vaikeaa, koska olen aina itse loistanut äidinkielessä ilman ongelmia (vaikka täällä palstalla näitä kirjotusvirheitä välillä esiintyykin :D). Olihan se sitten inhottavaa kuulla, ettei pojalla luistakaan. Eka ajatus oli, et mikäköhän toikin lastentarhanope luulee olevansa, mahtaako ite osata sen paremmin... :D Mutta totuutta kun katsoin silmiin, huomasin, että kyllä niissä jutuissa perää olikin. Mutta onneksi olemme saneet heti alusta alkaen tukea ja panostusta niin eskarin kuin koulunkin puolelta. Ja nimenomaan oikeanlaista panostamista, ei haukkuja ja syyttämistä, vaan aikanaan jo eskarissa ja nyt koulussa on ollut todella asiantunteva ja osaava tukiverkosto apuna ja kannustajana.

Meillä poika ei eskarissa hahmottanut edes sanojen alkukirjaimia, ja jopa kirjainten tunnistus oli hankalaa. Eli toisaalta voi olla, ettei eskarilaisellasi ole edes mitään vakavaa "ongelmaa", vaan oppii nyt vaan hieman hitaammin tiettyjä asioita. Mutta pääasia on, että tilannetta seurataan. Ja heti alusta asti saatte sitten tarvittaessa tukea ja apua ongelmiin. Lapsen koulutiekin lähtee sitten heti sujuvammin käyntiin, kun ei tule turhautumista ja ongelmia sellaisten asioiden kanssa, jotka hänelle mahdollisesti ovat vaikeampia kuin ikätovereilleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Gekkolisko:
Mä lisään vielä...

Mainitsit tossa, et sulle on ollut vaikeaa kohdata pojan kielellisiä ongelmia, koska olet ollut aina itse siinä asiassa lahjakas. Tiedätkö, mulla oli alunperin ihan sama juttu. Kun vaikeuksia eskarissa tiettyjen asioiden suhteen tuli, se oli mulle vaikeaa, koska olen aina itse loistanut äidinkielessä ilman ongelmia (vaikka täällä palstalla näitä kirjotusvirheitä välillä esiintyykin :D). Olihan se sitten inhottavaa kuulla, ettei pojalla luistakaan. Eka ajatus oli, et mikäköhän toikin lastentarhanope luulee olevansa, mahtaako ite osata sen paremmin... :D Mutta totuutta kun katsoin silmiin, huomasin, että kyllä niissä jutuissa perää olikin. Mutta onneksi olemme saneet heti alusta alkaen tukea ja panostusta niin eskarin kuin koulunkin puolelta. Ja nimenomaan oikeanlaista panostamista, ei haukkuja ja syyttämistä, vaan aikanaan jo eskarissa ja nyt koulussa on ollut todella asiantunteva ja osaava tukiverkosto apuna ja kannustajana.

Meillä poika ei eskarissa hahmottanut edes sanojen alkukirjaimia, ja jopa kirjainten tunnistus oli hankalaa. Eli toisaalta voi olla, ettei eskarilaisellasi ole edes mitään vakavaa "ongelmaa", vaan oppii nyt vaan hieman hitaammin tiettyjä asioita. Mutta pääasia on, että tilannetta seurataan. Ja heti alusta asti saatte sitten tarvittaessa tukea ja apua ongelmiin. Lapsen koulutiekin lähtee sitten heti sujuvammin käyntiin, kun ei tule turhautumista ja ongelmia sellaisten asioiden kanssa, jotka hänelle mahdollisesti ovat vaikeampia kuin ikätovereilleen.

Kiitos! Ihanaa, ettei ole ihan ainoa jolla on tällai tilanne ja fiilikset ollut! Mä koitan opetella tuon kypsän tavan suhtautua noihin seurailuihin jne. Koska mullakin eka reaktio on se, että LTO on tyhmä ja liian virkaintonen, ku näkee pojassa tuollasii "ongelmii" jne :ashamed:
 
onks hän minkä ikäinen? meillä tyttö täyttää 6just ennen vuodenvaihdetta ja eskarinope oli sitä mieltä et tuo ikä vaikuttaa vielä kovin. ei tunne kaikkia kirjaimia.. :)
 
Kuulostaa vähän samantyyppiseltä kuin meidän eskarilaisen tilanne. Sillä menee kans taivutukset välillä miten sattuu, ei osaa sanoa ärrää eikä ässää (eikä suostu juuri harjoittelemaankaan vaan hermostuu kun ei onnistu), sanoo monia sanoja edelleen "väärin", eli sillä tavalla kuin on ne pienenä oppinut sanomaan jne. Muuten en oo hirveästi huolestunut, mutta jotenkin ihmetyttää kun lapsi ei itse kuule sanovansa väärin... ei siis erota sanan oikeaa ja väärää muotoa toisistaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Kuulostaa vähän samantyyppiseltä kuin meidän eskarilaisen tilanne. Sillä menee kans taivutukset välillä miten sattuu, ei osaa sanoa ärrää eikä ässää (eikä suostu juuri harjoittelemaankaan vaan hermostuu kun ei onnistu), sanoo monia sanoja edelleen "väärin", eli sillä tavalla kuin on ne pienenä oppinut sanomaan jne. Muuten en oo hirveästi huolestunut, mutta jotenkin ihmetyttää kun lapsi ei itse kuule sanovansa väärin... ei siis erota sanan oikeaa ja väärää muotoa toisistaan.

näin myös meillä! poika ei ymmärrä et sanoo väärin sanan ORAVA = OVARA. hän vaan sanoo että ei osaa kun siinä on se ÄRRÄ.
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Alkuperäinen kirjoittaja Jenis:
Kuulostaa vähän samantyyppiseltä kuin meidän eskarilaisen tilanne. Sillä menee kans taivutukset välillä miten sattuu, ei osaa sanoa ärrää eikä ässää (eikä suostu juuri harjoittelemaankaan vaan hermostuu kun ei onnistu), sanoo monia sanoja edelleen "väärin", eli sillä tavalla kuin on ne pienenä oppinut sanomaan jne. Muuten en oo hirveästi huolestunut, mutta jotenkin ihmetyttää kun lapsi ei itse kuule sanovansa väärin... ei siis erota sanan oikeaa ja väärää muotoa toisistaan.

näin myös meillä! poika ei ymmärrä et sanoo väärin sanan ORAVA = OVARA. hän vaan sanoo että ei osaa kun siinä on se ÄRRÄ.

Hyvä! Tai siis ikävää tietysti sekä teidän että meidän pojalle, mutta onneksi ei oo ainutkertainen vaiva :D Kerran on meidän sälli käynyt puheterapeutilla, sen jälkeen ässä lähti vähän paremmin tulemaan, mutta kovin suurta apua siitä yhdestä käynnistä ei tietenkään ollut. Seuraillaan, siis, taitaa olla kunnalta rahat loppu.

Pelottaa vähän, miten sitte koulussa... kun nytkin jo tuntuu että poikaa "vauvatellaan" isommissa porukoissa, kun ei osaa puhua. Ja siitä tietty pahoittaa mielensä, eikä suostu harjoittelemaan ollenkaan.
 
Jenis : tuo kiusaamisen pelkohan se on aina päällimmäisenä mielessä, jos lapsessa on jotain "poikkeavaa". Tosi ikävää et poikaasi vauvatellaan :/
Vaikka koitan itse aina miettii, että jos lasta aletaan kiusaamaan ni se syy voi olla MIKÄ vaan- vaikka sitte vääränvärinen takki, ei välttis siis sillai mitään lapsen oma piirre .
 
Alkuperäinen kirjoittaja endie:
Jenis : tuo kiusaamisen pelkohan se on aina päällimmäisenä mielessä, jos lapsessa on jotain "poikkeavaa". Tosi ikävää et poikaasi vauvatellaan :/
Vaikka koitan itse aina miettii, että jos lasta aletaan kiusaamaan ni se syy voi olla MIKÄ vaan- vaikka sitte vääränvärinen takki, ei välttis siis sillai mitään lapsen oma piirre .

Niin, kyllähän sitä muksut on toisilleen ilkeitä milloin mistäkin syystä jos huono mäihä käy... jotenki vaan tuntuu, että tuollainen piirre, jollei ei itse mitään voi, on vielä pahempaa kuin vaikka just joku väärä reppu-tyyppinen kiusaaminen. Mutta onhan noilla ipanilla onneksi vielä aikaa ens syksyyn :)
 
Meiläl voi tuo olal vielä edessä, mutta en ole 4-vuotiaan puhevioista ollut vielämitenkään huolissani. Oppi puhumaankin vasta yli 2-vuotiaana, nyt höpisee tauotta...

Mutta noista moniosaisista ohjeista... Olen töissä huomannut, että kun kysyy joltain "viisaammalta" jotain vaikka sähköpostilla (mun työhön kuuluu tietojen haaliminen näiltä viisailta), niin ihan turha laittaa kahta kysymystä samaan meiliin. Vastaus tulee vain yhteen.
Ja mitä enemmän koulutusta, sen pahempi. (farmaseutti-kemisti-proviisori) Kumma kun mä, lukio plus ammattikoulu -pohjalta saan ajatukset pysymään paremmin kasassa...
 

Ei sun pojalla ole mitään vikaa!!!Oikeesti ihan normaalia on jos ei ymmärrä pitkiä ohjeita.Ei 5-6v vielä pysty keskittymään joka asiaan täysillä.Leikkiminen ja kaverit on niin tärkeitä.Mun pojassa ei oo ikinä havaittu(edellisessä päiväkodissa)mitään poikkeavaa,on aina ollut täyden kympin poika.Nyt kun vaihtoi eskarivuodeksi toiseen päiväkotiin,on tullut keskustelussa ilmi että ei ollut joitain tehtäviä osannut tehdä ohjeen mukaan.Ja tiedän että pojassa ei mitään vikaa ole.Ne siellä eskarissa niin pieniin asioihin heti puuttuvat,ja sekö meitä äitejä huolettaa.Itse tiedän koska olen kasvattajana ja hoitajana päiväkodissa toiminut.





Alkuperäinen kirjoittaja endie:
vaikkei olekaan varmaan mitään ylisuurta ongelmaa, mutta kuitenkin .. kun LTO sanoi taas, että poika ei oikeen hahmota esim. pitkiä ohjeita ja että oli joku seula tehty tuossa aiemmin ja meidän poika oli nippanappa sen läpässyt ja oli KELTO sanonut, et tarkkaillaan poikaa ja tammikuussa otetaan tarkempaan syyniin, jos tarvetta..
Pojalla on muutenkin ihan ihme juttuja puheessa - sanoo vieläkin ovara ja havara ja käsitteet on joskus ihan hukassa, saattaa aamulla kysyä että koska iltapala syödään ( vaikka tarkoittaa aamupalaa.. ) .. ei osaa sanoa myöskään ÄRRÄÄ ja siitäkin LTO sanoi että voi olla yksi kiusaamiseen johtava syy esim koulussa :(
Mua niin harmittaa jotenkin - onko mun lapsi jotenkin.. tyhmä :ashamed: kun se ei vaan .. ole lahjakas tuollasissa sanallisissa jutuissa. Päiväkodista on kyllä sanottu ,että poika on enempi tekijä ja liikunnallinen tyyppi.On myös haluttu kaveri ja sosiaalisesti pidetty.

Onko kellään ollut mitään tällasia kokemuksia oman lapsen kohdalla ja miten on mennyt ? Mä olen epäillyt jo lukihäiriötäkin, mutta LTO ei ole oikeen sille kannalle vahvemmin lähtenyt ainakaan vielä.

 
En ehdi koko ketjua selata läpi, munkin eskarilainen sanoo ovara ja havara :-)
sekottaa myös helposti aamu ja iltapalan välillä, tai eilen ja huomenna menee väärinpäin.
Ei kukaan ole puuttunut noihin eskarissa.
Aika varmasti sitten ajaa tämän asian, otaksun.
 
Tuosta ärrästä, meidän 6v ei vieläkään sano sitä oikein, paitsi jos on ensimmäisenä kirjaimena, tosin silloinkin vähän..liioitellusti.
Mutta neuvolasta sanottiin että eiköhän se sieltä tule, saatiin harjoitusvihko joka on kyllä jäänyt ihan unohduksiin... :ashamed:
Ei tuo nyt mitenkään erityisen vakavalta kuulosta että sanat menee sekaisin, enemmän mä "huolestuisin" tai ehkä miettisin tota puolta ettei ihan ymmärrä kaikkea mitä sanotaan, siis noita pitkiä lauseita/ohjeita ja onkin hyvä että asiaa tarkkaillaan. :)
 
Meillä tyttö oppi ärrän juuri ennen koulua. Koskaan ei kiusattu. Puhe oli myös pitkään epäselvää, kävi ihanalla puheterapeutilla. Nyt on 10 v. puhuu selkeästi ja on luokkansa priimus, erittäin lahjakas koulussa. Ja hänellä paljon ystäviä. Ehkä ne asiat siitä lutviutuu, ap :) Tsemppiä.
 
Ei se lapsi tryhmä ole ap, vaikka hänellä olisikin jotain hankaluutta. Tuentarvetta voi olla kuten itselläni oli ja edelleenkään en ole haka äidinkielessä. Mutta ei se ole estänyt elämästä täysillä ja selviämästä koulussa.
 

Yhteistyössä