Voi itku

  • Viestiketjun aloittaja Nemo
  • Ensimmäinen viesti
Nemo
olen itkenyt koko yön ja miettinyt mikä minussa on vikana? Aloitin vuoden lopussa aivan ihanan työn ja 2- vuotias meni tarhaan. Kaikki sujui mukavasti kunnes koeaika päättyi, sen jälkeen olen kokenut silmätikkuna olemista, perusteetonta nuhtelua jne. pomoni ja työkavereiden osalta liittyen itse työhön, työtapoihin ja ihan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin asti. En nostanut meteliä kun pidin kuitenkin työstäni paljon. Nyt olin alkuviikon hoitamassa kotona lastani joka on vesirokossa ja kun eilen menin töihin (mieheni hoiti lasta) alkoi vihjailu että olisin lintsannut, kun näytin sairaslomatodistusta niin alkoi syyttely että jätän muut pulaan lapseni takia ja nyt kollegani joutuvat likaamaan kyntensä ja tekemään toimistohommia kun kopiokoneestakin loppui niitit!! Oli aivan sanaton ja loppusilaukseksi lähettämäni työemailit kuvailtiin piikikkäiksi ja kuvottaviksi ja tämän teki henkilö jota olen pitänyt luottokaverina töissä. En olisi kuulemma saanut edes pitää kolmatta päivää sairista lapsen takia ja nyt olen siis palkattomalla vaikka muut kyllä hoitavat lapsiaan miten sattuu ilman todistuksia. Jotenkin on vaikea sulattaa mahtavien kotiäitivuosien jälkeen tällaista, tekisi mieli sanoa itseni irti, mitä mieltä olette?
 
Tiedän tunteen. :hug: Itse aloitin työelämävalmennuksen vähän aikaa sitten ja heti jouduin sairaslomalle jäämään niskassa olleen hermotulehduksen takia.Olin 5pv lääkekuurilla ja saikulla siis.Menin takas töihin niin oli ihan kauheeta se käytös.Käyttäytyivät niin kuin olisin ollut turhaan poissa ja vit*uilivat joka asiasta.Ja ihan henkilökohtaisista ominaisuuksista myös.Kun päivä alkoi olla päättymässä mulla repes hermot.Otin hanskat kädestä ja sanoin että selvä;jos ette minua tänne halua niin miehän lähen,hanskat roskiin ja sinne menin.Työnantaja soitti sit illalla ja pyysi itse anteeksi käytöstään.
 
Luottamusmiehenä sanoisin, että otappa yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen ja keskustele hänen kanssaan asiasta. Ei ole haitaksi ottaa työsuojeluvaltuutettua mukaan keskusteluun, sillä mielestäni tuo täyttää työpaikkakiusaamisen tunnusmerkit. Muita, että molemmilla on vaitiolovelvollisuus sinun asioistasi, joten he eivät sitten saa tästä vuotaa työkavereillesi.

Ja mikäli teillä ei ole luottamusmiestä, niin ota suoraan yhteyttä omaan liittoosi.

Älä lannistu ja alistu tässä tilanteessa,vaan taistele!
 
:hug: mitähän sanoisi muuta kun voimia ja ratkaisu viime kädessä on sinun tehtävä ihan itse.
Kiva ei ole mennä töihin jos alkaa jo edell. iltana ketuttaa koko työ että pakko mennä,pakko tehdä. siitä kärsii perhe,itse ja työsikin.
ei pomon kanssa juttelu auta jos nostat kissan pöydälle vai onko kyseessä niin pieni työyhteisö?
tai muutat suhtaustumista viet päiväkahville pullat,toivottelet hyvän huomenet muina naisina tms.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 25.05.2007 klo 12:14 Nemo kirjoitti:
olen itkenyt koko yön ja miettinyt mikä minussa on vikana? Aloitin vuoden lopussa aivan ihanan työn ja 2- vuotias meni tarhaan. Kaikki sujui mukavasti kunnes koeaika päättyi, sen jälkeen olen kokenut silmätikkuna olemista, perusteetonta nuhtelua jne. pomoni ja työkavereiden osalta liittyen itse työhön, työtapoihin ja ihan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin asti. En nostanut meteliä kun pidin kuitenkin työstäni paljon. Nyt olin alkuviikon hoitamassa kotona lastani joka on vesirokossa ja kun eilen menin töihin (mieheni hoiti lasta) alkoi vihjailu että olisin lintsannut, kun näytin sairaslomatodistusta niin alkoi syyttely että jätän muut pulaan lapseni takia ja nyt kollegani joutuvat likaamaan kyntensä ja tekemään toimistohommia kun kopiokoneestakin loppui niitit!! Oli aivan sanaton ja loppusilaukseksi lähettämäni työemailit kuvailtiin piikikkäiksi ja kuvottaviksi ja tämän teki henkilö jota olen pitänyt luottokaverina töissä. En olisi kuulemma saanut edes pitää kolmatta päivää sairista lapsen takia ja nyt olen siis palkattomalla vaikka muut kyllä hoitavat lapsiaan miten sattuu ilman todistuksia. Jotenkin on vaikea sulattaa mahtavien kotiäitivuosien jälkeen tällaista, tekisi mieli sanoa itseni irti, mitä mieltä olette?
Voi kuule, ei tarvi vikaa olla itsessä, että tuon henkiset ihmiset rupeavat jotain kiusaamaan. Älytöntä käytöstä heiltä. Älä luovuta heti ainakaan, sitähän he varmaan toivovatkin. Kokeilepa vaikka sitä konstia, että rupeat olemaan oiiikeeeiiin ystävällinen :D kaikille... Naureskelet ja olet hyväntuulisen oloinen...Katsotaanpa miten sitten suunsa laittavat työpaikalla. Jaksamisia! :hug:
 

Yhteistyössä