Voi hemmetti

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

minä

Vieras
Eipä ole tämmöstä vielä kohdalle sattunu mutta nyt se sitten tapahtu, olen vaan aika hemmetin ihastunu yhteen mieheen. Ei yhtään mun tyyppiä edes, joku siinä nyt vaan on että meinaa jalat lähtee alta. Olenhan minä nyt ihastunu mutta en sillon kun olen jo parisuhteessa, mikä tekeekin tästä tilanteesta hirveen.
Meidän lapset leikkii keskenään niin sen tiimoilta ollaan yhteyksissä ja välillä viestitellään muutenkin ihan jotain turhanpäivästä. Ei mitään semmosta et pettämään alkaisin enkä selän takana muutenkaan mitään tekemään mutta tää tunne on jotain mitä en ees itekään ymmärrä. huoh.
 
Minun tietääkseni lähes jokainen rakastuu/ihastuu parisuhteensa/avioliittonsa aikana johonkin toiseen. Se ei kuitekaan ole rakkautta, yleensä kyseessä on joku tietty piirre mikä ihastuttaa, mitä omassa kumppanissa ei ole.
Hyvä vinkki jonka joskus kuulin: Jos olet onnellinen nykyisessä suhteessa, älä lähde tavoittelemaan "suurempaa" onnea, joka ei yleensä kestä. Eli koita vaikka tehdä miehesi kanssa jotain romanttista, mieti missä miehesi on parempi...
 
Mahtaakohan tästä tunteesta päästä eroon. Jos jollekin on näin käyny niin voisko kertoo kuinka siitä selvis, onko vaan alettava pitämään vähemmän yhteyttä, oikeestaan nytkään mitenkään hirveesti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sinkku:
Minun tietääkseni lähes jokainen rakastuu/ihastuu parisuhteensa/avioliittonsa aikana johonkin toiseen. Se ei kuitekaan ole rakkautta, yleensä kyseessä on joku tietty piirre mikä ihastuttaa, mitä omassa kumppanissa ei ole.
Hyvä vinkki jonka joskus kuulin: Jos olet onnellinen nykyisessä suhteessa, älä lähde tavoittelemaan "suurempaa" onnea, joka ei yleensä kestä. Eli koita vaikka tehdä miehesi kanssa jotain romanttista, mieti missä miehesi on parempi...

Ihan onnellinen olen ylä ja alamäkineen. Tässä ajatukset nyt ihan sekasin ettei tiedä miten ois.

 

Yhteistyössä