Voi epätoivo. Miten teillä, joilla lapsilla reikiä hampaissa, olette saaneet reikiintymisen loppumaan??

[tekohampaatko]

Tilanne siis se, että 4 vuotiaalla todella huono hammaskalusto. Puoli vuotta sitten kolme hammasta paikattiin, yksi juurihoidettiin (maitohampaat kyseessä tietysti).
Lokakuulla käytin hammashoitajalla , että saa kunnon fluorauksen hampasiin. Tuolloin hampaat suht ok, muutama pieni alkava reikä, mutta olivat pysähtyneet. Purupinnat ok.
Ennen joulua lapsi valitti pari kertaa yhtä hammasta, en nähnyt hampaassa mitään, vaikka tarkkaan tutkailin. Nyt sitten kun taas asiaa valitti, tutkin uudestaan ja hampaassa iso reikä.
Eikun hammaslääkärille ja hampaassa todella iso reikä, puudutuksen kanssa paikattiin ja toinenkin hammas paikattiin samalla. Reiät purupinnoilla. Lääkäri ihan ihmeissään, että miten voi 2½ kuukaudessa mennä noin..
Hampaat on harjattu huolella joka ikinen päivä, mehut rajoitettu ja nekin muun syömisen yhteydessä, jos on. Karkkeja ei juuri syö. Purkkaa käytetään ja fluoritabletti kerran päivässä.
Lapsi huono syömään ollut ikänsä, siksi ruokarytmit välillä sekaisin, joten tuossa tietysti parantamista, mutta ei tuokaan selitä reikiintymistä.
Hammashoitaja sanoikin, että on saanut miljoonapotin bakteerien muodossa.

Ideoita kellään??
Meillä useampi lapsi, kolmella ei reikiä ollenkaan, yksi vielä sellainen joka ei huolehdi yhtään hampaistaan, jos en vieressä vahdi, enkä todellakaan ehdi sitä aina tekemään. Yhdellä oli sama ongelma pienenä, että reikiä paljon, nyt teininä pysyvät täysin reiättömät.
Olen ottanut nyt kauhean stressin noista hampaista, kun lapsi vielä sellainen, joka ei anna noin vaan paikata, vaan se pitää tehdä aina esilääkityksessä.
Auttaisikohan esim. vahvemmat hammastahnat, kalkkilisät tms??

 

[Vieraaasss]

Kulle en tiä. Mä olen huolehtinut asiasta etukäteen niin että en tartuta kariesta lapseen. Sillehän muut palstalaiset nauraa, että ei sais syödä samalla lusikalla, juoda samasta pullosta, nuolla samaa jädeä, pussailla suuhun, sit nauretaan. Sit toisissa ketjuissa kyselllän, mikä ikäisenä saadaan tekarit, kiskotaan hampaat suusta, saadaan lapsen hampaiden reikiintyminen loppumaan.

Miksette kuunnelleet neuvolan neuvoja? Nyt sit huudetaan yhteiskuntaa apuun ja veronmaksajat saa maksaa tänkin paskan.

 

[meillä]

Oliko raskausajassa jotain häikkää? Meillä lapsella hammasongelmat johtuivat todennäköisesti raskausajasta. 4-vuotiaana oli reikä, joka paikattiin. Samalla muista hampaista pinnoitettiin syviä kuoppia. Tarkastuksissa käytiin useampi vuosi tiheään aina puolivuosittain joka toinen kerta suuhygienistillä ja joka toinen kerta hammaslääkärillä. Meillä reikiintyminen pysähtyi ehkäpä pinnoittamisen ansiosta. Myöhemmin reikiä ei ole tullut ja pysyvät hampaat ovat ehjiä.

 

["aloittaja"]

Kulle en tiä. Mä olen huolehtinut asiasta etukäteen niin että en tartuta kariesta lapseen. Sillehän muut palstalaiset nauraa, että ei sais syödä samalla lusikalla, juoda samasta pullosta, nuolla samaa jädeä, pussailla suuhun, sit nauretaan. Sit toisissa ketjuissa kyselllän, mikä ikäisenä saadaan tekarit, kiskotaan hampaat suusta, saadaan lapsen hampaiden reikiintyminen loppumaan.

Miksette kuunnelleet neuvolan neuvoja? Nyt sit huudetaan yhteiskuntaa apuun ja veronmaksajat saa maksaa tänkin paskan.

Tiedän kyllä karieksen tarttumisen ja en tietenkään koskaan ole antanut ruokaa samasta lusikasta lapselle tms. Mutta kuten kirjoitin, että meillä useampi lapsi ja täysin mahdottomuus sataprosenttisesti vahtia, ettei saa tartuntaa muilta lapsilta. Lapsi esim. sieppaa ykskaks toiselta lusikan kädestä ja tukkii suuhunsa tai sisarus hyvää hyvyyttää antaa maistaa vaikka jäätelöstään, vaikka kuinka on varoitettu.
Vai pystytkö itse esim. mahataudin yhteydessä katsomaan, ettei teidän perheessä kukaan muu saa tartuntaa? Tai vesirokon? Et pysty, joten älä tule viisastelemaan. Kiitos.

 

[???]

Juurihoidetaanko muka MAITOHAMPAITA?

Vaadi päästä perusteellisempiin tutkimuksiin. Ne hampaat täytyy kuitenkin kestää koko eliniän. Ei ole normaalia reikiintymistä.

 

[Kupu]

Voi olla synnynnäinen kiillevaurio, joka on tullut synnytyksessä muistaakseni lievästä hapen puutteesta. Joku pinnoitussysteemi saattaa auttaa.

 

["..."]

Voi olla synnynnäinen kiillevaurio, joka on tullut synnytyksessä muistaakseni lievästä hapen puutteesta. Joku pinnoitussysteemi saattaa auttaa.

No ei kai synnytyksestä johtuva hapenpuute nyt voi johtaa kiillevauriin ota järki käteen...

 

["aloittaja"]

Oliko raskausajassa jotain häikkää? Meillä lapsella hammasongelmat johtuivat todennäköisesti raskausajasta. 4-vuotiaana oli reikä, joka paikattiin. Samalla muista hampaista pinnoitettiin syviä kuoppia. Tarkastuksissa käytiin useampi vuosi tiheään aina puolivuosittain joka toinen kerta suuhygienistillä ja joka toinen kerta hammaslääkärillä. Meillä reikiintyminen pysähtyi ehkäpä pinnoittamisen ansiosta. Myöhemmin reikiä ei ole tullut ja pysyvät hampaat ovat ehjiä.

Itsekin mietin tuota pinnoittamista, mutten huomannut kysyä lekurilta. Lapsella aika syvät urat hampaissa, mutta kun tuo ei ole ihan yksinkertaista käydä lekurilla, kun lapsi pistää vastaan, niin ei tuo pinnoittaminenkaan tietysti helpolla suju.

Raskausaika sinänsä ok, mutta munuaisissa oli ongelmaa, joten ollaan paljon käyty tutkimuksissa, kun oli pieni, röntegenkuvia yms ja antibiootit estolääkkeenä meni pienenä hetken aikaa.

 

[Pin]

Kulle en tiä. Mä olen huolehtinut asiasta etukäteen niin että en tartuta kariesta lapseen. Sillehän muut palstalaiset nauraa, että ei sais syödä samalla lusikalla, juoda samasta pullosta, nuolla samaa jädeä, pussailla suuhun, sit nauretaan. Sit toisissa ketjuissa kyselllän, mikä ikäisenä saadaan tekarit, kiskotaan hampaat suusta, saadaan lapsen hampaiden reikiintyminen loppumaan.

Miksette kuunnelleet neuvolan neuvoja? Nyt sit huudetaan yhteiskuntaa apuun ja veronmaksajat saa maksaa tänkin paskan.

No hyvin todennäköisesti sunkin kakruillas on karies välttelemisestä huolimatta joten vähän nöyrempi asenne kannattais ottaa.
Itsekin hysteerisesti sitä vahdannut, mutta silti realistisesti ajattelen, että aika varmasti on karies tarttunut. Fiksua sitä sylkikontaktia on silti välttää siinäkin vaiheessa kun se on tarttunut. Sain vain naurunrykäykset tästä pullistelusta.

En osaa valitettavasti auttaa ap, tulin vain lukemaan uteliaisuudesta. Toivottavasti saat hyviä neuvoja.

 

[Kupu]

Näin se vaan on. Tuttavan lapsella oli todettu tämä.

 

["aloittaja"]

Voi olla synnynnäinen kiillevaurio, joka on tullut synnytyksessä muistaakseni lievästä hapen puutteesta. Joku pinnoitussysteemi saattaa auttaa.

Ei ollut todellakaan hapenpuutetta.. Lapsi syntyi yhdellä ponnistuksella, sai täydet kympit ja erityiskehut hyvästä ihonväristä ja hapetusarvot parhaat mahdolliset.

 

[???]

Näin se vaan on. Tuttavan lapsella oli todettu tämä.

Sä olet ymmärtänyt nyt jotain väärin tai sitten sua on kusetettu huolella

 

["aloittaja"]

Juurihoidetaanko muka MAITOHAMPAITA?

Vaadi päästä perusteellisempiin tutkimuksiin. Ne hampaat täytyy kuitenkin kestää koko eliniän. Ei ole normaalia reikiintymistä.

Tämä oli minullekin uutta, mutta näin lääkäri sanoi, että hammas periaatteessa juurihoidettu, hammas putsattu pohjaan asti, lääkepaikkaan yms. Ja tuolle hampaalle ei enää jatkossa tehdä muuta kuin poistetaan, jos tulee siihen vielä jotain.
Ei minustakaan ole normaalia reikiintymistä. Kolmevuotiaana ei yhtään mitään missään, 3½v kolme reikää ja 4v kaksi lisää ja alkaviakin on.
Mistään paremmasta tutkimuksesta ei ole puhuttu, vaan ruokavalioista ja hampaiden pesusta.

 

["aloittaja"]

Sen verran vielä, että lapsi kyllä narskuttaa yöllä hampaitaan ja hampaissa selviä merkkejä tästä. Toinen hammaslääkäri sanoi, että vaikuttaa rekiintymiseen, kun kiille menee rikki, toinen lääkäri taas sanoi, ettei mitään merkitystä.
Meillä kuitenkin toisella narskuttajallakin oli reikiä.

 

[meillä]

[QUOTE="aloittaja";29454096]Itsekin mietin tuota pinnoittamista, mutten huomannut kysyä lekurilta. Lapsella aika syvät urat hampaissa, mutta kun tuo ei ole ihan yksinkertaista käydä lekurilla, kun lapsi pistää vastaan, niin ei tuo pinnoittaminenkaan tietysti helpolla suju.

Raskausaika sinänsä ok, mutta munuaisissa oli ongelmaa, joten ollaan paljon käyty tutkimuksissa, kun oli pieni, röntegenkuvia yms ja antibiootit estolääkkeenä meni pienenä hetken aikaa.[/QUOTE]
Meillä lapsella oli myös hapenpuutetta, oli tehollakin pari viikkoa josta yli puolet hengityskoneessa. Ehkä sekin ja hoidot ovat voineet vaikuttaa. Montut olivat kaikkein ongelmallisimmat hampaiden hoidon kannalta, joten pinnoituksesta oli meille varmastikin suurin apu.

 

[Reikäsuinen keski-ikäinen]

Minullakin oli lapsena bakteeripesä, ja sitä sitten ihmettelin kolmekymppiseksi asti kun reikää vaan tulee.

Voisit kokeilla paria konstia. Ensinnäkin, minulla reiät väheni VHH-ruualla, eli kaikki makea pois. Voit aina kieltää karkit ja muut, mutta jos ostat lapsille sokerilla höystettyjä jogurtteja, leipää, sokerimehuja, jne. niin ihan sama saako ne karkkia vai ei. Hiilarit on ne mitkä hampaat mädättää. Mutta tuo vaatisi koko perheen ruokaremonttia ja totaalista muutosta, koska jo minullekin se teetti paljon työtä, hiilarien pannaan laittaminen ja uuden kokkaustavan oppiminen. Hiilareita saa ihan tarpeeksi hedelmistä ja kasviksista.

Toinen asia mitä kannattaa kokeilla on kieliraappa. Niitä myydään saksassa jo tusinatavarana, täällä Suomessa se on joku ihmeellinen ylellisyystarvike joka pitää myydä apteekissa kalliilla. Kun lapsi on pessyt hampaat hyvin, niin sitten sillä kumilastalla vedetään kielestä kaikki enin bakteerimönjä pois. Olin 1/2 vuotta Saksassa, opin käyttämään, ja kun näin mikä mönjämäärä sillä lähti suusta, en voi enää elää ilman sellaista.

Näillä konsteilla reikiintyminen on pysynyt kurissa.

 

[riiviöiden äiti]

En tiedä miten saadaan loppumaan, minä niin olisin jo sen taikaatempun tehnyt. Meillä 2 nuorinta on saanut vanhemmilta salaa isovanhempien haarukalla ja lusikalla jne USEIN, vuoden iästä alkaen (jollei nuorempanakin).
Varsinkin nuorimmalla todella pahoja reikiä, alkae 4v, minun käy niin sääliksi.
Hampaita ollaan pesty aina 2 kertaa päivässä (hammaslääkärikin sanoo että hyvin olette saaneet pestyä),syödään xylitolia päivittäin, karkkipäivä 1 päivä viikossa, ei mehuja lainkaan kuin erikoistapauksissa.

 

[Reikäsuinen keski-ikäinen]

Niin ja piti vielä mainita noista fluoritahnoista, purkista ja muista fluorimönjistä... Ei ne auta mitään. Fluoria käytettiin ennenvanhaan kilpirauhasen liikatoimintaan, jo pieni pikkurillin kokoinen pala fluoritahnaa vaikuttaa kilpirauhaseen hidastuttavasti. En lähtisi noilla kemiallisilla töhnillä ratkaisemaan tätä ongelmaa. Sanon kokemuksesta, sillä been there done that.

 

["vvieras"]

Maitohampaissa ei ole juuria!!! Ihan tiedoksi vaan, että se siitä juurihoidosta...

 

[vierailija]

Maitohampaissa ei ole juuria!!! Ihan tiedoksi vaan, että se siitä juurihoidosta...

On mutta se sulaa ja sitten hammas irtoaa.

 

[vierailija]

antibiootit estolääkkeenä meni pienenä hetken aikaa.

Antibioottien käyttö raskauden aikana sekä pienellä lapsella saattavat aiheuttaa hampaiden vauriotumista.


https://yle.fi/uutiset/3-8741665


yle.fi
Lasten hampaiden kiillevauriot yleisiä – taustalla kehityshäiriöt, joiden syitä ei vielä tunneta
Erilaisia hampaiden kehityshäiriöitä on jopa joka viidennellä suomalaislapsella. Vauvaiässä käytetyt korvatulehduksen hoitoon tarkoitetut antibiootit saattavat lisätä kiillevaurioiden riskiä.

Kotimaa
15.3.2016 klo 06:07

Alle kouluikäisten lasten hampaiden kiilteen kehityshäiriöt ovat huomattavan yleisiä. Tutkimusten mukaan niitä on jopa 10–20 prosentilla suomalaislapsista.

Itä-Suomen yliopiston lasten hammashoidon kliinisen opettajan Mirja Methuenin mukaan kiillemuutoksia esiintyy tyypillisesti ensimmäisissä pysyvissä poskihampaissa ja etuhampaissa. Puhutaan niin sanotusta molaari-inkisiivihypomineralisaatiosta.

Lievimmillään se ilmenee vaaleina tai kellertävinä värimuutoksina hampaissa, jotka näkyvät vain hammaslääkärin hyvässä valaistuksessa. Vakavammissa tapauksissa hammaskiillettä puuttuu pinnasta paikoin kokonaan.

– Voi olla, että muutokset huomataan vasta hammaslääkärin vastaanotolla, ja ne tulevatkin usein yllätyksenä lapselle ja perheelle, Methuen toteaa.

Hoitona fluoraus, pinnoitus ja paikkaus
Niin kutsutussa hypomineralisaatiossa, jossa hampaassa voi olla vaaleita, kellertäviä tai kellertävänruskeita laikkuja, hammaskudosta on normaalisti, mutta se on hauraampaa. Hypoplasiassa kudosta puuttuu kokonaan. Kiillehäiriöinen hammas reikiintyy usein myös herkästi ja saattaa myös vihloa.

Kiillemuutoksia hoidetaan monella tavalla vaikeusasteesta riippuen. Lievät muutokset eivät tarvitse hoitoa lainkaan. Värimuutoksia voidaan hoitaa niin kutsutulla remineralisaatiotahnalla, jossa hampaan hypomineralisoitunutta osaa voidaan saada pienenemään. Apuna voi olla myös tehostettu fluoraus tai hampaan pinnoitus. Nämä auttavat yleensä myös vihlontaan.

– Jos hammas kuitenkin lohkeaa tai reikiintyy, sitä voi joutua paikkaamaan, suojaamaan hammaskruunulla tai vakavissa tapauksissa jopa poistamaan, Methuen luettelee.

Hampaiden kehittymisaika on herkkä häiriöille
Kehityshäiriöiden syytä ei ole pystytty vielä täysin selvittämään. On tehty tutkimuksia, joissa esimerkiksi yleisesti korvatulehduksen hoitoon käytetyn antibiootin, amoksisilliinin, käytön alle yksivuotiaana on todettu olevan yhteydessä kiilteen kehityshäiriöihin.

– Lapsilla korvatulehdusten hoito voi ajoittua usein siihen vaiheeseen, kun pysyvät etuhampaat ja poskihampaat ovat kehittymässä. Hampaiden kehitysaika on herkkää aikaa kaikenlaisille häiriöille.

Methuenin mukaan aikaisemmin samantyyppisiä vaikutuksia on havaittu tetrasykliini-nimisellä antibiootilla, jota nykyisin ei enää määrätä lapsille eikä raskaana oleville. Amoksisilliini on kuitenkin edelleen ensisijainen lääke lasten välikorvatulehduksiin.

– Amoksisilliinin suhteen ei ole saatu vielä riittävää näyttöä. Lisäksi on todettu, että myös infektio itsessään voi vaikuttaa häiriön syntymiseen, Methuen lisää.

Hampaiden harjauksella ei voi ehkäistä
Syyllisiksi kehityshäiriöihin on Methuenin mukaan epäilty myös ympäristötekijöitä, esimerkiksi äidinmaidon kautta tulleita dioksiineja. Alueilla, joiden maaperässä on runsaasti fluoria, on tavattu myös fluoroosia, joka voi näkyä samantyyppisinä muutoksina. Suomessa fluorin aiheuttamat muutokset ovat yleensä lieviä.

Joissain tapauksissa kehityshäiriöitä hampaisiin voivat aiheuttaa myös perinnölliset tekijät sekä jotkin yleissairaudet ja niihin liittyvät raskaat hoidot.

Methuen korostaa, että vanhempien ei tarvitse kantaa häiriöistä syyllisyyttä.

– Vaikka kuinka harjaisi hampaat, se ei ehkäise näitä. Nämä johtuvat aina ajasta ennen hampaiden puhkeamista ja näkyvät vasta myöhemmin. Suun puhtauden kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.

Methuen tähdentää kuitenkin, että säännöllinen hampaiden harjaus aamuin illoin fluoritahnalla on muutoin tärkeää reikiintymisen ja ientulehduksen ennaltaehkäisemiseksi, ja jos kiillehäiriöitä on todettu, myös kiillettä vahvistamaan.