Vituttava kiima

Tajusin tänään ajellessani pitkin maakuntia, että panettaa niin paljon etten varmasti laittaisi vastaan jos joku neitonen olisi yhteistyöhaluinen... ei siinä muuten mitään mutta luulin olevani vaikka maailman tappiin uskollinen vaikka en pimpeloa kotona saisikaan, mutta taitaapi olla asian laita toisin. Monimutkaistaa asioita nyt kun jokainen nainen on kuin kanditaatti vaikka itse en kaikkia hyväksyisi eikä tietenkään kaikki naiset muakaan.

Onko kokemuksia samanlaisesta tilanteesta? Voiko fuckbuddy asetelma toimia?

huoh

 

Miks et kotona saa? Milloin olet saanu viimeks?

 

Kotona on homma jotenkin vaan täysin hyytynyt. Konservatiivinen puoliso ja nykyään kaikki menee seksin edelle. Varsinaista vastausta en kyllä tiedä kysymykseen miksi. Ihan mukiin meneviä ollaan molemmat ja kaikki muu kunnossa, mutta ei millään vaan natsaa.... takki on tyhjä konsteista.

Kevät/kesä aina ollut aika vaikeeta aikaa kun tekee mieli, mutta nyt sitten kai löyty joku kipupiste tähänkin.

 

Olisiko aivan mahdotonta keskustella vaimon kanssa asiasta?

 

Olisiko aivan mahdotonta keskustella vaimon kanssa asiasta?

Balttiarallaa 1000 keskustelua ja aina on muka toivoa tulevan suhteen, mutta tyhjiä arpoja ovat olleet. Ei kumpikaan enää mitään jaksa keskustella ja voin hyvällä omallatunnolla sanoa että olen yrittänyt.

 

Vaimo kilpirauhaskokeisiin.

Imettääkö hän? Jos imettää niin sekin voi vaikuttaa todella paljon (mulla ainaki se vie kaikki halut mennessään!) Meillä oli just piiiiiiitkä tauko, ei vaan tehny mieli. Imetin, ja sen aikana ei todellakaan herää minkäänlaisia seksihaluja. Tammikuussa lopetin imetyksen ja siitä vielä kesti hetken ennenku alko tekemään mieli mutta nyt oikeasti tunnen taas olevani normaali ja todella HALUAN miestäni.

 

Vaimo kilpirauhaskokeisiin.

Imettääkö hän? Jos imettää niin sekin voi vaikuttaa todella paljon (mulla ainaki se vie kaikki halut mennessään!) Meillä oli just piiiiiiitkä tauko, ei vaan tehny mieli. Imetin, ja sen aikana ei todellakaan herää minkäänlaisia seksihaluja. Tammikuussa lopetin imetyksen ja siitä vielä kesti hetken ennenku alko tekemään mieli mutta nyt oikeasti tunnen taas olevani normaali ja todella HALUAN miestäni.

Varmaan pitäis laitta yhteen jos toiseenkin kokeeseen. Mutta tosissaan, ei ole kyse mistään tilapäisestä hormonaalisesta muutoksesta vaan kyllä tämä on ilmeisesti jatkumassa maailman tappiin asti. Kaikki jutut on mietitty, ehkäsyt vaihettu, otettu yhteistä aikaa, puhuttu... aivan kaikki. En mä muuten olis tässä tilanteessa (olen kovin pitkillä hermoilla varustettu), että haaveilen salaisesta seksisuhteesta.

 

Mut ne kilpirauhaskokeet? Ne ois ihan pakko ottaa. Sano vaimolle, että käy ottaan ne. Kilpirauhassairauden oireet (siis liika- tai vajaatoiminta) voi olla niin epämääräiset, ettei hoksaa mennä verikokeisiin. Siitäkin on kokemusta mulla

Onko teillä minkälainen suhde muuten? Mitä vaimo sanoo kun kysyt miks ei halua? Haittaako häntä itseään tää tilanne, siis ettei hänen tee mieli?

 

No pusi, pusi kuka oletkaan Piipahdahhan meil yökyläs...

 

Mut ne kilpirauhaskokeet? Ne ois ihan pakko ottaa. Sano vaimolle, että käy ottaan ne. Kilpirauhassairauden oireet (siis liika- tai vajaatoiminta) voi olla niin epämääräiset, ettei hoksaa mennä verikokeisiin. Siitäkin on kokemusta mulla

Onko teillä minkälainen suhde muuten? Mitä vaimo sanoo kun kysyt miks ei halua? Haittaako häntä itseään tää tilanne, siis ettei hänen tee mieli?

Olis varmaan syytä ottaa kokeet. Uskon että olet oikeassa ja voisi tuoda vastauksen. Veikkaan vaan että ei millään suostu kokeisiin, täydellinen kun on. Jos ymmärrät mitä tarkotan.

Kyllä häntäkin muka haluttaa tai ainakin niin sanoo, mutta totuus taitaa olla toinen. Pakkeja pakkien perään millä syyllä milloinkin ja jopa jaksaa mulle valittaa seksittömyydestä kerran kaksi vuodessa. En tosin usko että häntä kovin haittaa seksittömyys, kunhan pakoilee syyllisyyden tunnettaan siitä, että mua painaa.

 

No pusi, pusi kuka oletkaan Piipahdahhan meil yökyläs...

Pusi pusi takas. Osote kiitos niin tulen Ootko samassa tilanteessa?

 

Pusi pusi takas. Osote kiitos niin tulen Ootko samassa tilanteessa?

Heh no jos oot mies, niin kait sä keksit keinon miten saat mun osoitteen? Kun en sitä voi tähän julkisesti laittaa...muuten on rappukäytävä tulvillaan mouruavia kolleja ulos asti

 

Olis varmaan syytä ottaa kokeet. Uskon että olet oikeassa ja voisi tuoda vastauksen. Veikkaan vaan että ei millään suostu kokeisiin, täydellinen kun on. Jos ymmärrät mitä tarkotan.

Kyllä häntäkin muka haluttaa tai ainakin niin sanoo, mutta totuus taitaa olla toinen. Pakkeja pakkien perään millä syyllä milloinkin ja jopa jaksaa mulle valittaa seksittömyydestä kerran kaksi vuodessa. En tosin usko että häntä kovin haittaa seksittömyys, kunhan pakoilee syyllisyyden tunnettaan siitä, että mua painaa.

Voi että, mua kyllä harmittaa sun puolesta Toivottavasti saat vaimon menemään kokeisiin. Meillä oli vähän vastaavanlainen tilanne, mua ei haluttanu ollenkaan mutta mua kyllä HAITTAS se, ettei haluttanu. Miehessä ei ollu mitään vikaa, seksi vaan ei kiinnostanu. Onneks nyt on tilanne toinen. Mä oon niin kiitollinen, että mieheni jakso olla kärsivällinen, ihan uskomaton ihminen kyllä! Toivon todella, että teillä tilanne muuttuu parempaan.

 

Varo vaan, jos käyt sinisulan kanssa peittoja heiluttelemassa ja palaat vaimos luo, sinisulka itkee seuraavat kaks vuotta kun "exä" jätti ja palaa varmasti takas kunhan tajuaa et se kotona oleva vaimo on vaan laastari...

 

Voi että, mua kyllä harmittaa sun puolesta Toivottavasti saat vaimon menemään kokeisiin. Meillä oli vähän vastaavanlainen tilanne, mua ei haluttanu ollenkaan mutta mua kyllä HAITTAS se, ettei haluttanu. Miehessä ei ollu mitään vikaa, seksi vaan ei kiinnostanu. Onneks nyt on tilanne toinen. Mä oon niin kiitollinen, että mieheni jakso olla kärsivällinen, ihan uskomaton ihminen kyllä! Toivon todella, että teillä tilanne muuttuu parempaan.

Kiitos sympatiasta! Nyt vaan tuntuu siltä, että en ole se uskomaton ihminen joka sinulla on. Kai se selkäranka vaan katkee jossain vaiheessa vahvaltakin.

 

Heh no jos oot mies, niin kait sä keksit keinon miten saat mun osoitteen? Kun en sitä voi tähän julkisesti laittaa...muuten on rappukäytävä tulvillaan mouruavia kolleja ulos asti

Olen mies niin varmasti sitten keksin tavan

 

Olen mies niin varmasti sitten keksin tavan

UU keksi jo keksi jo

 

Kiitos sympatiasta! Nyt vaan tuntuu siltä, että en ole se uskomaton ihminen joka sinulla on. Kai se selkäranka vaan katkee jossain vaiheessa vahvaltakin.

Kokeile vielä kuitenki jos saisit vaimon menemään niihin verikokeisiin. Voithan sä samalla sanoa, että sä vaan et jaksa enää? Jos vaimo ei suostu verikokeisiin ja mitään selitystä ei noin pitkälle pihtaamiselle osaa sanoa niin ei sulta varmaan voi odottaakaan lopullista kärsivällisyyttä. Tsemppiä!

 

:hug::vampire:

 

:kiss: Sulle kans hyvää yötä ja ötyä vaimon kans kyllä se pettäminen särkee niin totaalisesti toisen ihmisen, et en nyt oikeesti kait sit alkais mihinkään. Toivon teille parasta apua ja mahd.pian!!

 

No särkemistä tapahtuu jos särjetään, särkemättä asia onkin toinen.

 

Mä ymmärrän ja tiedän mitä haluttomuus on, mutta olen silti olen sitä mieltä että vaimosi toimii väärin sua kohtaan. Mä varmaan esittäisin asian puolisolle niin, että meillä on seksiä keskimäärin x kertaa x ajassa, ja se on mulle liian vähän ja mun on sen takia paha olla parisuhteessa, mitä ehdottaisit asiaan ratkaisuksi? Vaimo saisi valita hankkiutuuko lääkäriin ja/tai terapiaan jotta asia korjaantuisi, antaako vaikka ei huvita tai antaako kenties sun hakea seksiä muualta, tai keksiä jonkun muun ratkaisun, jolla saadaan myös sun tarpeet huomioitua.

Haluttomuus lienee ihan normaalia kausittain, joskus ei vaan huvita tai sit on joku selkeä syy, kuten stressi, imetys, raskaus tai muu hormoonihäirikkö, vaihdevuodet, huono seksi jne. mutta on julmaa pihdata maailman tappiin kertomatta syytä tai tukematta sitä puolisoa asian kanssa mitenkään.

 

[QUOTE="vieras";23921289]Mä ymmärrän ja tiedän mitä haluttomuus on, mutta olen silti olen sitä mieltä että vaimosi toimii väärin sua kohtaan. Mä varmaan esittäisin asian puolisolle niin, että meillä on seksiä keskimäärin x kertaa x ajassa, ja se on mulle liian vähän ja mun on sen takia paha olla parisuhteessa, mitä ehdottaisit asiaan ratkaisuksi? Vaimo saisi valita hankkiutuuko lääkäriin ja/tai terapiaan jotta asia korjaantuisi, antaako vaikka ei huvita tai antaako kenties sun hakea seksiä muualta, tai keksiä jonkun muun ratkaisun, jolla saadaan myös sun tarpeet huomioitua.

Haluttomuus lienee ihan normaalia kausittain, joskus ei vaan huvita tai sit on joku selkeä syy, kuten stressi, imetys, raskaus tai muu hormoonihäirikkö, vaihdevuodet, huono seksi jne. mutta on julmaa pihdata maailman tappiin kertomatta syytä tai tukematta sitä puolisoa asian kanssa mitenkään.[/QUOTE]

Ihan järkeä puhut. Hormonihäiriö varmaan olis ainut mikä vois osua, mutta eipä siihen kyllä selvyyttä saada. Vieraisiin en varmasti saisi lupaa sen verran on omistushalua ja terapia jne ulkopuolinen ei kyllä varmaan tule kyseeseen. Tässä siis ollaan ihan rehellisesti umpikujassa ja oikeesti on asioita mietitty. Nykyään mietintää lähinnä vaan oman pään sisällä ja kuten huomaat on ajatukset harhautunut pois asian ratkaisusta.

En enää vaan jaksa jauhaa ja jauhaa. Mä tarvitsen toimintaa ja ilmeisesti sitä on sitten jollain muulla tavalla saatava kuin kotona. Tiedän kyllä että ongelmat vaan lisääntyvät ja monimutkaistuvat, mutta minähän en hautaan mene ilman että olen tuntenut naisen kanssa sitä läheisyyttä mitä mies ja nainen tarvitsee.

 

Suht monesti törmää miehiin, jotka elävät puutteessa. Itse olen nainen ja olen saanut kitua puutteessa väliin pitkiäkin aikoja, vaikka naimisissa onnellisesti olenkin.
Se on ihan sietämätöntä.
Olen aina ollut viriili ja mieskin nuorempana viriili, mutta väliin ollut halut pois kokonaan hänellä.
Kyllä siinä pettämiset pyöri mielessä ja henkisellä tasolla hainkin seuraa ja "edes jonkinlaista tyydytystä", josta tosin tiesi miehenikin ja josta näin ollen pääsin suht helposti yli.
Ylpeä en tuosta jutusta ole, mutta olen silti sitä mieltä, että tuo oli pientä verrattuna siihen, mitä olisin hyvin voinut tehdä.
Onneksi jaksoin kärvistellä ja puhua asiasta mieheni kanssa puhumasta päästyäni...niin ne halut sieltä palautuivat ja olemme taas ihan hyvä tiimi.
Sinun tapauksesi kuulostaa aika toivottomalta...sanoisin varmaan sinuna vaimolle ihan suoraan, että nyt ei enää kestä, on tehtävä jotain. Vaimo saa hakea apua tai...niin. Asia nyt vain on niin, ettei hullukaan jaksa elää loputtomasti puutteessa. :flower: En silti kehota pettämään.

 

Ihan järkeä puhut. Hormonihäiriö varmaan olis ainut mikä vois osua, mutta eipä siihen kyllä selvyyttä saada. Vieraisiin en varmasti saisi lupaa sen verran on omistushalua ja terapia jne ulkopuolinen ei kyllä varmaan tule kyseeseen. Tässä siis ollaan ihan rehellisesti umpikujassa ja oikeesti on asioita mietitty. Nykyään mietintää lähinnä vaan oman pään sisällä ja kuten huomaat on ajatukset harhautunut pois asian ratkaisusta.

En enää vaan jaksa jauhaa ja jauhaa. Mä tarvitsen toimintaa ja ilmeisesti sitä on sitten jollain muulla tavalla saatava kuin kotona. Tiedän kyllä että ongelmat vaan lisääntyvät ja monimutkaistuvat, mutta minähän en hautaan mene ilman että olen tuntenut naisen kanssa sitä läheisyyttä mitä mies ja nainen tarvitsee.

Tosi kurja tilanne kyllä. Jos sä olet jo tarjoutunut tekemään jotain, että teidä seksielämä toimisi, eikä vaimolle kelpaa mikään, kyllä seuraavaksi olisi vaimon vuoro tehdä asialle jotain. Vaikuttaa vähän siltä että vaimo ei haluakaan haluta, kun ei kerran ole halukas edistämään asioita millään tavalla, eikä välitä siitä että sun on paha olla. Meillä ei ole seksin kanssa ongelmia, mutta muuten olen varmaan aika vastaavassa tilanteessa. Mun on paha olla parisuhteessa eräästä syystä, mutta miehen tuki asiassa on "voi voi" ja pään silitys, vaikka mies voisi vaikuttaa tilenteeseen halutessaan. Ehkä mä vielä odotan jonkin aikaa että asiat muuttuu, koska en nyt jaksa muutakaan, mutta mietin joka päivä että vielä mä esitän hänelle vaihtoehdot a) alkaa tehdä jotain sen eteen ettei mun olisi paha olla b) antaa mun hoitaa asia yksin omalla tavalla vaikka ei pitäisi siitä c) erota. Olisi kohtuutonta jatkaa vuodesta toiseen niin että on paha olla, vaikka esimerkiksi ero tuntuukin ikävimmältä vaihtoehdolta. Mutta onko se rakkautta jos toinen ei halua yhtään tulla vastaan vaikeassa tilanteessa?