S
saskia
Vieras
Mitä kokemuksia teillä on? Mulla itselläni on virolainen mies, nyt menee todella hyvin, mutta suuria vaikeuksia oli alkutaipaleellamme.
V
vaimoke
Vieras
No tossa on kyse ihmisten välisistä eroista eikä maiden/kulttuurien. Ei me sun miestä (kai) tunneta.
oispa elämä niin yksiviivaista 
Onnea teille kahdelle, kukoistakoon rakkaus :heart:
yhtä hyvät mahdollisuudet teillä on kun kell tahansa muulla pariskunnalla =)
Onnea teille kahdelle, kukoistakoon rakkaus :heart:
yhtä hyvät mahdollisuudet teillä on kun kell tahansa muulla pariskunnalla =)
V
vaimoke
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Sanna80:
Mulla on kokemusta nykyisen ulkomaalaisen miehen lisäksi 2 eri kansallisuuden edustajasta. Nämä Länsi-Eurooppalaisia. Ja voin kertoa, että kulttuurierot ovat todella isoja esim. Suomen ja Saksan välillä. Tai Suomen ja Ranskan. Naisen oletetaan olevan tietynlainen, jäävän kotiin lapsen saamisen jälkeen, ei humaltuvan koskaan (no, en kyllä humallukaan) ja niin pois päin.
S
shanna
Vieras
V
vieras
Vieras
S
saskia
Vieras
No muiden kokemuksia halusin kuullakin. Tietysti onnistuminen on paljolti kahden ihmisen kemioista kiinni, mutta itse olen sitä mieltä, että kyllä kulttuurierot on aika suuria näinkin läheisten maiden suhteen, ja siitä olin yllättynyt. Meillä juurikin paljon oli/on vääntöä, koska olen suht itsenäinen, omat rahani ansaitseva, en kiltti kotipiika (anteeksi virolaisnaiset), jonka elämäntehtävänä on miehen miellyttäminen, noin kärjistetysti sanottuna. Luulen ainakin ongelmiemme osin siitä johtuneen.
K
kokemusta
Vieras
Virolainen mies/miehet ainakin vanhemmat ovat saaneet venäläisen kasvatuksen ja näiden moraali esim. totuuden puhumisessa, raha-asioissa tai yleensä rehellisyydessä on ihan omaa luokkaansa ja olkaa tarkkoina naiset, ne ovat yleensä naimisissa virossa, eivät vain aina muista kertoa asiaa
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vaimoke:
Noh, mulla on ranskalainen mies ja sen lisäksi on ollut pitkäaikaissuhde hollantilaisen ja italialaisen kanssa. Eivät nyt aivan noin suoraviivaisia nuo erot ole..
En ole koskaan tuntenut 'edustavani' suhteessa Suomea, eikä mies ole mulle koskaan 'edustanut' omaa kotimaataan.Suhteessa olet ennen kaikkea toisen ihmisen kanssa, eri kansallisuus tuo oman mausteensa asiaan, mutta ei todellakaan ole mikään määritttävä tekijä! Kun ekaa lasta ranskalaisen mieheni kanssa odotimme, mun piti todella vääntää kättä, että hän ymmärtäisi miksi haluan jäädä kotiin hoitamaan lasta sen sijaan, että palaisin töihin vauvan ollessa neljäkuukautinen. Jopa miehen äiti oli aikoinaan laittanut häänet hoitoon kolmen kuukauden ikäisenä palatakseen töihin ja on tämän tärkeyttä mullekin toitottanut. Kaikki meidän ystävät ympäsi Eurooppaa laittavat lapset hoitoon kolme-viisikuukautisina kun nainen palaa töihin. Tämä on täysin normaalia ja odotettua -vaikkakaan mä en aio tätä tehdä.
Nuo käsityksesi ovat todella vanhanaikaisia. Me kolmekymppiset ollaan kansallisuuksista huolimatta hyvinkin samanlaisia Euroopassa. Mitä nyt humaltumiseen tulee, niin humaltumista ei kyllä katsota juuri missään maassa hyvällä -ei miehen eikä naisen- pohjoismaita ja Englantia lukuunottamatta. Mun mielestä se on se terve tapa ja Suomessa ollaan alkoholin suhteen täysin kieroutuneita.
R
Rakastajatar
Vieras
Itselläni on vuoden ollut eestiläinen "rakastaja". Joskus kuvittelen millaista olisi elää hänen kanssaan normaalia arkea jne. Ja luulen, että se onnistuisi, mikäli koskaan tilanteemme sen mahdollistaisi. Jotenkin vain kemiamme osuu kohdalleen aivan käsittämättömän hyvin. Tämä kyseinen mies ainakin on työssään ahkera, pitää kotinsa ja itsensä siistinä. Vaikka olenkin huomannut, verrattuna suomalaiseen mieheen, he ovat machompia (mutta sitä juuri miehessä kaipaankin), miehekkäämpiä, himokkaampia, arjessa toisen huomioon ottavampia miehiä, kehuvat naista (kulttuuriin ja kasvatukseen kuuluu toisen helliminen arjessa) ja kauniita vaatteita (itse tykkään pukeutua naisellisesti). He pitävät kädestä kiinni kävellessä, eivät pelkää olla romanttisia tai näyttää huolehtivansa naisestaan tai olla ylpeä toisesta toisten nähden. Perhesuhteet heille on tärkeitä, suvun kanssa vietetään yhdessä kaikenlaisia juhlia ja ketään ei jätetä yksin. Ja varmasti ongelmiakin (varsinkin rahallisia) tulisi, mutta missäpä suhteessa niitä ei tulisi, se on aina ihan ihmisestä itsestään kiinni, millaiset tavat ja oma sivistystaso on.
Ongelmia minulla on ollut 16 vuotta suomalaisen miehen kanssa, jotenkin olen kyllästynyt siiheen naismaiseen kylmään suomalaisnössöön. Ja voin sanoa, että raha ja rakkaus ei tosiaankaan kulje käsikädessä. Alan kallistumaan pikkuhiljaa siihen, että mieluummin köyhä ja onnellinen, eestiläisen elämäniloisen miehen kanssa, kuin hyvin toimeentuleva ja onneton. ps. olen 33v ja mies 43v.
Ongelmia minulla on ollut 16 vuotta suomalaisen miehen kanssa, jotenkin olen kyllästynyt siiheen naismaiseen kylmään suomalaisnössöön. Ja voin sanoa, että raha ja rakkaus ei tosiaankaan kulje käsikädessä. Alan kallistumaan pikkuhiljaa siihen, että mieluummin köyhä ja onnellinen, eestiläisen elämäniloisen miehen kanssa, kuin hyvin toimeentuleva ja onneton. ps. olen 33v ja mies 43v.
J
Just se idän mies
Vieras
Minusta pitäisi luopua noista stereotyypeistä. Olen kuitenkin huomannut, että Virossa nainen passaa miestä paljon enemmän kuin Venäjällä. Eli venakot yleensä määräilevät kotona paljon enemmän kuin virolaiset. Venäjällä on hyvin yleistä, että miehet siivoavat, pyykkäävät tai hoitavat lapsia yhtä paljon kuin naisetkin. Kummankin (eli virolaisen ja venäläisen) parisuhdekulttuurin pahin piirre, että koko naisen osoittama passaaminen, huolenpito ja seksi perustuvat hänen miehensä (tai ylipäätään vieraan miehen) rahaan ja omaisuuteen. Eli mies on elättäjä ja tienaaja ja piste. Sama ilmio on Asiassa (esim. Thaimaassa). Itselläni on ollut kaksi venäläistä vaimoa ja muutama virolainen tyttöystävä. Todellisen tasa-arvon olen kuitenkin löytänyt vain suomalaisen naisen kanssa. En tiedä. Perheessämme vaimo tienaa enemmän, on vauraampi. En itsekään elä sossun luukusta, vain olen yrittäjä. Ansioni on kuitenkin vain sivuansio taloudessammme. Ja minä olen kotonamme se siivooja ja sopankeittäjä, vaikka molemmat olemme akateemisia. Minun on helpompi toteutua "kotiherrana" kuin tehdä tylsästi rahaa. Olen ollut isyyslomalla ja hoitovapaalla lapsemme kanssa. Enkä ole mikään parikymppinen, vaan nelikymppinen. Olen ihan tyytyväinen. Ainoa vaikeutemme on kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuus sängyssä. Itse olen aina vaimolleni mielikseen ja teen kaikki mahdolliset manuaali-, oraali- jne. hommat ja hieronnat, mutta vaimo on useimmiten muka väsynyt ja kirja on muka mielenkiintoisempi. En tiedä, onko syy temperamentteisamme vai siinä, etten ole perinteinen mies - muskelivene, citymaasturi, pari miljoonaa pankkitililla, laser-epilaatio, bodaus, machokulttuuri jne.
P
poropp
Vieras
VIROLAINEN NAINEN
Koska virolaisia yhä koko ajan enemmän ja enemmän tulee töihin Suomeen, kasvaa samalla koko ajan se riski ja toisaalta loistava mahdollisuus siihen,
että Suomalaiset miehet enenevissä määrin löytävät itsensä elämästä virolaisen naisen kanssa. Elämä noiden,-sanotaanko oikeiden naisten kanssa
tarjoaa paljon rakkautta, hellyyttä, naisellisuutta, huolehtivaisuutta ja kaikkea muuta hyvää mitä Suomalaiselta siskoltaan usein on turha odottaa. Mutta jotta kaikki ei olisi ihan niin auvoista, sisältää virottaren kanssa yhtä matkaa kulkeminen myös joitakin vallan erikoisiakin piirteitä.
Kokemusta omaavana avaan tuossa jäljempänä muutamia niistä, ehkäpä niistä on Suomen Urhoille joskus jotain apua taipaleellaan noiden ihanien "musikallittajien" matkassa. (musi-kalli = suukko-halaus)..
Koska omat kokemukseni rajoittuvat lähes ainoastaan yli 40v. virolaisnaisiin, keskityn tässä siihen ikäryhmään.Ihanaa heissä on se, että he ovat NAISIA. Virolaisilta naisilta puuttuu kokonaan kyky "feministisöidä" parisuhdetta. He heittäytyvät antaumuksella
naisen rooliin, huomioivat miesten odotuksia ja tarpeita 100 kertaa paremmin kuin Suomalaiset naiset. Heille on itsestään selvää että kuka kotona huolehtii
mistäkin, roolijako on perinteinen. Nainen hoitaa kodin, lapset ja miehen, mies puolestaan huolehtii taloudesta, talosta, autosta,
rahasta jne. Tällaisestahan voi Suomalaisen naisen kanssa vain uneksia. Ehkäpä äidinmaito on erilaista Suomenlahden eteläpuolella ?
Ihanaa on samoin se, että he näyttävät NAISILTA. Pukeutuvat kuin NAISET, ehostavat itsensä kuin NAISET, tuoksuvat kuin NAISET. Leikkaavat ja lakkaavat myös varpaankyntensä. Kampaavat hiuksensa. Kuivia, repaleisia, hoitamattomia kantapäitä he eivät ole jalkoihinsa vielä keksineet.
He vaihtavat alusvaatteitaan puhtaisiin usein, jopa kesken päivää -päinvastoin kuin moni Suomalaisnainen joka arvioi alushousujensa vaihtotarpeen päivä
kerrallaan aamupissalla istuessaan. Yäk.
Merkillepantavaa on myös se, että Virolaiset naiset eivät osaa hikoilla Suomalaisten naisten tapaan, Virolaisella naisella ei koskaan näe kainaloistaan
eriväristä ja likomärkää paitaa päällä edes kesähelteellä. Myös hiuksianostattava hienhaju puuttuu tämän ominaisuuspuutteen vuoksi.
Jostain oudosta syystä useimmat heistä kokevat olevansa huippukokkeja, vaikka ruuanlaittotaito on todellisuudessa vain vähän keittiössä viihtyvän
Suomalaismiehen tasolla, ellei jopa alempanakin. "Virolainen keittiö" tarkoittaa mm. sitä että hellasta otetaan täydet tehot irti, ruoka kypsennetään pannulla
nopeasti tulikuumassa rasvassa siten, että keittiön rasvaroiskeiden siivoamiseen kuluu tovi ja toinekin. Ruoka on usein pinnaltaan palanutta, sisältä raakaa. Jos se on ennen "tehopaistamista" otettu pakastimesta, se voi olla myös vielä jäässä sisältä. Voi olla että joskus neukkuaikana sähköä piti käyttää silloin kun sitä oli saatavissa ja se on jättänyt jälkeensa tämän "levy aina kutoselle"-tavan.
Syöminen heillä on kyllä hallussa, -ne ruokamäärät joita hoikahkokin Virolaisnainen kykenee tunkemaan suustaan sisään, ovat uskomattomia. Perusrekkakuski ei kykenisi likimainkaan samaan. Heidän lempitokaisujaan onkin "tahaks midagi syya", eli "haluaisin jotain syötävää". Ja syötäväksi kelpaa mikä tahansa syötäväksi tarkoitettu.
Virolainen nainen haistaa, -siis nenällään ihan oikeasti haistaa kaikkea mikä eteen laitetaan. Olkoon se saippua, suolakurkku, pihvi, jugurtti, -ihan mitä tahansa. Se haistetaan ennenkuin syödään tai muutoin käytetään. Tämä maneeri näyttää välillä hieman kummalliselta.
Siivoaminen ei herätä Virolaisissa naisissa kovin suuria intohimoja, välttämättä kovin epäsiistikään ei koti Virolaisen naisen jäljiltä ole, mutta siivoaminen on jotenkin pintapuolista. Miksi imuroida jalkalistoja samalla kuin lattiaa ? Imurihan on lattian imuroimista varten. Vessanpöntön takana lattialla saattaa olla Virolaisen naisen jäljiltä vielä yhtä sun toista pientä jne. Kannattaa olla myös tarkkana estämään se etteivät he ensin pyyhi lattioita märällä mopilla ja senjälkeen ryhdy imuroimaan niitä moppauksen jäljiltä vielä kosteita lattioita. Nämä selittynevät Virolaisten historialla, jossa siivous ei liene ollut ykkösenä
tärkeiden asioiden listalla. Mutta sen asian kanssa voi elää, normaali Suomalaismies kykenee itse viimeistelemään mainitut pikkuasiat kuntoon. Pieniä siivouspuutteita paljon tärkeämpää on kuitenkin jo tuolla aiemmin mainittu henkilökohtainen hygienia.
Virolainen nainen on omalla tavallaan jotenkin paljon herkempi kuin Suomalainen nainen, heillä on aika usein "syda paha", siis paha mieli jostain. Paha mieli saattaa tulla vaikkapa siitä, että "sisko sanoi sitä ja tätä, veljen vaimo teki huonoa keittoa". Paha mieli saattaa tulla myös huonosta tai kauniista säästä, täysi- tai puolikuusta" jne. Milloin mistäkin.
Vastoin Suomalaista naista, he eivät kuitenkaan ilmaise pahaa oloaan huutamalla, rikkomalla kännykkäänsä, soittamalla poliisia kotiin tai lähtemällä "tyttöjen kanssa ulos", -ovatpahan vain hieman vaisuja tunnin-pari. "Syda paha" menee usein ohi isohkolla annoksella jotain lämmintä syötävää. Pikku "syda paha" on kuitenkin pikkujuttu verrattuna Suomalaisen naisen kykyyn olla kummallinen ja murjottaa päiväkausia, joskus jopa viikkoja.
Virolainen nainen on täsmällinen. Jos sovit hänen kanssaan vaikkapa tapaamisen klo.18, hän on paikalla klo.18. Suomalainen nainen sensijaan osaa matkalla sovittuun tapaamiseen hoitaa monia asioita, esim. piipahtaa pikaisesti ystävättären luona, shoppailla jotain välttämätöntä, käydä muutaman kerran peräkkäin vessassa jne. Ajantaju katoaa ja tapaamiseen tullaa sitten kun ehditään, mottona lienee joku "hyvää kannattaa aina odottaa".
Kaikki Virolaiset naiset ovat huoria ?
Oman kokemukseni mukaan eivät ole. Ymmärrän hyvin, että jonkun Peräseinäjokisen, möhömahaisen, markkojaan pankissa kruunuiksi vaihtaneen, humalaisen kaivinkoneurakoitsija-Urpon mielestä Virolainen pankkivirkailija on huora, jos hän torjuu loistotarjouksen seksistä heti viidelläkymmenellä markalla.
Samoin ymmärrän, että jonkun Savolaisen tuulipukuun tai persuksista lököttäviin farkkuihin pukeutuneen PersJalka-Marjatan tai MegaPerseSirpan mielestä itsensä ehostanut ja asiallisesti sekä naisellisesti pukeutunut Virolainen nainen ei voi olla mitään muuta kuin huora.
Lopuksi, Suomalaista akkaa en ota itselleni enää ikinä. Piste.
Koska virolaisia yhä koko ajan enemmän ja enemmän tulee töihin Suomeen, kasvaa samalla koko ajan se riski ja toisaalta loistava mahdollisuus siihen,
että Suomalaiset miehet enenevissä määrin löytävät itsensä elämästä virolaisen naisen kanssa. Elämä noiden,-sanotaanko oikeiden naisten kanssa
tarjoaa paljon rakkautta, hellyyttä, naisellisuutta, huolehtivaisuutta ja kaikkea muuta hyvää mitä Suomalaiselta siskoltaan usein on turha odottaa. Mutta jotta kaikki ei olisi ihan niin auvoista, sisältää virottaren kanssa yhtä matkaa kulkeminen myös joitakin vallan erikoisiakin piirteitä.
Kokemusta omaavana avaan tuossa jäljempänä muutamia niistä, ehkäpä niistä on Suomen Urhoille joskus jotain apua taipaleellaan noiden ihanien "musikallittajien" matkassa. (musi-kalli = suukko-halaus)..
Koska omat kokemukseni rajoittuvat lähes ainoastaan yli 40v. virolaisnaisiin, keskityn tässä siihen ikäryhmään.Ihanaa heissä on se, että he ovat NAISIA. Virolaisilta naisilta puuttuu kokonaan kyky "feministisöidä" parisuhdetta. He heittäytyvät antaumuksella
naisen rooliin, huomioivat miesten odotuksia ja tarpeita 100 kertaa paremmin kuin Suomalaiset naiset. Heille on itsestään selvää että kuka kotona huolehtii
mistäkin, roolijako on perinteinen. Nainen hoitaa kodin, lapset ja miehen, mies puolestaan huolehtii taloudesta, talosta, autosta,
rahasta jne. Tällaisestahan voi Suomalaisen naisen kanssa vain uneksia. Ehkäpä äidinmaito on erilaista Suomenlahden eteläpuolella ?
Ihanaa on samoin se, että he näyttävät NAISILTA. Pukeutuvat kuin NAISET, ehostavat itsensä kuin NAISET, tuoksuvat kuin NAISET. Leikkaavat ja lakkaavat myös varpaankyntensä. Kampaavat hiuksensa. Kuivia, repaleisia, hoitamattomia kantapäitä he eivät ole jalkoihinsa vielä keksineet.
He vaihtavat alusvaatteitaan puhtaisiin usein, jopa kesken päivää -päinvastoin kuin moni Suomalaisnainen joka arvioi alushousujensa vaihtotarpeen päivä
kerrallaan aamupissalla istuessaan. Yäk.
Merkillepantavaa on myös se, että Virolaiset naiset eivät osaa hikoilla Suomalaisten naisten tapaan, Virolaisella naisella ei koskaan näe kainaloistaan
eriväristä ja likomärkää paitaa päällä edes kesähelteellä. Myös hiuksianostattava hienhaju puuttuu tämän ominaisuuspuutteen vuoksi.
Jostain oudosta syystä useimmat heistä kokevat olevansa huippukokkeja, vaikka ruuanlaittotaito on todellisuudessa vain vähän keittiössä viihtyvän
Suomalaismiehen tasolla, ellei jopa alempanakin. "Virolainen keittiö" tarkoittaa mm. sitä että hellasta otetaan täydet tehot irti, ruoka kypsennetään pannulla
nopeasti tulikuumassa rasvassa siten, että keittiön rasvaroiskeiden siivoamiseen kuluu tovi ja toinekin. Ruoka on usein pinnaltaan palanutta, sisältä raakaa. Jos se on ennen "tehopaistamista" otettu pakastimesta, se voi olla myös vielä jäässä sisältä. Voi olla että joskus neukkuaikana sähköä piti käyttää silloin kun sitä oli saatavissa ja se on jättänyt jälkeensa tämän "levy aina kutoselle"-tavan.
Syöminen heillä on kyllä hallussa, -ne ruokamäärät joita hoikahkokin Virolaisnainen kykenee tunkemaan suustaan sisään, ovat uskomattomia. Perusrekkakuski ei kykenisi likimainkaan samaan. Heidän lempitokaisujaan onkin "tahaks midagi syya", eli "haluaisin jotain syötävää". Ja syötäväksi kelpaa mikä tahansa syötäväksi tarkoitettu.
Virolainen nainen haistaa, -siis nenällään ihan oikeasti haistaa kaikkea mikä eteen laitetaan. Olkoon se saippua, suolakurkku, pihvi, jugurtti, -ihan mitä tahansa. Se haistetaan ennenkuin syödään tai muutoin käytetään. Tämä maneeri näyttää välillä hieman kummalliselta.
Siivoaminen ei herätä Virolaisissa naisissa kovin suuria intohimoja, välttämättä kovin epäsiistikään ei koti Virolaisen naisen jäljiltä ole, mutta siivoaminen on jotenkin pintapuolista. Miksi imuroida jalkalistoja samalla kuin lattiaa ? Imurihan on lattian imuroimista varten. Vessanpöntön takana lattialla saattaa olla Virolaisen naisen jäljiltä vielä yhtä sun toista pientä jne. Kannattaa olla myös tarkkana estämään se etteivät he ensin pyyhi lattioita märällä mopilla ja senjälkeen ryhdy imuroimaan niitä moppauksen jäljiltä vielä kosteita lattioita. Nämä selittynevät Virolaisten historialla, jossa siivous ei liene ollut ykkösenä
tärkeiden asioiden listalla. Mutta sen asian kanssa voi elää, normaali Suomalaismies kykenee itse viimeistelemään mainitut pikkuasiat kuntoon. Pieniä siivouspuutteita paljon tärkeämpää on kuitenkin jo tuolla aiemmin mainittu henkilökohtainen hygienia.
Virolainen nainen on omalla tavallaan jotenkin paljon herkempi kuin Suomalainen nainen, heillä on aika usein "syda paha", siis paha mieli jostain. Paha mieli saattaa tulla vaikkapa siitä, että "sisko sanoi sitä ja tätä, veljen vaimo teki huonoa keittoa". Paha mieli saattaa tulla myös huonosta tai kauniista säästä, täysi- tai puolikuusta" jne. Milloin mistäkin.
Vastoin Suomalaista naista, he eivät kuitenkaan ilmaise pahaa oloaan huutamalla, rikkomalla kännykkäänsä, soittamalla poliisia kotiin tai lähtemällä "tyttöjen kanssa ulos", -ovatpahan vain hieman vaisuja tunnin-pari. "Syda paha" menee usein ohi isohkolla annoksella jotain lämmintä syötävää. Pikku "syda paha" on kuitenkin pikkujuttu verrattuna Suomalaisen naisen kykyyn olla kummallinen ja murjottaa päiväkausia, joskus jopa viikkoja.
Virolainen nainen on täsmällinen. Jos sovit hänen kanssaan vaikkapa tapaamisen klo.18, hän on paikalla klo.18. Suomalainen nainen sensijaan osaa matkalla sovittuun tapaamiseen hoitaa monia asioita, esim. piipahtaa pikaisesti ystävättären luona, shoppailla jotain välttämätöntä, käydä muutaman kerran peräkkäin vessassa jne. Ajantaju katoaa ja tapaamiseen tullaa sitten kun ehditään, mottona lienee joku "hyvää kannattaa aina odottaa".
Kaikki Virolaiset naiset ovat huoria ?
Oman kokemukseni mukaan eivät ole. Ymmärrän hyvin, että jonkun Peräseinäjokisen, möhömahaisen, markkojaan pankissa kruunuiksi vaihtaneen, humalaisen kaivinkoneurakoitsija-Urpon mielestä Virolainen pankkivirkailija on huora, jos hän torjuu loistotarjouksen seksistä heti viidelläkymmenellä markalla.
Samoin ymmärrän, että jonkun Savolaisen tuulipukuun tai persuksista lököttäviin farkkuihin pukeutuneen PersJalka-Marjatan tai MegaPerseSirpan mielestä itsensä ehostanut ja asiallisesti sekä naisellisesti pukeutunut Virolainen nainen ei voi olla mitään muuta kuin huora.
Lopuksi, Suomalaista akkaa en ota itselleni enää ikinä. Piste.
O
Onnellinenjklli
Vieras
3 vuoden suhteen jälkeen olen edellinen yhtä rakastunut ja ylpeä miehestäni. Mieheni on virolainen, ja rakkautemme alkoi hitaasti "ystävyytenä"..vaikka ihastumista oli varmaankin jo silloin...Mieheni on kiltti mutta jääräpäinen, mutta jos kauniisti pyytää hän tekee mitä vaan, ahkera, perhekeskeinen ja jopa ärsyttävän rehellinen. Jollain tavalla vanhanaikainen..Olen hänestä niin onnellinen, ja voimme puhua mistä vaan. Mutta kulttuurieroja on, ja hyvin monella ystävillämme Virossa on paljon parisuhdeongelmia...esim. koskettamista, kommunikontia, kompromissejä, näitä asioita olen "opettanut" miehelleni. Itse ilen suomenruotsalainen, joten minulle hellä ja kunniottava suhde on hyvin tärkeä. Ja onhan virolaiset niin mehekkäitä...
