Vinkkejä 8kk:n päivärytmiin

Meillä on pientä haastetta 8kk ikäisen mukulan päivärytmin kanssa, niin jospa joku teistä osaisi antaa viisaita vinkkejä

Eli aikaisemmin meillä oli suht säännöllinen päivärytmi jonka mukula oli itse itselleen luonut. Nyt kuitenkin päivärytmi on ollut jonkun aikaa kadoksissa ja ollaan yritetty sellainen takaisin löytää mukulan omaan tahtiin, tuloksetta.

Tähänkin asti ollaan pyritty pitämään ruoka-ajat melko tarkasti samoina, mutta helposti menevät sekaisin, sillä mukulalla ei ole juurikaan mitään säännöllisiä päiväuni aikoja. Nukkumaan ollaan laitettu kun mukula alkaa väsyneeltä vaikuttamaan. Ajoittain nukkuu yhdet pitkät, reilut kahden tunnin unet päivässä. Mutta useimmiten mennään 2-4 unilla, jotka ovatkin 30-90min kerralla, riippuen siitä monelta on aamulla herännyt ja kuinka pitkä päiväunet on.

Nyt siis oonkiin pähkäilly että kannattaisiko lapsentahtisuuden sijaan alkaa kellottamaan mukulan päivää enempi? Ja kuinka tarkka kellottaminen tämän ikäisella mukulalle olisi viisasta? Ja kannattaisiko mukula herättää päiväunilta jos näyttää jatkavan unia yli ruoka-ajan vai antaa nukkua ja syöttää kun herää?

 

No ite tykkään säännöllisestä päivärytmistä ja oon aina yrittänyt sellasta pitää. Kyllähän se tuo lapselle turvallisuuden tunnetta kun on tietää mitä seuraavaks tapahtuu. Joskus kyllä ne rytmit menee sekasin jos on reissussa, on kipeänä tms., mutta oon aina pyrkinyt rytmin palauttamaan.

Noilla pienillä toki päivärytmi on ainakin meillä ollut ns. vaihe. Kun on tottunut johon rytmiin niin sitten se muuttuukin esim. päiväunitarpeen muuttuessa. Meillä esim. vauva 4 kk hakee tällä hetkellä omaa rytmiään siinä, että nukkuuko 2 vai 3 päiväunet. Jos nukkuu aamusta pidempään (joskus harvoin)sitten riittää 2 unet, muuten 3. Jos on kauppapäivä, menee päivä taas vähän sekasin.

Meillä on ainakin auttanut päivärytmin luomisessa se, että nukkumaanmenoaika yöunille on suht säännöllinen. Mutu-tuntumalla sanoisin, että 8 kk ikäiselle riittää yhdet-kahdet päiväunet jos yöuni on tarpeeksi pitkä. Tietysti lapset on yksilöitä, toiset tarttee enemmän unta kuin toiset.

Sitten siitä syömään herättämisestä... Sekä ruoka että uni on tärkeetä. Jos lapsen herättää "kesken" unien, maistuuko ruoka? Toisaalta vois ajatella, että esim. rytmin hakemisessa lounas syötäisiin ennen unia... Aamupalan ja lounaan väliin jotain mielekästä touhua niin jaksaa lapsi olla hereillä lounaaseen saakka. Kuinka monta ateriaa lapsesi syö päivässä? Sekin vähän vaikuttaa siihen miten sitä rytmiä alkaa hakemaan. Esim. muistan jossain vaiheessa esikoisen kanssa, että vaikka suositeltavaa olis 5 ateriaa päivässä, en "kerennyt" kuin 4 antamaan eli aamupala, lounas (jonka jälkeen suht pitkät päikkärit), taas lämmin ruoka ja lopuksi iltapala. Päikkäreiden pituudesta riippuen se yks välipala (joka usein syödään päiväunien jälkeen) jäi antamatta.

Toisaalta 8 kk on niin pieni, että just noiden unirytmien muuttumisen myötä se päivärytmikin tuppaa muuttumaan aika usein. Itse en oo koskaan ihan pienten kanssa katsonut kellosta koska nukutaan ja koska syödään, mutta aika itsekseen se jonkinlainen päivärytmin runko on aina ollut. Vasta isompien muksujen kanssa voi vähän kellottaakin päivää, mutta onko se tarpeellista jos päivärytmi pysyy suurin piirtein vakiona?

Se on tosiaan vähän makukysymys... Jotkut tykkää kattoo kellosta mitä millonkin tehdään, toiset menee enemmän "lapsen ehdoilla". Siitä kun sitten löytää sopivan välimaaston, niin tykkään ainakin itse. En tiiä auttako tää vastaus mitään, tais olla enemmänkin mun omaa pohdintaa kun näitä samoja asioita oon miettinyt tuon vähän reilu 4 kk kanssa (isompiakin lapsia jo on) kun on alettu soseita maisteleen, että mihin kohtaa ne ruokailut rupean ajoittamaan...

 

Rose81 kirjoitteli hyvin meillekin ajankohtaisesta aiheesta, samoja pohdiskeluita täälläkin, kun toinen lapsi on kohta puolivuotta. Ekan lapsen kasvatin 10v sitten ilman minkäännäköisiä ulkoaohjattuja rytmejä eli hyvin pitkälti lapsentahtisesti ja ihan kohtuullisen täyspäinen siitäkin tuli Tää toinen tulokas on temperamentiltaan paljon ennustettavampi ja luonnostaan rytmikäs.

Rose sanoi minusta sen tärkeimmän asian - ennustettavuus tuo turvallisuutta. Varsinkin tuo minun eka vauvani muuttui paremmaksi ja nukkujaksi ja syöjäksi kun pääsi perhepäivähoitajalle, jolla asiat toistuivat aina samaan tahtiin. Hän siis aloitti hoitouransa jo 10kk iässä, mutta meille sattuikin maailman ihanin täti naapurista. Äiti oppi rutiinien merkityksen vasta vähän myöhemmin itse

Ennustettavuus on vauvalle nimenomaan sitä, että oppii missä järjestyksessä asiat tapahtuvat, kelloahan ne eivät osaa katsoa. Fiksattuja kellonaikoja olennaisempia ovat minusta ne rutiiniketjut. Ei siis se, moneltako syödään tai nukutaan vaan että vauva tietää, mitä on luvassa seuraavaksi.

Meillä on noudatettu tämän tulokkaan kanssa alusta lähtien päivärytmiä sykleissä, joissa nukkuminen syöminen ja seurustelu toistuvat aina samassa järjestyksessä, mutta vauva saa itse päättää kauanko nukkuu, syö tai seurustelee. Äitinä olen vain seurannut vauvan merkkejä siitä, milloin seurustelu on syytä lopettaa ja vauvan aika mennä unille. Kun vauva on herännyt, on se syönyt ja sitten taas ollaan hetki hereillä, kunnes uniaika koittaa. Tällä tavalla ollaan nyt oltu 3kk iästä eteenpäin n. 3t syklissä eli ruokailuvälit ovat asettuneet aika optimaaliseksi ja päiväuni-valverytmi sen mukaiseksi. Yöllä syödään edelleen niin ikään 3-4t välein, mutta siitä ei nyt enempää. Suhtaudun tuohon unikouluttamiseenkin "lapsi kyllä kertoo" mentaliteetilla...

Opetteluahan tämä on ollut kaikki ja eri vaiheita on tullut, mutta tuo sykli on silti tuottanut semmoisen järjen tähän päivänkulkuun, että vauvamme on oppinut rauhoittumaan itse sänkyyn sekä päiväunille että yöunille hyvinkin pienenä jo. (Joo, tempperamentilla on varmasti tekemistä asian kanssa myös). Silti meillä ollaan aina välillä vähän oltu "pulassa", jos unet jäävät lyhyiksi tai vauva valvookin enemmän. Silloin syömishetkiä pitää tarjota nälän mukaan, mutta kuitenkin siten, ettei vauvaa nukuteta syömiseen. Minusta ylipitkät unet eivät ole niin suuri ongelma kuin liian lyhyet, tai ainakin itse koen sen näin. Sykli auttaa myös siinä, että äidin/isän ei tarvitse aina arvailla, onkohan sillä nyt nälkä vai väsyttääköhän.

Eli mä kannatan lapsentahtista rutiinipäiväjärjestystä Raamit pitää olla, mutta niiden sisällä sitten improvisoidaan.

 

Meillä taas on tosi tarkka päivärytmi ja ollut jo pitkään, vauva nyt 11kk ja tällä samalla tahdilla ollaan menty jo monta kuukautta. Eli kahdet unet, klo 10 ja klo 15 alkaen, kumpikin noin 90 minuuttia. Ja ruoka-ajat myös säännölliset (herätys 07, aamupuuro 09, unet klo 10, lounas klo 12, välipala kllo 14.45, unet klo 15, päivällinen, klo 17, puuro klo 19 ja unille klo 20 jälkeen. Rintamaito aterioiden päälle, ei yösyöttöjä).

Mä olen huomannut, että jos laitan lapsen klo 10 päiväunille vaikkei vaikuttaisikaan niin väsyneeltä, nukahtaa kuitenkin pian (nukutaan kyllä yksinomaan vaunuissa ulkona, sisällä en ehkä saisi nukkumaan niin helposti kun pinnistä ei voi heijata). Mutta jossain vaiheessa siis lanseerasin tän rytmin, aika lähellä se oli tätä jo sitä ennen, mutta heitteli vähän, ja musta se on ollut ehdottomasti lapsen, sekä vanhempien parhaaksi. Vauva on tosi tyytyväinen päivät pitkät ja vanhemmille on helppoa suunnitella muut menot kun tietää etukäteen mitä milloinkin tapahtuu.

Toki lapsia on erilaisia ja jotkut tottuvat rutiiniin helpommin kuin toiset. Mutta kannattaa varmaan ainakin kokeilla sitä, että toistaa samat asiat samaan aikaan vaikka viikon ajan ja katsoo sopiiko se lapselle. Toki jos on kyse esim. päiväunien murrosvaiheeesta, eli on siirtymässä kaksista yksiin, joutuu rytmiä varmaan hakemaan. Meillä on kokeiltu yksiä unia pari kertaa, eikä riitä vielä millään.

Tsemppiä!

 

Kiitoksia positiivisistä ja kannustavista viesteistä !

Paljon sain apuja nää luettuani, ainakin omien korvien väli keveni reilusti . Oon tainnu ite tähä päivärytmin luomisesta jotain rakettitiedettä enkä kuitenkaa oo malttanu kuunnella mukulaa ja itteeni tarpeeksi (vaikkakin näin olen koko ajan ajatellu). Eli nyt vähän hengähän, lakkaan miettimistä liikaa, kuuntelen omia vaistoja sekä tietenkin tarkkailen mukulan viestejä. Eiköhän sieltä se (tarkempi) päivärytmi ala taas löytymään.

 

Hei!

Sellainen tuli mieleen kommentoida, että tässä noin 8 kuukauden iässähän vauvat ilmeisesti juuri oppivat "vastustamaan unta" eivätkä myöskään ilmaise väsymyksen merkkejä yhtä selkeästi. Joten vauvan väsymyksen seuraaminen ei toimi enää samalla tavalla, vaan nukkumaan on laitettava rytmin mukaan.

Mulla vauva nyt 9 kk ja törmäsin itse ihan samaan asiaan. Olin laittanut päiväunille aina sen mukaan, miten poika vaikutti väsyneeltä. Ja hän nukahtikin aina tyytyväisenä. Sitten 8 kk täytettyään tulikin stoppi siihen. Luulin ensin, että unentarve väheni, mutta kyllä hän yhtä paljon unta tarvitseekin. Hän ei vaan nukahda yhtä hyvin enkä voi enää vain seurailla häntä.. Yöunille meillä on aina menty suht samoihin aikoihin ja ruokailut ovat olleet säännölliset jo pitkään.