vinkkejä nukkumaan käyntiin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tiitiäinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tiitiäinen"

Vieras
heip..eli siis, olisiko teillä hyviä vinkkejä kuinka saada lapset nukahtamaan ilman parin tunnin taistelua..? Kyseessä 4 ja 2-vuotiaat, ovat samassa huoneessa ja unille käymisestä ei meinaa tulla mitään, ei illalla eikä näin päivällä..iteltäni alkaa olla ideat loppu..lapset juttelevat, leikkivät, riitelevät, väittelevät..vanhempi kestää sängyssä kyllä mutta keksii melkein mitä tahansa ärsyttääkseen siskoaan, nuorempi taas haluaa vähän väliä vessaan vaikka on ennen sänkyyn menoa juuri vessassa käynyt (vaippa vasta saatu pois käytöstä), juomista (mitä en ole kyllä pahemmin antanut juuri tuon vessassa juoksemisen takia), nuo kun ei auta niin joku huoneessa käy peloittamaan (joka paikka kun on tutkittu niin rauhoittuu), menee ja vie veljensä unilelun ja tästä tulee riita, tulee muuten vaan pois huoneesta välittämättä mistään mitä sanon jne..
Tämä alkoi n. pari viikkoa sitten, ennen sitä kävivät joka päivä kiltisti nukkumaan ilman ongelmia..Mikään meidän rutiineista ei ole muuttunut, luen sadun ja sen jälkeen toivotan hyviä unia ja lähden pois huoneesta..olen kokeillut jo laittaa eri aikaankin nukkumaan mutta siitäkään ei pahemmin ole hyötyä ollut koska kun saan toisen nukahtamaan niin toinen höpöttää ja pelleilee niin pitkään että toinen taas herää..
Apua..
 
Meillä on täsmälleen samanikäiset lapset. Päiväunia ei nuku kuin toinen, mutta iltaunille mennessä oli monesti vakiokaava: olivat kuin enkeleitä, kunnes äiti poistui huoneesta, sekuntia myöhemmin vapaapainin maailmanmestaruustaisto oli täydessä käynnissä.

Meillä on nykyään pidennetty nukkumaanmenoa edeltävää rutiinia: Juodaan vettä, käydään vessassa, etsitään pikkunaarmut ja rasvataan ne, sivellään etonoa ötökänpuremiin yms. Tsekkaan muka pikapikaa kynnetkin, tai joku tulee pian kitisemään, että niitä pitää leikata. Sitten mennään sänkyyn, toivotetaan hyvät yöt, luen sadun ja lähden. Palveluja ei yksinkertaisesti heru sen koommin, ei edes sitä vettä, kun sitä kerran on juotu varttia aiemmin. Pissareissut loppuivat, kun sijoitin potan sängyn viereen, ei niillä mikään pissahätä edes ollut, kunhan halusivat tulla pois huoneesta. Pissalla käynti ei voisi vähempää kiinnostaa, kun sillä varjolla ei saa edes kattovaloa päälle saati pääse vielä iltakierrokselle keittiöön tms. Mörönhäätimeksi voi laittaa jonkin kivan pehmon tms lattialle.

Jos joku tulee ovelle niin tulkoon, en vastaa ainoaankaan "äiti hei" -yritykseen, ellei oikeasti kuulosta olevan hätä. Jos lapsi ilmaantuu ovesta muualle asuntoon, hänet palautetaan sänkyyn ilman juttelua. Ekalla kerralla peittelen ja sanon hyvää yötä. Tokalla kerralla en sano sitäkään, vien vain äänettä petiin ja peitän. Jos vielä noustaan, sama juttu, mutta peittelyt jäävät ehdottomaan minimiin.

Jos huoneessa syntyy riitaa, otan pukarin jäähylle eteiseen, siellä ei ole leluja ja valo tulee olkkarin ovesta. Jäähyn aikana toisella on mahdollisuus saada unen päästä kiinni ja toisella on niin tylsää, ettei tee mieli enää pöllöillä. Jos jotain konfliktia syntyy ennen satua tai sen aikana, vain rauhallisempi jää kuulemaan sadun loppuun. Toinen kun on siellä eteisessä.

Kuulostaa varmaan kylmältä, mutta eipä tätä ole montaa kertaa tarvinnut tehdä. Olisiko kaksi kertaa jäänyt satu välistä toiselta ja jäähyjäkin on jaettu alle kymmenen kertaa. Joskus alkavan nahinan saa sammumaan ilmaantumalla vain ovenrakoon mitään puhumatta, jolloin tenavista tuntuu, että heitä pidetään silmällä myös, kun vanhempia ei näy.

Hiljaisen juttelun sallin, höpöttäkööt, kunhan ovat kiltisti sängyissän eivätkä tappele.
 

Yhteistyössä