Me tehtiin tuossa pienimuotoinen unikoulutus kymmenviikkoiselle. Voi olla että se koulutti meitä vanhempia enemmän kuin vauvaa... Mutta tavoitteena oli siis että ihan hereillä voisimme laittaa pinnasänkyyn ja nukahtaisi sinne. Siihen asti oli perhepeti, ja minä menin aina samaan aikaan nukkumaan kuin vauvakin, muuten ei onnistunut. Se alkoi vähän syödä naista, ja kun pitäisi tässä lähteä jouluksi sukuloimaankin.
Ja juu, kyllä se jotenkin on toiminut. Vauva nukahtaa nyt joko ihan itse, itkuitta, tai ihan itse, pienen kitinän jälkeen, tai sitten niin että me käymme vähän silittelemässä jos itku yltyy tai kestää liian kauan.
Meillä periaate oli se, että on reilua että vauva herää samasta paikasta kuin minne nukahtaakin, ja tissi ei ole nukahtaessa suussa jos se ei ole herätessäkään.
Tassuttelu ei toiminut ensimmäisenä yönä oikeastaan lainkaan, vauva suuttui ihan kauheasti kun yritettiin silitellä. Piti sylitellä ja halia ja lauleskella. Kaikkea kokeiltiin. Nukutus aloitettiin noin kasilta illalla ja vasta aamuyöllä nukahti lopulta itse, siihen asti oli vain joko huutanut, ollut sylissä tai tissillä ja tissin jälkeen hetken hiljaa sängyssä, tai torkahtanut vain hetkeksi kerrallaan. Tissiä annoin tunnin, parin välein.
Toisena yönä osasimme kai itsekin paremmin rauhoitella vauvaa, ja vauva rauhoittui usein jo silittelyistäkin. Nukutimme välillä myös vatsallaan, vaikka pääosin selällään. Kokeilimme valoja pois ja pois päältä, melua ja hiljaisuutta, kohinaa ja kilinää, kaikenlaista. Tavoitteena oli että vauva saisi mahdollisimman monta onnistunutta nukahtamiskokemusta siihen omaan sänkyyn, unilelua ja hymynaamaa katsellen. Iltalaulut otettiin myös mukaan kuvioon, ja aina lähdetään pois vauvan luota niin että vauva näkee että lähdemme ja iltalaulu saa vauvan vielä iloiseksi ja hymyilemään.
Kolmantena yönä meni taas paaaljon paremmin.
Ensi yö on neljäs yö. Saas nähdä
Eka yö oli ihan hirveä, ja nyt tuntuu että oltiin vähän liiankin raakoja silloin. Mutta ehkä se oli tarpeellista että oppisimme nukuttamaan pikkuista. Suurin ilo on ollut se että myös isä on voinut nukuttaa - ja usen paljon paremmin kuin minä mörinällään ja isoilla käsillään. Lisäksi on ollut hyvä kun olen voinut röyhtäyttää vauvan viimeisenkin syötön jälkeen, öinen pulauttelu on vähentynyt tosi paljon.
Meillä vauva on unipussissa niin ei potki peittoa pois.
