Vilkas lapsi ja yliväsynyt äiti, kukaan ei ymmärrä...

[uupunut]

Asun lapsen kanssa kahdestaan mutta isovanhemmat asuvat vieressä ja apua saan kyllä (myöskin neuvoja ja painostusta, kommentteja lapsen hoidosta ym.). Silti olen aivan tolkuttoman väsynyt. Monta vuotta vaan kotona. Ei mitään muuta elämää. Jos olen kysynyt mahdollista yön yli hoitamista mummilasta, ei käy. Ei sovi kuulemma äidille mennä mihinkään viihteelle tai ainakaan hakemaan uutta miestä, niistähän on vain harmia. En tiedä edes mitä haluan, mutta välillä jotain muuta.

Mulla on superihana lapsi, mutta kaikki voimat menee siihen. 24/7 olen käytettävissä. Ei ole vessarauhaa, ei mitään. Meidän asunnossa kuuluu kaikki äänet, joten lapsen nukkuessa en voi tiskata, imuroida tai tehdä muutakaan äänekästä. Kuulokkeet päässä voin katsoa telkkaa tai kuunnella musiikkia.

Musta tuntuu että mulla on joku ärtynyt paksusuoli tai jotain... Maha sekasin joka kerta kun syön. Hermot ja lihakset on jotenki ihan ylirasittuneet. Ja ei saisi valittaa, koska toisilla on nuorempana jo liuta lapsia, mulla vain yksi. Ja ennenvanhaan jaksettiin vaikka oli alkeellista.

Tuntuu vaan että päivät on selviytymistä, sen pari sekuntia mitä kerkeän istumaan paikallani, tuijotan tyhjyyteen. Välillä en jaksa enää edes keksiä lapselle tekemistä, en jaksa lukea enkä leikkiä enää.

Mulla on vielä fyysinen sairauskin joka vaatii kipulääkkeitä tai vaatisi, mutta harvoin syön koska vaihtoehdot on, että mä nukahdan lapsen läsnäollessa tai sitten olen kipuileva ja huono äiti mutta hereillä. Paineita on ja kaikki ihan hukassa.

Sain masennuslääkkeet, mutta ei ne mitään muuttaneet. Olo on yhtä väsynyt, tunteet vaan neutraalimmat, turtuneet.

Mitä mä teen?

 

[Mrs Shillelagh]

Ennen vanhaan jaksettiin, koska silloin jätettiin hankalat lapset heitteille, tai jopa tapettiin.

 

[vieras]

Minkäikäinen lapsesi on? Mten olis joku leiri esim. viikoksi tai ainakin jotain kerhotoimintaa viikolla.

 

[tintti]

Onko minkäikäinen lapsi? Voisitko ajatella osapäivähoitoa?

 

[ap]

2v. ja aion kotona hoitaa 3-vuotiaaksi. Multa lähti työpaikka kun kerroin olevani raskaana, joten työkkäri odottaa sitten hoitovapaan jälkeen. En tiedä mistään mitään, haluaisin vaan nukkua viikon hiljaisuudessa.

 

[Minsku]

Näistä on apua JOS jaksaa järjestää:

Eli ne kolme perusjuttua: UNI, RUOKA ja LIIKUNTA. Siihen päälle vielä sosiaaliset kontaktit. Mutta jos et enää jaksa näistä huolehtia niin hae apua!
Tavisalakuloon auttaa takuulla säännöllinen ja terveellinen ruokarytmi/valio, riittävä uni ja liikuntaa.

 

[MiiskuMuikkunen]

Ennen vanhaan jaksettiin, koska silloin jätettiin hankalat lapset heitteille, tai jopa tapettiin.

 

[Emmävaatiiä]

Käy tarkistuttamassa veriarvosi, ettei ole myös raudanpuutosta. Sekin väsyttää. Kysy neuvolasta, jos sieltä kautta voisivat järjestää apua?
Dumppaa se lapsi sinne mummolaan ja sano, et nyt lähdet, hoitavat tai ei?

 

[me too]

mulla lähes samanlainen tilanne kuin sulla. Ainoastaan mies löytyy lisäksi, joka tekee jatkuvasti työmatkoja eli apua ei heru.. Hain kouluun ja pääsinkin ja syksyllä lähden sinne ja lapsi kohta 3v. menee hoitoon ja vien ja haen sieltä ja päivät opiskelen. Vähän pelottaa kuinka lapsella hoidossa alkaa sujua, mutta olen myös innoissani. Keväällä kun hain oli hyvin samankaltaise fiilikset kuin sulla nyt.

 

[Saraldo]

Mä suosittelen ensimmäisenä muuttamaan kauemmas niistä lapsen isovanhemmista (oletan, että ne ovat sinun vanhempasi?). He taitavat kuitenkin aiheuttaa enemmän sulle stressiä kuin ovat hyödyksi. Toisekseen, pidätkö ihan mahdottomana, että etsisit jo nyt töitä ja laittaisit lapsen hoitoon? Se ei tee susta huonoa äitiä, mutta saisit päivääsi jotain muutakin sisältöä ja näkisit muitakin aikuisia sekä saisit puhua jostain muustakin kuin lapseen liittyvistä asioista. Jos et saa töitä, lapsi voisi olla edes osa-aikaisena hoidossa, vaikka parikin päivää viikossa.