Viitsinkö lähteä 5 päivän lomalle ilman vauvaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Mulla 8kk vauva ja mies silloin isyysvapaalla ja hänen mielestä mun ehdottomasti pitäis lähteä, kaveri siis pyysi mukaan. Mut ite vielä mietin et miten pystyn olla erossa niin pitkän ajan ja kuinka mies pärjää vauvan kanssa kun tulee 5 päivän tauko imetykseen... Vauva ei siis ota pulloa, pitäis pumpattu maito sekottaa ruokaan. Vettä juo kyllä mukista.
 
Vauva on biologisesti virittäytynyt luomaan alusta lähtien kiinteän suhteen häntä ensisijaisesti hoivaavaan vanhempaan, tässä tapauksessa ilmeisesti äitiin. Ensimmäinen puoli vuotta on tärkeää aikaa turvallisen perusmallin rakentamisen kannalta. Tällöin vauva oppii luottamaan siihen, että saa apua, kun sitä tarvitsee.

Äidistä on tullut 5-6 kuukauden ikään mennessä vauvan mielessä korvaamaton, ja jopa pienetkin erot, kuten äidin katoaminen vessan oven taakse, voivat saada vauvan hälytyskellot soimaan. Isän merkitys kasvaa päivä päivältä, mutta ei edes työssäkäyvä isä, saati sitten harvemmin tapaava (myöhemmin varmasti rakas) mummo, pysty vauvan kokemusmaailmassa korvaamaan äitiä tässä ikävaiheessa pidempiä aikoja.

Vauva on vahvasti läsnä nykyhetkessä. "Menneisyys" (aiemmat kokemukset) rakentuu hiljalleen vauvan muistiksi, oletuksiksi siitä, millainen maailma on. Vauva ei kykene kuvittelemaan muuta kuin aiemmin kokemansa. Vauvaa ei kuvaannollisesti "ole olemassa yksin". Vauva on olemassa vain äidin kanssa jaetun kautta. Äiti on vauvan muisti ja kokemuksien välittäjä. Vauvan aivot pystyvät käsittelemään kiihtymystä hyvin rajallisesti. Jotta vauva selviäisi kiihtymystilojen yli, hän tarvitsee tuttua äitiä: tuoksua, ääntä, syliä, kaikkea mikä on vauvalle tuttua ja turvallista.

Kokemukset, jotka ovat liian intensiivisiä vauvan kestettäväksi, johtavat hetkelliseen olemassaolon jatkuvuuden katkeamiseen (tyhjyyden tunne, ahdistus, paniikki, putoamisen tunne).

Tällaiset kokemukset voivat jäädä vauvan kehon mieleen traumamuistoiksi ja voivat johtaa välttämiskäyttäytymiseen, jonka avulla vauva pyrkii (ei tietoisesti) selviämään sietämättömien kokemuksien kanssa. Tällaista käyttäytymistä voi olla esimerkiksi lohdutuksen tarpeen tukahduttaminen tai sylistä kieltäytyminen.

Arjessa vauva joutuu kohtaamaan miltei päivittäin hänelle sietämättömiä kiihtymystiloja (vaikkapa istuminen auton turvaistuimessa nälän yllättäessä). Olennaista onkin, että vauva saa toistuvasti kokemuksia siitä, että yhteys vanhempaan palautuu uudelleen ja mieli rauhoittuu vanhemman avulla. Nämä arkiset kokemukset eivät ole traumaattisia, toisin kuin mitä pidemmät erot vanhemmasta saattavat olla. Joskus toki elämässä sattuu asioita (sairaalareissu, äidin vakava uupuminen), jolloin vanhempi joutuu jättämään imeväisikäisen vauvan pidemmäksi ajaksi hoitoon. Ideaalitapauksissa hoitajana toimii silloin toinen vanhempi, joka on vauvalle päivittäisestä arjesta tuttu.

http://kaksplus.fi/vastaanotto/vauvan-hoitoon-jattaminen
 
Kyllä lapsi pärjää ja meillä ei myöskään minun kanssa tai läsnäollessa vauva suostunut pullosta juomaan maitoa, mutta kun lapsi jäi pariksi päiväksi pääosin isän kanssa, niin pullosta joi kuin ei mitään.

Alahan mennä vain, kyllä he pärjää, taitaa olla enemmänkin niin, että et itse raaskisi jättää kaksin :)
 
Teet miten tuntuu hyvalta. Aika pienihan vauva viela on, ja itse en varmaan jattaisi noin pitkaksi aikaa... Imetys saattaa kylla sitten loppua siihen..

Onpas muuten kiva mies kun suostuu hoitamaan pienta noin pitkaan:)
 
No jos vaikka opettaisit vauvan pullolle ennen lomaa, muutenhan hän jää ihan pulaan. 5 päivää on aika pitkä aika kaivata tissiä, eikä vauva ruoan seassa varmaan edes saa tarvittavaa 5 desiä maitoa/vrk. Mutta jos lähdet, rentoudu! Se on parasta, mitä voit tehdä ollessasi vauvasta erossa. :hug:
 
Eroahdistuksen kesto on yksilöllistä. Se saattaa kestää puolen vuoden iästä kahden vuoden ikään, ja yleensä se ajoittuu 7-9 kk iästä puolitoistavuotiaaksi, kertoo vauvaperhetyöntekijä, perheterapeutti Miika Tervo.

Pienet vauvat on biologisesti koodattu niin, että yksin jääminen ei ole suotuisaa. Siksi vauvat reagoivat siihen itkulla kutsuakseen hoitajansa takaisin.

7-9 kk iässä lapsi alkaa oivaltaa, että hän on oma erillinen yksilö ja että hänellä on oma kokemusmaailmansa ja äidillä tai isällä omansa. Lapsi alkaa vaatia ymmärrystäomalle kokemukselleen, eli pelkkä hoiva ei enää riitä. Läheinen hoitaja ymmärtää lapsen sisäistä kokemusta paremmin kuin vieras, ja lapsi tietää tämän. Lapsi saattaa protestoida rajusti erotilanteissa, eikä hän enää suostu vieraaseen hoitajaan. Silloin puhutaan eroahdistuksesta.

Jos erokokemus pitkittyy, lapsi saattaa kytkeä kiintymyskytkennän pois päältä: hän ei reagoi vanhemman tuloon eikä ota katsekontaktia. Lapsi on silloin kehittänyt suojamekanismin, jonka avulla hänen on helpompi selvitä ahdistuksesta. Usein tällainen "kiltteys" ja rauhallisuus tulkitaan aikuisen taholta positiiviseksi, koska lapsi on hoitajalleen helpompi. Lapsen sisäinen kokemus saattaa kuitenkin vastata suurta stressitilaa, ja erokokemuksen toistuessa ja pitkittyessä, lapsi saattaa masentua.

Lapsi saattaa olla myös tavallista itkuisempi ja ärtyisämpi päivisin ja yöt voivat muuttua levottomiksi, kun lapsi käsittelee päivällä kokemiaan asioita unissaan. Koska hän ei vielä pysty sanallisesti purkamaan kokemuksiaan, hän saattaa kokea unet erityisen voimakkaasti.

Nyrkkisääntönä voisi olla, että lapsen ikävuodet kertovat, kuinka monta vuorokautta hän voi olla erossa vanhemmistaan. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja mitä tutummat ja lapselle turvallisemmat hoitajat, sitä helpompi lapsen on sopeutua eroon.

Jääkö vauvalle traumoja? Vauvalle voi jäädä traumoja, mutta tähän on erittäin vaikea vastata mitään kovin yksiselitteistä. 10 kk vanha on aivan eri tilanteessa kehityksessään kuin puolitoistavuotias mennessään päivähoitoon. Jos päiväkodissa ei ole mahdolista saada yhtä pysyvää hoitajaa. jonka syliin voi hakeutua aina kun pelottaa, lapsen sisäinen järkytys voi olla suurikin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaano:
Teet miten tuntuu hyvalta. Aika pienihan vauva viela on, ja itse en varmaan jattaisi noin pitkaksi aikaa... Imetys saattaa kylla sitten loppua siihen..

Onpas muuten kiva mies kun suostuu hoitamaan pienta noin pitkaan:)

Kiva mies? Ööh?
Hänhän on lapsen isä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vikk:
Eroahdistuksen kesto on yksilöllistä. Se saattaa kestää puolen vuoden iästä kahden vuoden ikään, ja yleensä se ajoittuu 7-9 kk iästä puolitoistavuotiaaksi, kertoo vauvaperhetyöntekijä, perheterapeutti Miika Tervo.

Pienet vauvat on biologisesti koodattu niin, että yksin jääminen ei ole suotuisaa. Siksi vauvat reagoivat siihen itkulla kutsuakseen hoitajansa takaisin.

7-9 kk iässä lapsi alkaa oivaltaa, että hän on oma erillinen yksilö ja että hänellä on oma kokemusmaailmansa ja äidillä tai isällä omansa. Lapsi alkaa vaatia ymmärrystäomalle kokemukselleen, eli pelkkä hoiva ei enää riitä. Läheinen hoitaja ymmärtää lapsen sisäistä kokemusta paremmin kuin vieras, ja lapsi tietää tämän. Lapsi saattaa protestoida rajusti erotilanteissa, eikä hän enää suostu vieraaseen hoitajaan. Silloin puhutaan eroahdistuksesta.

Jos erokokemus pitkittyy, lapsi saattaa kytkeä kiintymyskytkennän pois päältä: hän ei reagoi vanhemman tuloon eikä ota katsekontaktia. Lapsi on silloin kehittänyt suojamekanismin, jonka avulla hänen on helpompi selvitä ahdistuksesta. Usein tällainen "kiltteys" ja rauhallisuus tulkitaan aikuisen taholta positiiviseksi, koska lapsi on hoitajalleen helpompi. Lapsen sisäinen kokemus saattaa kuitenkin vastata suurta stressitilaa, ja erokokemuksen toistuessa ja pitkittyessä, lapsi saattaa masentua.

Lapsi saattaa olla myös tavallista itkuisempi ja ärtyisämpi päivisin ja yöt voivat muuttua levottomiksi, kun lapsi käsittelee päivällä kokemiaan asioita unissaan. Koska hän ei vielä pysty sanallisesti purkamaan kokemuksiaan, hän saattaa kokea unet erityisen voimakkaasti.

Nyrkkisääntönä voisi olla, että lapsen ikävuodet kertovat, kuinka monta vuorokautta hän voi olla erossa vanhemmistaan. Tilanteet kuitenkin vaihtelevat, ja mitä tutummat ja lapselle turvallisemmat hoitajat, sitä helpompi lapsen on sopeutua eroon.

Jääkö vauvalle traumoja? Vauvalle voi jäädä traumoja, mutta tähän on erittäin vaikea vastata mitään kovin yksiselitteistä. 10 kk vanha on aivan eri tilanteessa kehityksessään kuin puolitoistavuotias mennessään päivähoitoon. Jos päiväkodissa ei ole mahdolista saada yhtä pysyvää hoitajaa. jonka syliin voi hakeutua aina kun pelottaa, lapsen sisäinen järkytys voi olla suurikin.

Ootko vähän tyhmä? Ei vauva ollut hoitoon jäämässä, vaan isänsä hoiviin!
 
Mies on lapsen isä, ei joku random hoitotäti....

Toki tuo pullon vierastaminen voi olla ongelma, kuten jo sanottu, voisit koittaa siihen opettaa ennen lähtöäs.
On hieno asia että miehesi suo sinulle tälläisen mahdollisuuden, meillä isäntä oli päivän pojan kanssa ja henkisesti kuulemma aivan rikki sen jälkee.. :p
 
Joo uskomatonta, ei lapsi ole hoidossa jos on ISÄNSÄ kanssa! Lähde hyvillä mielin vain ap :) Jos oikeasti tuntuu että olet sen tarpeessa ja tekisi hyvää. Imetys tosin saattaa loppua, tuleeko reissussa ongelmia jos pitää pumppaiilla maitoa pois? Mutta minusta voit lähteä, lapsihan on kotona isän luona.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ootko vähän tyhmä? Ei vauva ollut hoitoon jäämässä, vaan isänsä hoiviin!
Mutta kuten jo ylläolevissa asiantuntijavastauksissa todettiin kyseessä ei ole vauvalle sama asia kuin äiti. Isä on kuitenkin melko vähän konkreettisesti läsnä lapsen elämässä, jos on päivät töissä. Yöt kun käytetään nukkumiseen.

5 päivää ilman äitiä on vauvalle aivan liian pitkä aika.
 
Alkuperäinen kirjoittaja elämä kantaa:
mä en pystyis jättää vauvaa.. tulis liian ikävä

Tämä lienee isoin ongelma asiassa, sen pullon hylkimisen lisäks.. :) Nimittäin kyllä mullakin jo 5:ssä päivässä ihan kamala ikävä tulis ja sen takia en viitsis lähtee..
 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Jos mies ei pärjää vauvan kanssa niin eikö olis korkea aika opetella?

Siis kyllä mies pärjää vauvan kanssa! Ollaan molemmat opiskelijoita ja mies on hoitanut vauvaa varmaan yhtä paljon kuin minä kun on ollu paljo kotona. Mutta eniten mietityttää se maito kun vauva ei enää pulloa suostu ottamaan. Vielä 4kk otti pullon hyvin ja silloin ei ollu mitään ongelmaa jättää vauvaa isän hoitoon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maira:
Alkuperäinen kirjoittaja elämä kantaa:
mä en pystyis jättää vauvaa.. tulis liian ikävä

Tämä lienee isoin ongelma asiassa, sen pullon hylkimisen lisäks.. :) Nimittäin kyllä mullakin jo 5:ssä päivässä ihan kamala ikävä tulis ja sen takia en viitsis lähtee..

Ja mulle. Puhumattakaan siitä että 8kk poika oli kovasti mun perään ja poti eroahistusta. Imetyskin ois tyssännyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja e:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaano:
Teet miten tuntuu hyvalta. Aika pienihan vauva viela on, ja itse en varmaan jattaisi noin pitkaksi aikaa... Imetys saattaa kylla sitten loppua siihen..

Onpas muuten kiva mies kun suostuu hoitamaan pienta noin pitkaan:)

Kiva mies? Ööh?
Hänhän on lapsen isä!

Mutta silti.... ei meian isi vaan olis kuin ehka paivan pienen kans... Pitka aika hoitaa vauvaa ihan yksin.
 
mä en pystyisi olemaan, mulla on 8kk vanha vauva nyt. Mutta varmaan jokainen perhe tekee oman päätöksensä. Mutta mulla ei henk.koht oisi tarvetta päästä lomalle noin pienen vauvan luota, joka vaan hurmaavalla persoonallaan lisää mun jaksamista, ei aiheuta "loman" tarvetta.
lisäksi mun seurassa lapsi ei juuri itke, mies taas ei niin hyvin pysty lukemaan vauvaa eli tiedä mikä on hätänä juuri sillä hetkellä. eli meidän isi ei ole kyllä vauvalle ykkönen, isommille lapsille voi olla
 
meidän neiti oli 6kk kun oli mummon kanssa mökillä viikon eikä tuo mitään traumoja oo saannu...likka nyt 13v eikä kyl todellakaan muista että on silloin siellä ollu...Välil naurattaa nää hysteeriset ihmiset ketkä kuvittelee että lapsen täytyy olla äidissä kiinni 24/7. ISÄ ON MYÖS LAPSEN VANHEMPI!!!
 
Ehkä 5 päivää tuntuu äkkiseltään aika pitkältä...
Toki jos olet loman tarpeessa niin mikä ettei.

Itse kävin esim. risteilyllä ( 2 yötä pois ), kylpyläreissulla tyttöjen kanssa jne. kun oli alle vuoden ikäinen kotona.
 

Yhteistyössä