Viisaita sanoja omalta äidiltäni:)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Ihanaa miten oma äiti voikin olla välillä niin rasittava ja sitten toisinaan juttutuokiot pelastavat päivän ja auttavat kurjaa oloon.
Itse olen stressannut lapsemme niukkaruokaisuudesta (siis lähes syömättömyydestä) ihan tavattomasti ja tuntuu välillä että koko elämä kuluu lapsen syömisen ajatteluun... On todella voimille ottavaa!

No, äidilleni vuodatin kahdenkesken taas asiaa ja kerroin kun lapsi nirsoilee ja kieltäytyy syömästä ja omaa kaikenkaikkiaan pohjimmiltaan todella huonon ruokahalun.

Äitini kuunteli ja sanoi, että älä sinä lapsirukka siitä huoli äläkä hermostu kun ei se huolehtimalla ja suremalla syö yhtään paremmin. Siis, niin totta! Miksi haaskaamaan kaikki hyvä vain murehtimalla tuota asiaa. Nyt kun tuota ajatusta olen itselleni muistutellut niin olen osannut nauttia muuten elämästämme enemmän ja kiinnittää huomiota niihin ihaniin asioihin. Muistakaa muutkin tuollainen asia, mitä ikinä murehdittekin!
 
Niinhän se on...:D

Mut kyllä minua otti raskaasti hattuun ku olin viis tuntia hauduttanu ja paistanu ruokaa. Kahdeksasta perheen jäsenestämme kaksi minun lisäksi sitä söi. Muut sano että olisko meillä maksalaatikkoa tai leipää.
 
Toi äitisi viisas asenne sopii niin hyvin koko elämään; Miksi ihmeessä murehdimme kaikkea mahdollista, mitä voisi tapahtua, kun se ei auta mitään! Jos voisikin ja osaisi vain miettiä sitä, mitä nyt on tai miten hoitaa sen, mitä alkoi eilen, mutta ettei ainakaan etukäteen surisi yhtään mitään, kun se ei kuiteskaan auta! Turhaan vain surisi jo etukäteen ja vielä sitten toistamiseen, jos tilanne olisi päällä.. Äidit on niin viisaita, että kyllä niitä voi joskus kuunnellakin ja myöntää, että ovat oikeassa!!
 

Yhteistyössä