M
miehen reissu
Vieras
Viime viikon perjantaina mieheni sanoi lähtevänsä illalla myöhään kaverillensa , pelailivat jotain peliä ja ottivat kaljaa siellä. Sovittiin että hän tulee kotiin seuraavana päivänä. No yllättäen hän ei vastannut puhelimeensa muuta kun vasta seuraavana iltana ja ilmoitti että tulee kohta kotiin. Vaan tulipa vasta sunnuntaina päivällä! (tässä vaiheessa ilmoitan, että tiedän varmasti ettei ole vieraissa ollut, vaan tosiaan kaverinsa luona pelaamassa ja ryyppäämässä, sekä kävivät jossain baarissa)
Miehelläni on jonkinsortin peliriippuvuus, sen olen huomannut aiemminkin sillä hänen kaikki vapaa-aikansa on ruvennut kulumaan pelin parissa. Minä olen aina kahdestaan reilun vuoden ikäisen lapsemme kanssa ja hän pelaa. Monesti viikonloppuisin saattaa ruveta pelaamaan heti kun herää (puolenpäivän jälkeen yleensä...) ja pelata sitten iltaan asti. Aina lupailee lopettavansa ja parantavansa tapansa mutta eipä ole muutosta tapahtunut.
Tuon reissun jälkeen minä sitten ilmoitin että tämä on tässä. Mies kauheesti yritti sanoa että vois vaikka lopettaa kokonaan pelaamisen ja ruveta viettämään aikaa meidän kanssa, mutta mä en usko. Nyt tänä viiikkona ei pelannut ollenkaan, mutta siltikään en usko häntä enää. Ei tuo varmasti ikinä muutu. Jonakin päivänä taas avaa pelin ja siitä se alkaa. Sääli, mä olisin halunnut kokonaisen, hyvän perheen. Olin idiootti ja uskoin miehen vakuutteluihin siitä, että "ei todellakaan" pelaa enää sitten kun meillä on perhe. "totta kai mä olen lapsen kanssa paljon mieluummin".
Ja ei , ei olla mitään teinejä. Ihan aikuisiässä ollaan ,myös mieheni, vaikkei uskoisi.. Eipä muuta. oli pakko avautua ja kertoa kuinka typerä olen ollut, kun en ole aiemin lähtenyt, vaan uskonut miehen tyhjiin lupauksiin ja luvannut vielä yrittää.
Miehelläni on jonkinsortin peliriippuvuus, sen olen huomannut aiemminkin sillä hänen kaikki vapaa-aikansa on ruvennut kulumaan pelin parissa. Minä olen aina kahdestaan reilun vuoden ikäisen lapsemme kanssa ja hän pelaa. Monesti viikonloppuisin saattaa ruveta pelaamaan heti kun herää (puolenpäivän jälkeen yleensä...) ja pelata sitten iltaan asti. Aina lupailee lopettavansa ja parantavansa tapansa mutta eipä ole muutosta tapahtunut.
Tuon reissun jälkeen minä sitten ilmoitin että tämä on tässä. Mies kauheesti yritti sanoa että vois vaikka lopettaa kokonaan pelaamisen ja ruveta viettämään aikaa meidän kanssa, mutta mä en usko. Nyt tänä viiikkona ei pelannut ollenkaan, mutta siltikään en usko häntä enää. Ei tuo varmasti ikinä muutu. Jonakin päivänä taas avaa pelin ja siitä se alkaa. Sääli, mä olisin halunnut kokonaisen, hyvän perheen. Olin idiootti ja uskoin miehen vakuutteluihin siitä, että "ei todellakaan" pelaa enää sitten kun meillä on perhe. "totta kai mä olen lapsen kanssa paljon mieluummin".
Ja ei , ei olla mitään teinejä. Ihan aikuisiässä ollaan ,myös mieheni, vaikkei uskoisi.. Eipä muuta. oli pakko avautua ja kertoa kuinka typerä olen ollut, kun en ole aiemin lähtenyt, vaan uskonut miehen tyhjiin lupauksiin ja luvannut vielä yrittää.