"Viime aikoina huolta inflaation hidastumisen viivästymisestä ovat aiheuttaneet greedflationin ahneushinnoittelu"
"Euroopan keskuspankki (EKP) päätti torstaina pitää ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan.
Rahapolitiikasta päättävä neuvosto perustelee ratkaisuaan sillä, että k
uluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio ei ole vielä riittävän luotettavasti hidastunut kohti kahta prosenttia."
Greedflation, ahneusinflaatio - tässä todellinen syy inflaatioon - Apua
Palkansaajaa syyllistetään palkankorotuksista, mutta todellinen syy nykyinflaatioon on muualla – ekonomisti Anni Marttinen haastaa puhumaan greedflationista
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen
greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Usein sanotaan, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Ekonomisti Anni Marttisen mukaan nyt pitäisi puhua siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
Suomessakin on väläytelty palkkamalttia ratkaisuksi inflaatioon. Samalla ihmisten ostovoima on kärsinyt huomattavasti niin inflaation kuin korkojen nousun myötä.
Tämän hetken jätti-inflaatiossa ei kuitenkaan enää ole kyse energiakriisistä tai komponenttipulasta – inflaation perinteisistä perisyistä, joissa kysyntä ylittää tarjonnan.
Nyt inflaatiota ajaa ennen kaikkea yritysten voitontavoittelu, sanoo Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTEn pääekonomisti
Anni Marttinen.
Marttinen on Suomessa nostanut tiettävästi ensimmäisenä julkiseen keskusteluun käsitteen
greedflation. Sen voi vapaasti suomentaa
ahneusinflaatioksi. Ulkomailla termiä on näkynyt kevään aikana lehtiartikkeleissa, joissa nykyiselle tilanteelle on haettu syitä.
Talouspoliittisessa keskustelussa puhutaan usein palkkamaltista ja siitä, että korkeat palkankorotukset ajavat inflaatiota ylös. Marttisen mukaan vähemmän puhutaan siitä, miten paljon yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat inflaatioon.
– Inflaation alkuaikoina sen syitä on vaikea analysoida, mutta nyt on tullut jo dataa siitä, että palkkojen nousu ei johtanut vuoden 2022 inflaatioon. Tuolloin Euroopassa ei oikein edes nostettu palkkoja. Inflaation kiihtyminen on johtunut yritysten voittomarginaalin noususta, Marttinen sanoo.
Kun yleinen inflaatio on nousussa, voittomarginaalin nostoon on pienempi kynnys. Kun tuotannon kustannukset nousevat, mukaan lisätään vain pieni pykälä itselle, Marttinen kuvailee.
Pienten nostojen kokonaisvaikutus ei kuitenkaan ole pieni. Euroopan keskuspankin EKP:n arvion mukaan vuoden 2022 inflaatiosta noin kaksi kolmasosaa johtui nimenomaan yritysten voittomarginaalin kasvusta.
– Se on jo iso pykälä.
Kaikki yritykset eivät toki hyödy tilanteesta. Ne kärsivät, joiden alalla ei voida nostaa hintoja.
– Yleinen konsensus firmoilla on kuitenkin nostaa hintaa. Se käy nyt helpommin – kun muutkin nostavat niin itsekin pystyn.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EKP ovat nostaneet yritysten voittomarginaalin esiin, mutta Suomen Pankki tai suomalaiset poliitikot eivät ole vielä siirtäneet fokusta keskustelussa palkansaajista yrityksiin. Marttisen mielestä syynä on yleinen järjestelmä ja talouspolitiikan hegemonia. Yritykset pyörittävät taloutta, ja niitä pitää suojella joutumasta kurimukseen palkankorotusten vuoksi.
– Perinteisesti ajatellaan, että kun ihmiset vaativat palkankorotuksia, hinnat nousevat. Sen myötä ostovoima heikkenee ja vaaditaan taas palkankorotuksia, mistä tulee taas lisää kustannuksia yrityksille.
Marttisen mukaan palkat kuitenkin joustavat inflaation hetkellä huonosti.
– Palkansaajille ei meinata saada edes kolmen prosentin korotuksia, kun inflaatio laukkaa jo 10 prosentissa. Ei ajatella, että pitäisi hillitä yritysten voittomarginaaleja, sillä sitten se ei enää ole markkinaliberalismia, vaan toinen suuntaus.
EKP on koittanut hillitä inflaatiota koronnousuilla, mutta sillä ei ole ollut juuri vaikutusta inflaatioon. Talouden taantuessa Marttinen kehottaa miettimään, olisiko mahdollista vaikuttaa suoraan yritysten voittomarginaaleihin.
– Yksi keino on mennä EU:n laajuiseen hintakattoon, jotta hintoja ei voi enää nostaa. Toinen keino on yritysverojen nosto. Toki sen kustannukset voivat valua hintoihin. Nämä ovat enemmän EU:n yritys- ja kilpailupoliittisia heiniä, EKP:n työkalupakkiin taas kuuluu esimerkiksi hintavakaus.
Yritysten voittomarginaalit ja hintojen nostaminen vaikuttavat nyt inflaatioon enemmän kuin palkankorotukset, ekonomisti Anni Marttinen sanoo.
www.apu.fi
www.hs.fi
www.maaseuduntulevaisuus.fi
