Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
viikonloppuperheet
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="exä ja nyxä, post: 1942680"]</p><p>Tulipa mieleen se ajat, kun lapseni menivät isänsä luo tai sittemmin mummolaan keäksi. Pitkän välimatkan takia tapaamisia oli harvoin, mutta ne kestivät sitten viikon tai kaksi. Oli tosin myös viikonlopputapaamisiakin jos meillä / mulla vaan oli mahdollisuutta kuljettaa sinne toiselle paikkakunnalle...</p><p></p><p>Ja minä olin just semmonen exä ja lasten äiti, joka soitteli lapsille päivittäin. </p><p>Ei minua kiinnostanut lasten isän elämä. </p><p>Olin itse elänyt siinä elämässä lasten isän kanssa, käynyt ex-anoppilassa yms. yhdessäolon aikana, joten tiesin millaista siellä se elo on. </p><p>Halusin kuulla, että lapsilla menee hyvin ja että heillä on kivaa. Lisäksi muistutin mm. hampaiden pesusta, sillä tätä puolta ei siellä huolehdittu. Makeisia ja sokerimehua ja limpparia kyllä oli tarjolla. Lapset olivat pieniä, ja vastuu heistä oli ollut koko ajan, yhdessäolommekin aikana, minulla. En minä osannut siitä vastuusta päästää irti tapaamisviikonlopun aikana. </p><p></p><p>Minusta oli ihan kivä, että he kävivät sillä ja täällä ja olivat mökillä. E estänyt menoja. Mutta kyse oli minun lapsistani, ja minä halusin tietää, mitä heille kuuluu, missä he ovat. Vastuu oli kuitenkin minulla. Isällään ja mummolassa he olivat vain käymässä. </p><p></p><p>Jos laitan lapseni kesäleirille, on minulla oikeus soittaa ja pitää yhteyttä sinnekin, leirin ohjaajille. Kysyä mitä kuuluu. Miksi ei mummolaan / isälleen?? </p><p></p><p>Toisaalta lapsillani ei ollut oikeutta soittaa minulle, jos ikävä tulee. Heillä ei ollut oikeutta potea äiti-ikävää. "mitä sinä sitä nyt itket" vähätellen "hyvähän sinun täällä on olla" eli lapselle ei annettu mahdollisuutta kokea ja potea aivan normaalia koti-ikävää. Lapsi oli kuitenkin ihan pieni, leikki-ikäinen. </p><p>He soittivat mulle kerran, Ukki hoki vieressä kuinka kauan nyt on puhuttu ja on jo aika lopettaa... joten minä soitin sen jälkeen aina lapsille. Ei tule isovanhemmille puhelinlaskua. Isänsä ei myöskään antanut soittaa: tulee laskua. </p><p></p><p>Edelleen: eräänä vuonna lapsi pyysi, että laittaisin hänelle postissa synttärionnittelukortin. Kesälomatapaamiselle mummolaan. Hän täytti vuosia talvella. Kysyin: miksi. Mutta lapsi ei osannut sanoa. Joten postitin kortin: onnea että olet jo 7 vuotta! </p><p>Ja edelleen: kun lapset olivat mummolassa, minä reissasin reppumatkaajana hiukan suomessa. Noin viikon verran. Junalla. Aiheesta oli puhetta lasten kanssa, ja taisi olla yhteinen sopimus: laitan heille kortin joka pv. </p><p>Niinkuin teinkin. </p><p>Mummon oli sitä vaikea sietää. </p><p>Siis isän ja mummon oli vaikea sulattaa sitä tosiasiaa, että lapsilla on äiti, joka välittää lapsistaan. </p><p></p><p>Meidän ongelmat olivat sitä, että minä olisin halunnut yhteistyötä ja joustavuutta ja sitä, että sovitaan asioista yhdessä. Eron aikaan kuvittelin, että ero on meidän aikuisten ero, mutta lapset saavat pitää yhteyttä isovanhempiin ja isäänsä. </p><p>Kuvittelin myös, että siihen kuuluu yhtä itsestäänselvästi elatusvelvolliuudesta huolehtiminen. Että raha tulee ajoissa ja oikein suuruisena, ja jos ei pysty maksamaan, edes ilmottaisi eikä vain jättäisi maksamatta. </p><p>Yhteistyö jäi minun yhteydenottojeni varaan: vaatimukseen että isän on tavattava lapsiaan, koska lapset ikävöivät. </p><p>Sain silmilleni sontaa, etten anna tavata ja että hankaloitan, koska ihan mikä tahansa aikataulu ei mullekaan sovi. Olin kuitenkin töissä ja välimatka pitkä myös minun suunnastani laskettuna. </p><p>Sain myös kuulla, kuinka huono äiti ja kurja ihminen olen. Niin mummo kuin isäkin tätä suolsi mulle. Silti päästin lapset tapaamiselle. Ja yhteydenotot olivat siis minun aloitteestani; jos olisin jäänyt odottamaan isän yhteydenottoa ja ehdotusta tapaamisesta, sitä odoteltaisi varmaan vieläkin. </p><p></p><p>Koska hyvään ei aina vastata hyvällä, jossain vaiheessa katekaa kamelin selkä. </p><p>Annoin sitten tulla takaisin ihan samaa paskaa heillekin. </p><p></p><p>Ja muuten: minäKIN sain lapsiltani kuulla yhtä jos toista tarinaa siitä, mitä ikävää oli mummolassa ja isän luona tapahtunut. </p><p></p><p>Lapset ovat varmasti siis kertoneet miten epäoikeudenmukainen äiti on ollut, ja minua on pidettu kauheana ihmisenä. Olen saanut haukut siitä silmilleni. Kun olen niin ajattelemattomasti ja itsekkäästi toiminut ja aiheuttanut lapselle ahdistusta. </p><p></p><p>En ole vieläkään heille kertonut, mitä kaikkea olen heistä kuullut, miten tavattoman huonosti ovat lapsiani kohdelleet. Olisiko pitänyt?! Laitainko heille nyt jälkijättöisesti kirjeen: sinä sanoit näin, syytit minua tästä. Tiedätkö miksi toimin niin? Ja sitten kerron, mite siellä on lasteni kertoman mukaan heitä kohdeltu, mitä kaikkea sanottu ja miten lapsi on sitten itkenyt ahdistuksensa ja pettymyksensä minulle..</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="exä ja nyxä, post: 1942680"] Tulipa mieleen se ajat, kun lapseni menivät isänsä luo tai sittemmin mummolaan keäksi. Pitkän välimatkan takia tapaamisia oli harvoin, mutta ne kestivät sitten viikon tai kaksi. Oli tosin myös viikonlopputapaamisiakin jos meillä / mulla vaan oli mahdollisuutta kuljettaa sinne toiselle paikkakunnalle... Ja minä olin just semmonen exä ja lasten äiti, joka soitteli lapsille päivittäin. Ei minua kiinnostanut lasten isän elämä. Olin itse elänyt siinä elämässä lasten isän kanssa, käynyt ex-anoppilassa yms. yhdessäolon aikana, joten tiesin millaista siellä se elo on. Halusin kuulla, että lapsilla menee hyvin ja että heillä on kivaa. Lisäksi muistutin mm. hampaiden pesusta, sillä tätä puolta ei siellä huolehdittu. Makeisia ja sokerimehua ja limpparia kyllä oli tarjolla. Lapset olivat pieniä, ja vastuu heistä oli ollut koko ajan, yhdessäolommekin aikana, minulla. En minä osannut siitä vastuusta päästää irti tapaamisviikonlopun aikana. Minusta oli ihan kivä, että he kävivät sillä ja täällä ja olivat mökillä. E estänyt menoja. Mutta kyse oli minun lapsistani, ja minä halusin tietää, mitä heille kuuluu, missä he ovat. Vastuu oli kuitenkin minulla. Isällään ja mummolassa he olivat vain käymässä. Jos laitan lapseni kesäleirille, on minulla oikeus soittaa ja pitää yhteyttä sinnekin, leirin ohjaajille. Kysyä mitä kuuluu. Miksi ei mummolaan / isälleen?? Toisaalta lapsillani ei ollut oikeutta soittaa minulle, jos ikävä tulee. Heillä ei ollut oikeutta potea äiti-ikävää. "mitä sinä sitä nyt itket" vähätellen "hyvähän sinun täällä on olla" eli lapselle ei annettu mahdollisuutta kokea ja potea aivan normaalia koti-ikävää. Lapsi oli kuitenkin ihan pieni, leikki-ikäinen. He soittivat mulle kerran, Ukki hoki vieressä kuinka kauan nyt on puhuttu ja on jo aika lopettaa... joten minä soitin sen jälkeen aina lapsille. Ei tule isovanhemmille puhelinlaskua. Isänsä ei myöskään antanut soittaa: tulee laskua. Edelleen: eräänä vuonna lapsi pyysi, että laittaisin hänelle postissa synttärionnittelukortin. Kesälomatapaamiselle mummolaan. Hän täytti vuosia talvella. Kysyin: miksi. Mutta lapsi ei osannut sanoa. Joten postitin kortin: onnea että olet jo 7 vuotta! Ja edelleen: kun lapset olivat mummolassa, minä reissasin reppumatkaajana hiukan suomessa. Noin viikon verran. Junalla. Aiheesta oli puhetta lasten kanssa, ja taisi olla yhteinen sopimus: laitan heille kortin joka pv. Niinkuin teinkin. Mummon oli sitä vaikea sietää. Siis isän ja mummon oli vaikea sulattaa sitä tosiasiaa, että lapsilla on äiti, joka välittää lapsistaan. Meidän ongelmat olivat sitä, että minä olisin halunnut yhteistyötä ja joustavuutta ja sitä, että sovitaan asioista yhdessä. Eron aikaan kuvittelin, että ero on meidän aikuisten ero, mutta lapset saavat pitää yhteyttä isovanhempiin ja isäänsä. Kuvittelin myös, että siihen kuuluu yhtä itsestäänselvästi elatusvelvolliuudesta huolehtiminen. Että raha tulee ajoissa ja oikein suuruisena, ja jos ei pysty maksamaan, edes ilmottaisi eikä vain jättäisi maksamatta. Yhteistyö jäi minun yhteydenottojeni varaan: vaatimukseen että isän on tavattava lapsiaan, koska lapset ikävöivät. Sain silmilleni sontaa, etten anna tavata ja että hankaloitan, koska ihan mikä tahansa aikataulu ei mullekaan sovi. Olin kuitenkin töissä ja välimatka pitkä myös minun suunnastani laskettuna. Sain myös kuulla, kuinka huono äiti ja kurja ihminen olen. Niin mummo kuin isäkin tätä suolsi mulle. Silti päästin lapset tapaamiselle. Ja yhteydenotot olivat siis minun aloitteestani; jos olisin jäänyt odottamaan isän yhteydenottoa ja ehdotusta tapaamisesta, sitä odoteltaisi varmaan vieläkin. Koska hyvään ei aina vastata hyvällä, jossain vaiheessa katekaa kamelin selkä. Annoin sitten tulla takaisin ihan samaa paskaa heillekin. Ja muuten: minäKIN sain lapsiltani kuulla yhtä jos toista tarinaa siitä, mitä ikävää oli mummolassa ja isän luona tapahtunut. Lapset ovat varmasti siis kertoneet miten epäoikeudenmukainen äiti on ollut, ja minua on pidettu kauheana ihmisenä. Olen saanut haukut siitä silmilleni. Kun olen niin ajattelemattomasti ja itsekkäästi toiminut ja aiheuttanut lapselle ahdistusta. En ole vieläkään heille kertonut, mitä kaikkea olen heistä kuullut, miten tavattoman huonosti ovat lapsiani kohdelleet. Olisiko pitänyt?! Laitainko heille nyt jälkijättöisesti kirjeen: sinä sanoit näin, syytit minua tästä. Tiedätkö miksi toimin niin? Ja sitten kerron, mite siellä on lasteni kertoman mukaan heitä kohdeltu, mitä kaikkea sanottu ja miten lapsi on sitten itkenyt ahdistuksensa ja pettymyksensä minulle.. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Israel sai viisi rauhanturvaajaa
5 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Voiko Orpo ja Purra saada koskaan anteeksi Suomelta?
17 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
TE- toimisto - Ei tervetuloa
33 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Päivän OrpoPurra - Teknologiateollisuus: Käänne parempaan peruttu
37 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Hallituksen toimenpiteet eivät ylipäätään vauhdita kasvua, vaan toimivat jarruina
Tänään 18:35
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Miten Trump on aikonut lopettaa sodan jos Putin ei sitä halua?
Tänään 15:43
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
7.
OrpoPurran pitää tuomita juutalaisten hyökkäys Amsterdamissa
Tänään 15:02
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Ruåtsalaiset suunnittelivat pommin räjäyttämistä Tampereella
Tänään 14:41
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Seksihaluissa on eroja sukupuolten välillä
Started by Johnny Appleseed
Maanantai klo 22:43
Luettu: 878
Aihe vapaa
2.
Setis lienee ainoa mies palstalla, joka on saanut naiseltaan tämän hauskan ja vihjailevan videon. (Ekko ja Alepa voivat sivuuttaa tämän ketjun 🤣)
Started by vierailija
Maanantai klo 00:02
Luettu: 858
Aihe vapaa
3.
Ollaanko me joku Yhdysvaltojen osavaltio?
Started by vierailija
Tiistai klo 08:17
Luettu: 728
Aihe vapaa
4.
Relaatio 1062
Started by vierailija
Maanantai klo 11:04
Luettu: 679
Aihe vapaa
5.
"Taloustieteilijöillä on nyt suomalaisille hyviä uutisia"
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:17
Luettu: 616
Aihe vapaa
6.
Trump: ”Minua ei haittaisi, jos joku ampuisi kampanjatilaisuudessa paikalla olevia toimittajia”. Palstan Trump-fanit, onko OK sanoa noin?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:27
Luettu: 598
Aihe vapaa
7.
Leikkeleitä ei enää suositella leivän päälle.
Started by -roosaruusa-
Keskiviikko klo 09:42
Luettu: 564
Aihe vapaa
8.
Miksi naiset ovat miehiä huonompia ansaitsemaan rahaa ja maksamaan veroja?
Started by vierailija
Eilen 09:54
Luettu: 414
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Lääkefirmat pitäisi lailla kieltää koko maailmassa- valtion asia hoitaa lääkkeet
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Israel sai viisi rauhanturvaajaa
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
4.
Voiko Orpo ja Purra saada koskaan anteeksi Suomelta?
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
6.
Päivän OrpoPurra - Teknologiateollisuus: Käänne parempaan peruttu
Latest: vierailija
20 min sitten
Aihe vapaa
7.
Yle puoluegallup: SDP jytkynousu 24,3%, kokoomus 18,8% ja persut 15,7% sukeltavat
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
8.
"Uhri oli kantasuomalainen, joten rasistinen motiivi on epätodennäköinen."
Latest: vierailija
31 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
viikonloppuperheet
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
