viikon 7 plussaajat-pino
- Viestiketjun aloittaja metsänneito
- Ensimmäinen viesti
Tsemppiä siepolle synnärille ja mahdottomasti ONNEA Viblsp:lle ja valotzkille nyytteineen!!! :flower: =) ..ja v: tyttöhän se sieltä sitten tuli, niinkuin luvattiin 
Kalenteri: Mulla oli ensimmäiset kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen ihan totaalista mielialavuoristorataa.. Parina päivänä olo oli synkkä kuin pyövelin eteen joutuvalla, mutta sitten alkoi helpottaa. Vaikka nyt ovat yöt rikkonaisempia kuin aluksi,niin silti mieli valoisampi! =) Hormoneita siis syytän minäkin.
kanttis
Kalenteri: Mulla oli ensimmäiset kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen ihan totaalista mielialavuoristorataa.. Parina päivänä olo oli synkkä kuin pyövelin eteen joutuvalla, mutta sitten alkoi helpottaa. Vaikka nyt ovat yöt rikkonaisempia kuin aluksi,niin silti mieli valoisampi! =) Hormoneita siis syytän minäkin.
kanttis
siiri-miina
:heart: moi :heart:
Kaikille vauvelin saaneille 7viikkoisille ONNEA :flower:
Vauvoja syntyy nyt kuin sieniä sateella =)
Aivan ihanaa :heart:
Voimia kaikille jo synnyttäneille ja myös jotka vielä odottavat nyyttiä!!
Meikäläinen tässä vielä muutaman viikon odottelee.(vauvan pää on jo
laskeutunut ja supistukset muuttuneen välillä kipeiksi)
Mutta palailen taas!!!
T-Siiri-Miina
Kaikille vauvelin saaneille 7viikkoisille ONNEA :flower:
Vauvoja syntyy nyt kuin sieniä sateella =)
Aivan ihanaa :heart:
Voimia kaikille jo synnyttäneille ja myös jotka vielä odottavat nyyttiä!!
Meikäläinen tässä vielä muutaman viikon odottelee.(vauvan pää on jo
laskeutunut ja supistukset muuttuneen välillä kipeiksi)
Mutta palailen taas!!!
T-Siiri-Miina
Hei vaan kaikki :wave:
Paljon onnea kaikille syntyneille prinsessoille ja prinsseille sekä vanhemmille että isoille sisaruksille!
Meille syntyi tuuheatukkainen poika 29.10 aamuyön hämärässä, pikavauhtia, 3680g ja 52cm täyttä suloisuutta.
Pojastaan ylpeät ja onnelliset Marukka, mies ja isot sisarukset :heart: :heart:
Paljon onnea kaikille syntyneille prinsessoille ja prinsseille sekä vanhemmille että isoille sisaruksille!
Meille syntyi tuuheatukkainen poika 29.10 aamuyön hämärässä, pikavauhtia, 3680g ja 52cm täyttä suloisuutta.
Pojastaan ylpeät ja onnelliset Marukka, mies ja isot sisarukset :heart: :heart:
Onnea Marukka, sinnehän on pitkä poika tullut. =) :flower: :flower: :flower:
Hassua, ettei ole enää juurikaan väkeä ilman vauvaansa täällä. Hurjat tsemppaukset vielä nyyttiään odottaville. =)
Klo 10 oli Eevin aika sairaalan kirurgian polille. Sai pari lonkkalastaa lisää, että on aina puhtaana niitä. 8 viikon hoito on sitten edessä, sanoi lääkäri. Hoitamattomana voi kuulemma invalisoida. Onneksi oli jo lonkat asettuneet vähän paikoilleen. Nyt sitten on parin viikon välein käyntejä sinne polille ja vielä puolivuotiaana viimeinen käynti ilmeisesti. Onneksi nuo lonkkalastat ei kauhean vaikeita ole, mitä nyt imettämistä vähän vaikeuttaa kun vauva ei voi kyljellään olla. :/ Maitoa tulee kyllä hirmuisesti, nousi vasta tokana yönä kunnolla, Aleksin aikana nousi samantien melkeinpä kun vauva oli syntynyt.
Vispilä ja Eevi 5 vrk =)
Hassua, ettei ole enää juurikaan väkeä ilman vauvaansa täällä. Hurjat tsemppaukset vielä nyyttiään odottaville. =)
Klo 10 oli Eevin aika sairaalan kirurgian polille. Sai pari lonkkalastaa lisää, että on aina puhtaana niitä. 8 viikon hoito on sitten edessä, sanoi lääkäri. Hoitamattomana voi kuulemma invalisoida.
Onneksi oli jo lonkat asettuneet vähän paikoilleen. Nyt sitten on parin viikon välein käyntejä sinne polille ja vielä puolivuotiaana viimeinen käynti ilmeisesti. Onneksi nuo lonkkalastat ei kauhean vaikeita ole, mitä nyt imettämistä vähän vaikeuttaa kun vauva ei voi kyljellään olla. :/ Maitoa tulee kyllä hirmuisesti, nousi vasta tokana yönä kunnolla, Aleksin aikana nousi samantien melkeinpä kun vauva oli syntynyt. Vispilä ja Eevi 5 vrk =)
Hei ihanat ihmiset! =)
Mieltsisti onnea Vispilä, Valotzki ja Marukka! :heart: Vispilä: ei siis lantiomittaisia hiuksia, mutta on se pari hammastakin aika hyvä saavutus. Eevi on ihana nimi!
Tsempitystä Siepolle sekä Haisulle, pian tosiaan on nyyttejä joka puolella!
Vai että Nea myös synnytit Hyvinkäällä. Mahdettiinkohan tavata? Olin perhehuoneessa ja kävin suht vähän sen ulkopuolella, lähinnä sapuskaa hakemassa silloin kun laittanut miestä asialle.
Kiitokset Siepolle ja Kanttikselle lohdutteluista, kaipa tämä sitten normaalia hormonihäiriötä on vain. Nyt on parina päivänä jo tehty kävelyitä, jotka auttavat paljon, ja viime yönä nukuin jo useamman tunnin pätkiä. Oli hienoa, ettei Jannen tarvinnut nyt yöllä herätä ollenkaan vaan ongelmiin oli syöttäminen riittävä ratkaisu.
Hiukan siis mieliala noususuhdanteinen tällä hetkellä. Poika ainakin on ihana. Jännä, taisin joskus kertoa, että tavallaan toivoin tyttöä, mutta tyypin tavattuani tiedän, että hän on juuri se oikea, oma lintuseni, vaikka pojaksi osoittautuikin! Eli sukupuolella ei sitten lopulta todella ollutkaan mitään merkitystä. :heart: Ihastelen vain täydellisiä pikku sormia ja varpaita ja tillitteleviä, helposti vähän kieroon meneviä silmiä.
Jännittyneenä odottelen ketjun viimeisiä vauvauutisia. Kertokaahan muuten sitten, missä voisi jatkaa keskustelua, kun odotukset on täällä odoteltu! =)
T. Kalenteri
Mieltsisti onnea Vispilä, Valotzki ja Marukka! :heart: Vispilä: ei siis lantiomittaisia hiuksia, mutta on se pari hammastakin aika hyvä saavutus. Eevi on ihana nimi!
Tsempitystä Siepolle sekä Haisulle, pian tosiaan on nyyttejä joka puolella!
Vai että Nea myös synnytit Hyvinkäällä. Mahdettiinkohan tavata? Olin perhehuoneessa ja kävin suht vähän sen ulkopuolella, lähinnä sapuskaa hakemassa silloin kun laittanut miestä asialle.
Kiitokset Siepolle ja Kanttikselle lohdutteluista, kaipa tämä sitten normaalia hormonihäiriötä on vain. Nyt on parina päivänä jo tehty kävelyitä, jotka auttavat paljon, ja viime yönä nukuin jo useamman tunnin pätkiä. Oli hienoa, ettei Jannen tarvinnut nyt yöllä herätä ollenkaan vaan ongelmiin oli syöttäminen riittävä ratkaisu.
Hiukan siis mieliala noususuhdanteinen tällä hetkellä. Poika ainakin on ihana. Jännä, taisin joskus kertoa, että tavallaan toivoin tyttöä, mutta tyypin tavattuani tiedän, että hän on juuri se oikea, oma lintuseni, vaikka pojaksi osoittautuikin! Eli sukupuolella ei sitten lopulta todella ollutkaan mitään merkitystä. :heart: Ihastelen vain täydellisiä pikku sormia ja varpaita ja tillitteleviä, helposti vähän kieroon meneviä silmiä.
Jännittyneenä odottelen ketjun viimeisiä vauvauutisia. Kertokaahan muuten sitten, missä voisi jatkaa keskustelua, kun odotukset on täällä odoteltu! =)
T. Kalenteri
Kalenteri, piti hetki miettiä ennen ku muistin sen mun pöljän unen pitkätukkasesta tytöstä. Ja tosiaan, nuo pelot ja mielialan ailahtelut on ihan normaaleja. Itellä iski Aleksin synnyttyä ihan helevetin oudot pelot ku olin ulkona vauvan kanssa. Pelkäsin jopa ohitse kulkevia ihmisiä, että haluavat vahingoittaa mua tai lasta! Ja ohitse ajavia autoja että sieltä ammutaan tms. Ei jestas kuinka sekaisin voi ihminen olla pelosta vauvan synnyttyään... :ashamed: \|O :headwall: :\| :/ Luulen että suojeluvaisto oli "ihan pikkuisen" ylikierroksilla. Kävin jopa psykiatrilla, tosin vain kerran ja sitten ne pelot jo hälveni itekseen. Mielialavaihtelut taas varmaan johtuivat vain hormoneista. Oli täysin selittämättömiä masennuskohtauksia, jolloin iski kans jonkinlainen pelko ja haikeus. Vaikea jotenkin selittää. :\| Onneksi nuo meni ohi tosiaan...
Että sellasta. Täällä poitsu käy kohta nukkumaan, ite oon aika väsyny kyllä kanssa. Totuttelemista vaatii tämä kahden lapsen äitinä oleminen. Esim. miten hemmetissä 2-vuotiasta kielletään huutamasta ja riehumasta vauvan lähellä kun vauva nukkuu?! Siis ilman että poitsu alkaa vihata vauvaa ja kokee ittensä syrjäytetyksi... :headwall:
Vaihdoinpa profiiliin uuden kuvan. :heart:
Ja tosiaan, nuo pelot ja mielialan ailahtelut on ihan normaaleja. Itellä iski Aleksin synnyttyä ihan helevetin oudot pelot ku olin ulkona vauvan kanssa. Pelkäsin jopa ohitse kulkevia ihmisiä, että haluavat vahingoittaa mua tai lasta! Ja ohitse ajavia autoja että sieltä ammutaan tms. Ei jestas kuinka sekaisin voi ihminen olla pelosta vauvan synnyttyään... :ashamed: \|O :headwall: :\| :/ Luulen että suojeluvaisto oli "ihan pikkuisen" ylikierroksilla. Kävin jopa psykiatrilla, tosin vain kerran ja sitten ne pelot jo hälveni itekseen. Mielialavaihtelut taas varmaan johtuivat vain hormoneista. Oli täysin selittämättömiä masennuskohtauksia, jolloin iski kans jonkinlainen pelko ja haikeus. Vaikea jotenkin selittää. :\| Onneksi nuo meni ohi tosiaan...Että sellasta. Täällä poitsu käy kohta nukkumaan, ite oon aika väsyny kyllä kanssa. Totuttelemista vaatii tämä kahden lapsen äitinä oleminen.
Esim. miten hemmetissä 2-vuotiasta kielletään huutamasta ja riehumasta vauvan lähellä kun vauva nukkuu?! Siis ilman että poitsu alkaa vihata vauvaa ja kokee ittensä syrjäytetyksi... :headwall: Vaihdoinpa profiiliin uuden kuvan.
:heart:Onnea kaikille vauvan saaneille :flower:
Kalenteri, en usko että ollaan törmätty, itsekään kun en paljoa huoneesta poistunut kun sen verran heikossa kunnossa olin. Mies kantoi ruoat huoneeseen suurimmaksi osaksi. Aamupalaa hakemassa on mut saattanut nähdä Ja muutaman kerran käytiin tytön kanssa vähän kävelyllä käytävällä.
Nyt kutsuu pyykinpesu ja jospa kerkeis vaikka vähän syödäkin...
-nea ja sängyssä tuhiseva tyttönen
Kalenteri, en usko että ollaan törmätty, itsekään kun en paljoa huoneesta poistunut kun sen verran heikossa kunnossa olin. Mies kantoi ruoat huoneeseen suurimmaksi osaksi. Aamupalaa hakemassa on mut saattanut nähdä
Ja muutaman kerran käytiin tytön kanssa vähän kävelyllä käytävällä. Nyt kutsuu pyykinpesu ja jospa kerkeis vaikka vähän syödäkin...
-nea ja sängyssä tuhiseva tyttönen
:flower: :flower: oikeen paljon onnea Vispilä, Valotzki ja Marukka!!!
ja sit samoja uutisia täältäkin. elikkä 6.11 klo.17.54 syntyi sitte meillekki tyttö. "pikkasen" heitti pienikokoiseksi arvioidun painoarvio. tyttö oli 52 cm pitkä ja painoi 3900g, hattu 34,7cm. tänään kotiuduttiin. kertoilen lisää, kuhan aika antaa myöten. :heart:
sieppo ja neiti 3vrk.
ja sit samoja uutisia täältäkin.
elikkä 6.11 klo.17.54 syntyi sitte meillekki tyttö. "pikkasen" heitti pienikokoiseksi arvioidun painoarvio. tyttö oli 52 cm pitkä ja painoi 3900g, hattu 34,7cm. tänään kotiuduttiin. kertoilen lisää, kuhan aika antaa myöten. :heart: sieppo ja neiti 3vrk.
Haisu harmaana
Poikahan sieltä tuli 7.11 klo 16.08, nopean ja verisen synntyksen jälkeen. 3085g/48cm(maanantaiaamuna arvio 3100g, aikalailla nappiin meni)
Haisu harmaana
Siirrän tän tänne,No niin, POIKA syntyi maanantaina 16.08 nopean ja verisen synnytyksen jälkeen. 3085g/48cm, pipo 33.2cm.Syö, nukkuu, pieree ja röyhtäilee
Synnytys meni sitten näin:
Menin aamulla ultraan, vauvan painoarvioksi tuli 3,1kg ja kun kerroin väsyttävistä supistuksista, lääkäri heltyi ja lupasi käynnistyksen. Kohdunsuu oli jo 2,5cm auki, ja kanavaa oli 0,5cm enää jäljellä. Sain cytotec-murusen puolilta päivin, supistukset alkoivat lievinä, mutta heti melko tiheinä. Kolmen aikaan supistukset alkoivat tuntua senverran, että menin suihkuun. Olin siellä hetken, mutta huomasin,että pärjään vielä kuivallakin maalla ja lähdin käveleskelemään käytävälle. 15.25 kätilö katsoi kohdunsuun, 3cm auki, ja siirryttiin saliin ottamaan käyrää, kerkesin olla käyrässä 15min, ja sitten sanoin että suihkuun pitää päästä, enää ei voi makoilla. Aloin nousta ylös, ja jotain holahti jalkovälistä, sanoin että lapsivesi taisi mennä, no, se oliki verta enkä päässy suihkuun, joten pyysin kohdunkaulapuudutteen. Kello oli 15.45, auki 5cm, soitin miehelle että tänne ja heti. Lääkäri tuli,verenvuodon syy ei selvinnyt, puudutus laitettiin 15.55,7cm auki,kalvot puhkastiin ja verenvuotokin tyrehtyi, sitten tuli mies, kerkes ottaa kädestä, ja aloin tuntea ponnistamisen tarvetta. 16.05 alettiin ponnistaa, kahdella ponnistuksella vauva oli maailmassa.Järkyttäviä supistuksia oli vain kolme(sen näkyi myöhemmin hampaanjäljistä ranteessa, kun purin itseäni), minkäälaisia repeämiä ei tullu, tärisin tosin muutaman tunnin synnytyksen jälkeen, ehkä verenhukkaa, sitä kun tuli melkeen litran verran.
Maitoa riittää, isosisko innoissaan, isoveli kauhuissaan.
Synnytys meni sitten näin:
Menin aamulla ultraan, vauvan painoarvioksi tuli 3,1kg ja kun kerroin väsyttävistä supistuksista, lääkäri heltyi ja lupasi käynnistyksen. Kohdunsuu oli jo 2,5cm auki, ja kanavaa oli 0,5cm enää jäljellä. Sain cytotec-murusen puolilta päivin, supistukset alkoivat lievinä, mutta heti melko tiheinä. Kolmen aikaan supistukset alkoivat tuntua senverran, että menin suihkuun. Olin siellä hetken, mutta huomasin,että pärjään vielä kuivallakin maalla ja lähdin käveleskelemään käytävälle. 15.25 kätilö katsoi kohdunsuun, 3cm auki, ja siirryttiin saliin ottamaan käyrää, kerkesin olla käyrässä 15min, ja sitten sanoin että suihkuun pitää päästä, enää ei voi makoilla. Aloin nousta ylös, ja jotain holahti jalkovälistä, sanoin että lapsivesi taisi mennä, no, se oliki verta enkä päässy suihkuun, joten pyysin kohdunkaulapuudutteen. Kello oli 15.45, auki 5cm, soitin miehelle että tänne ja heti. Lääkäri tuli,verenvuodon syy ei selvinnyt, puudutus laitettiin 15.55,7cm auki,kalvot puhkastiin ja verenvuotokin tyrehtyi, sitten tuli mies, kerkes ottaa kädestä, ja aloin tuntea ponnistamisen tarvetta. 16.05 alettiin ponnistaa, kahdella ponnistuksella vauva oli maailmassa.Järkyttäviä supistuksia oli vain kolme(sen näkyi myöhemmin hampaanjäljistä ranteessa, kun purin itseäni), minkäälaisia repeämiä ei tullu, tärisin tosin muutaman tunnin synnytyksen jälkeen, ehkä verenhukkaa, sitä kun tuli melkeen litran verran.
Maitoa riittää, isosisko innoissaan, isoveli kauhuissaan.
Pikainen hei,
onnea Sieppo ja Haisu! :flower: :hug:
Meillä taitaa nyt sitten kaikilla olla nyyttimme, minnekäs siirryttäisiin nyyttikeskusteluja jatkamaan?
Meillä tänään neuvola, jossa kaikki ok, vaan enpä tajunnut menevän yhteen sessioon yli kahta tuntia! Se oli siis lapsen ensimmäinen neuvolakäynti kotikäynnin jälkeen. Pojalle ehti tulla hirmuinen nälkä, joten hän parkui kotimatkan surkeasti. Hyökkäsi kuitenkin kimppuuni heti kotona ja söi pikaeväät ennen kuin sammahti.
Nyt uudelleen syöttämään ja pumppaamaan! Mukavaa iltaa toivotellen Kalenteri ja Tirppa, kokonaiset 13 päivää ikää :heart:
onnea Sieppo ja Haisu! :flower: :hug:
Meillä taitaa nyt sitten kaikilla olla nyyttimme, minnekäs siirryttäisiin nyyttikeskusteluja jatkamaan?
Meillä tänään neuvola, jossa kaikki ok, vaan enpä tajunnut menevän yhteen sessioon yli kahta tuntia!
Se oli siis lapsen ensimmäinen neuvolakäynti kotikäynnin jälkeen. Pojalle ehti tulla hirmuinen nälkä, joten hän parkui kotimatkan surkeasti. Hyökkäsi kuitenkin kimppuuni heti kotona ja söi pikaeväät ennen kuin sammahti.Nyt uudelleen syöttämään ja pumppaamaan! Mukavaa iltaa toivotellen Kalenteri ja Tirppa, kokonaiset 13 päivää ikää :heart:
Kalenteri ohhoh, olipa pitkä neuvolakäynti. Multa otettiin tänään hakaset pois sektioarvesta, AUTS! Neuvolan th siis kävi kotikäynnillä. Ensi viikolla onkin sitten vauvan eka käynti neuvolassa. Pitää varmaan ottaa korviketta ja pullo mukaan, ei oikein julkisilla paikoilla imettäminen houkuttele ja tuo n. puolen tunnin kävelymatka tuntuisi piinaavalta huutavan vauvan kanssa.
- Vispilä + Eevi 1 vko -
Multa otettiin tänään hakaset pois sektioarvesta, AUTS! Neuvolan th siis kävi kotikäynnillä. Ensi viikolla onkin sitten vauvan eka käynti neuvolassa. Pitää varmaan ottaa korviketta ja pullo mukaan, ei oikein julkisilla paikoilla imettäminen houkuttele ja tuo n. puolen tunnin kävelymatka tuntuisi piinaavalta huutavan vauvan kanssa. - Vispilä + Eevi 1 vko -
Haisu, sama täällä tissien kanssa. Pumppailen sitte maitoa pakastimeen jos ehtii pakkautua. Etenkin kun tyttö nukkuu välillä 2-3 tunnin unia, ehtii sitte pakkautua aikas tehokkaasti.
Niih, pitäs varmaan pistää vauva-puolelle pino. Varmaan tulee sinne vähemmän kirjoiteltua, saas nähdä. Kauheasti ainakin on ollut imetystä, pyykkäystä yms. joka pitää poissa koneelta. :saint: Ja esikoiselle annetaan todella paljon huomiota, senkään takia ei koneelle tule aina istahdettua vaikka vauva rauhan antaisikin. Jos joku keksii hyvän nimen pinolle niin pistäkää sellanen pystyyn ja vaikka linkki tänne.
Niih, pitäs varmaan pistää vauva-puolelle pino. Varmaan tulee sinne vähemmän kirjoiteltua, saas nähdä. Kauheasti ainakin on ollut imetystä, pyykkäystä yms. joka pitää poissa koneelta. :saint: Ja esikoiselle annetaan todella paljon huomiota, senkään takia ei koneelle tule aina istahdettua vaikka vauva rauhan antaisikin. Jos joku keksii hyvän nimen pinolle niin pistäkää sellanen pystyyn ja vaikka linkki tänne.
Onnea ihan mielettömästi sieppo ja haisu!!! :flower:
Meillä päivät lentää tuon tytön kans..
neuvolassa käytiin pe ja painoi jo 3470g ja pituutta 52cm! Kesti käynti jotain puoli tuntia..
-kanttis
:flower: Meillä päivät lentää tuon tytön kans..
neuvolassa käytiin pe ja painoi jo 3470g ja pituutta 52cm! Kesti käynti jotain puoli tuntia..
-kanttis
kerrataampas nyt sit tänne viikon takaiset tunnelmat.
eli sillon sunnuntai-aamuna kuuden ja seittemän väliin alkoi supisteleen sen tuntosesti, että aattelin heti, että tänään tulee varmaan lähtö synnyttään. supistuksia ei tullu mitenkään säännöllisesti, vaan aina aika ajoin. aamulla ysin jälkeen kuintenkin laitoin jo äidilleni "varoitus viestin" että voi olla, et joutuu hakeen pojat hoitoon. aamupäivän aikana supistukset meinas hiljentyä kokonaan, niin aloin sit siivoomaan. siinä lattoita luututessa ne sit alkoi kunnolla tuntuun uudestaan, ei vieläkään mitenkään säännöllisesti..mut tuntu kuintenki. puolen päivän jälkeen alkoi tulla 3-5-10 minsan välein, mut olivat sen verran iisejä, et selvis pelkillä au-au-au-au-kommenteilla..ja varvistellessa, tai istuessa. ilmoitin kuiteni taas äidilleni, että pojat vois varalta hakea, että jos ei lähtöä tuukkaan, niin päästäänhän me pois ne hakemaan. siihenkään en uskaltanut jättää poikien hoitoa, että oisin oottanu siihen, et anoppi ois illalla seittemältä päässy töistä. ja onneksi en jättäny..ois tullu kotisynnytys. pojat siis haettiin kolmen maissa ja silloin alkoi tuntuun supparitki sen verran kipeinä, että sanoin miehelle, et parempi itekki lähtä jo samalla oven kiinnilaitolla sairaalaan, kun pojat lähti hoitoon. vietiin tyttö lastenosastolle hoitoon ja 15.30 oltiin synnärillä. sanoin mennessämme sinne, et voisko tarkistaa tilanteen, et lähtäänkö viel kotia ootteleen, ku ei kauheen kipeiltä tunnu, mut tullu jo sen verran kauan aikaa noita supistuksia. laittovat sit heti supistuskäyrään ja kätilö tutki kohdunsuun..7cm auki. siinä sille sitte tuli kauhia kiire, ku sali ei oo valmiina ja lapsivesi oli suunnilleen ainut, mikä enää pidätteli vaavia. hälytettiin saman tien anestesia lääkäri paikalle ja mietittiin kerkiääkö tulla, ennen ku syntyy..toinen kätilöki hälytettiin kotoa kaveriksi. kätilö jo meinas, et puhkasee kalvot, ja minä siihen, et ei ennen ku ootellaan, et jos se lääkäri kerkiäis, en halunnu luomusynnytystä. onneksi ei ollut kovinkaan kaukana se lääkäri ja supistuksiakin tuli vain 5-10 minsan välein edelleen, eikä olleet ees tuskallisia, vaan ihan siedettäviä. lääkäri siis tuli ja oli kyllä niin pätevä, että ei menny ku yks pikkuhetki, niin spinaali oli laitettu klo.16.10 ja siihen loppui ne pienetki supistuksen tunteet. sit puhkasivat kalvot. siinä vaiheessa oli 8cm auki. jäätiin ootteleen viimesen kahen sentin avautumista...hidastu kuitenki spinaalin ja makuuasennon vaikutuksesta avautuminen. spinaali, joka normaalisti vaikuttaa n.kaks tuntia, kerkes puolentoista tunnin vaikutuksen jälkeen lakata vaikuttamasta. kaks tosi kipeetä supistusta tuntu, ennen ku lopulta antoivat luvan alkaa ponnistaan. ja ponnistusvaihe oli siis karsee ilman mitään puudutusta. ja vauva jäi vielä harteista jumiin tuohon tuloaukolle niin, että toinen kätilö joutui vetämään päästä ja toinen painaan mun häpyluun päältä tuloaukkoa isommaksi, että saivat autettua ulos vaavin. kolmannella supistuksella ja kolmen ponnistamisen jälkeen tyttö tulla tupsathi sit tähän maailmaan klo.17.54 neljän minuutin ponnistusvaiheen jälkeen ja mulla valtava helpotus. en voinu ku hokea hokemasta päästyäni niille kätilöille, et kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos, nyt se on ohi, nyt se on ohi. =) :heart: :heart:
että tällanen tapaus se..nyt sit viikko totuteltu taas tähän vauva-arkeen. ekapäivät meni vauvan kipristellessä mahaansa. nyt on kuitenki mahakipristelyt rauhottunu ja tosi rauhallinen ja tyytyväinen vaavi on. syö n.kolmen tunnin välein ja kauheita määriä kerralla. jätin miehelle täs yks päivä sen hoitoon ja lypsin maitoa pulloon lähtiessäni käymään toisen tytön tykönä sairaalassa ja sanoin miehelle, et varmaa riittää, jos 60ml lämmittää maitoa ja kattoo mitä se siitä syö. olin kaks ja puol tuntia pois kotoa ja tyttö oli syöny sinä aikana 150ml maitoa. ja söi ihan normaalisti kolmen tunnin päästä siitä uudestaan. yöt menee samaa rataa, kolmen tunnin välein syödään ja kakataan. =) sellanen huvittava tapa tolla tytöllä on, että kun herää syömään, niin sitä syötävää pitäs olla sit sillä sekunilla ku eka liikahdus heräämisen merkiksi tapahtuu. ja jos ei oo, kuten ei yleensä oo, niin jo seuraavalla sekunnilla on kauhee huuto ja älämölö pystyssä, kun "ei palvelu pelaa". pää punasena karjuu sit siihen asti, että saa tissin kaivettua esiin ja toiselle suuhun. sit hiljenee kuin nappia painamalla. ja kohta jo tyytyväisenä kattoa tillottaa mustilla silmillään. :heart: ja aika moni varmaan yhtyy tähän *ihania noi vauvojen ilmeet kun vääntelevät naamaansa jos minkälaiselle mutkalle ja ruttuun. *
sieppo ja tyttö 1 viikkoa.
eli sillon sunnuntai-aamuna kuuden ja seittemän väliin alkoi supisteleen sen tuntosesti, että aattelin heti, että tänään tulee varmaan lähtö synnyttään. supistuksia ei tullu mitenkään säännöllisesti, vaan aina aika ajoin. aamulla ysin jälkeen kuintenkin laitoin jo äidilleni "varoitus viestin" että voi olla, et joutuu hakeen pojat hoitoon. aamupäivän aikana supistukset meinas hiljentyä kokonaan, niin aloin sit siivoomaan.
siinä lattoita luututessa ne sit alkoi kunnolla tuntuun uudestaan, ei vieläkään mitenkään säännöllisesti..mut tuntu kuintenki. puolen päivän jälkeen alkoi tulla 3-5-10 minsan välein, mut olivat sen verran iisejä, et selvis pelkillä au-au-au-au-kommenteilla..ja varvistellessa, tai istuessa. ilmoitin kuiteni taas äidilleni, että pojat vois varalta hakea, että jos ei lähtöä tuukkaan, niin päästäänhän me pois ne hakemaan. siihenkään en uskaltanut jättää poikien hoitoa, että oisin oottanu siihen, et anoppi ois illalla seittemältä päässy töistä. ja onneksi en jättäny..ois tullu kotisynnytys. pojat siis haettiin kolmen maissa ja silloin alkoi tuntuun supparitki sen verran kipeinä, että sanoin miehelle, et parempi itekki lähtä jo samalla oven kiinnilaitolla sairaalaan, kun pojat lähti hoitoon. vietiin tyttö lastenosastolle hoitoon ja 15.30 oltiin synnärillä. sanoin mennessämme sinne, et voisko tarkistaa tilanteen, et lähtäänkö viel kotia ootteleen, ku ei kauheen kipeiltä tunnu, mut tullu jo sen verran kauan aikaa noita supistuksia. laittovat sit heti supistuskäyrään ja kätilö tutki kohdunsuun..7cm auki. siinä sille sitte tuli kauhia kiire, ku sali ei oo valmiina ja lapsivesi oli suunnilleen ainut, mikä enää pidätteli vaavia. hälytettiin saman tien anestesia lääkäri paikalle ja mietittiin kerkiääkö tulla, ennen ku syntyy..toinen kätilöki hälytettiin kotoa kaveriksi. kätilö jo meinas, et puhkasee kalvot, ja minä siihen, et ei ennen ku ootellaan, et jos se lääkäri kerkiäis, en halunnu luomusynnytystä. onneksi ei ollut kovinkaan kaukana se lääkäri ja supistuksiakin tuli vain 5-10 minsan välein edelleen, eikä olleet ees tuskallisia, vaan ihan siedettäviä. lääkäri siis tuli ja oli kyllä niin pätevä, että ei menny ku yks pikkuhetki, niin spinaali oli laitettu klo.16.10 ja siihen loppui ne pienetki supistuksen tunteet. sit puhkasivat kalvot. siinä vaiheessa oli 8cm auki. jäätiin ootteleen viimesen kahen sentin avautumista...hidastu kuitenki spinaalin ja makuuasennon vaikutuksesta avautuminen. spinaali, joka normaalisti vaikuttaa n.kaks tuntia, kerkes puolentoista tunnin vaikutuksen jälkeen lakata vaikuttamasta. kaks tosi kipeetä supistusta tuntu, ennen ku lopulta antoivat luvan alkaa ponnistaan. ja ponnistusvaihe oli siis karsee ilman mitään puudutusta. ja vauva jäi vielä harteista jumiin tuohon tuloaukolle niin, että toinen kätilö joutui vetämään päästä ja toinen painaan mun häpyluun päältä tuloaukkoa isommaksi, että saivat autettua ulos vaavin. kolmannella supistuksella ja kolmen ponnistamisen jälkeen tyttö tulla tupsathi sit tähän maailmaan klo.17.54 neljän minuutin ponnistusvaiheen jälkeen ja mulla valtava helpotus. en voinu ku hokea hokemasta päästyäni niille kätilöille, et kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos, nyt se on ohi, nyt se on ohi. =) :heart: :heart: että tällanen tapaus se..nyt sit viikko totuteltu taas tähän vauva-arkeen.
ekapäivät meni vauvan kipristellessä mahaansa. nyt on kuitenki mahakipristelyt rauhottunu ja tosi rauhallinen ja tyytyväinen vaavi on. syö n.kolmen tunnin välein ja kauheita määriä kerralla. jätin miehelle täs yks päivä sen hoitoon ja lypsin maitoa pulloon lähtiessäni käymään toisen tytön tykönä sairaalassa ja sanoin miehelle, et varmaa riittää, jos 60ml lämmittää maitoa ja kattoo mitä se siitä syö. olin kaks ja puol tuntia pois kotoa ja tyttö oli syöny sinä aikana 150ml maitoa. ja söi ihan normaalisti kolmen tunnin päästä siitä uudestaan. yöt menee samaa rataa, kolmen tunnin välein syödään ja kakataan. =) sellanen huvittava tapa tolla tytöllä on, että kun herää syömään, niin sitä syötävää pitäs olla sit sillä sekunilla ku eka liikahdus heräämisen merkiksi tapahtuu. ja jos ei oo, kuten ei yleensä oo, niin jo seuraavalla sekunnilla on kauhee huuto ja älämölö pystyssä, kun "ei palvelu pelaa". pää punasena karjuu sit siihen asti, että saa tissin kaivettua esiin ja toiselle suuhun. sit hiljenee kuin nappia painamalla. ja kohta jo tyytyväisenä kattoa tillottaa mustilla silmillään. :heart: ja aika moni varmaan yhtyy tähän *ihania noi vauvojen ilmeet kun vääntelevät naamaansa jos minkälaiselle mutkalle ja ruttuun. * sieppo ja tyttö 1 viikkoa.
Joo, ihania nuo ilmeet Pojalla on ensimmäinen tiheän syönnin päivä, helpottavaa, vain pari kertaa tarvinu tänään lypsää.
Mie hikoilen aivan sairaasti,kävin ratsastamassa, ja olin ihan likomärkä ku tulin,vaikken ollu puolta tuntia kaumpaa.uskaltauduin puntarille,sairaalaan jäi 5kg, ja mahuin jo farkkuihin,mahtavaa!
Pojalla on ensimmäinen tiheän syönnin päivä, helpottavaa, vain pari kertaa tarvinu tänään lypsää.Mie hikoilen aivan sairaasti,kävin ratsastamassa, ja olin ihan likomärkä ku tulin,vaikken ollu puolta tuntia kaumpaa.uskaltauduin puntarille,sairaalaan jäi 5kg, ja mahuin jo farkkuihin,mahtavaa!