vierailija
Stadin kämpässä asuvana voin kertoa, että ei tuollaista valikoitumista tapahdu. Uusissa asunnoissa on vähän korkeampi vuokra, mutta se ei koskaan nouse lähellekään markkinavuokraa. Seikka, joka meitä vanhoissa taloissa asuvia korpeaa kun kompensoimme omissa vuokrissamme niiden uusien talojen asukkaiden vuokria. Kun rakennuskustannukset huomioidaan, pitäisi esim. Kalasatamassa uusien stadin kämppien omakustannusvuokrankin olla lähemmän 20 €/m2, mutta eipä se ole lähellekään. Eli käytännössä me muut maksamme enemmän, että siellä saavat asu suunnilleen samalla vuokralla kuin täällä 1960-luvun lähiössä.Viikinmäessä on rauhallista! Täällä on muutama kaupungin vuokratalo, mutta niiden vuokrat eivät ole mistään halvimmasta päästä ja käsittääkseni niihin on valikoitunut asukkaita jotka maksavat itse vuokransa, ei sossu.
Sitä paitsi juuri sossupummi asukki mielellään laittaisi asuntohakemuksen vetämään uuteen ja hienoon asuntoon. Mielellään vielä saunalliseen. Toimeentulotukiasiakas kun ei maksa vuokraansa itse edes sitä vähää ja sähkölaskunkin kuittaa sossu eli nykyään kela. Sen sijaan pienituloinen köyhä ei välttämättä toimeentulotukea saa ja joutuu asumistuen jälkeen maksamaan jotain omistaankin. Silloin se pieni vuokra tulee tarpeeseen.
Sen verran vielä voin vahvistaa, että kyllä stadin kämpissä enemmän näkee vähän heikompaa ainesta. Esim. tuo mainittu roskien heittäminen maahan tai rappukäytävään on sellainen kestoaihe, jota ihmettelen vuodesta toiseen. Eivät nämä naapurien lapset tunnu asiaa oppivan, vaikka sukupolvet vaihtuvat. Toisaalta aikuiset ja vanhemmat lapset heittävät tupakantumppinsa suoraan rapun oven viereen. Minkäänlaista roskien lajittelua on turha odottaa. Joka viikko on joku telttatuoli roskakatoksen lattialla, vaikka eivät huonekalut sinne kuulu. Pihakalusteita rikotaan aika avoimestikin. Jokuhan ne aina korjaa. Sellaista yleistä kurittomuutta. Vanhemmissa tietysti sitten väestön keskiarvoa enemmän alkoholismia, työttömyyttä, huumeidenkäyttöä ja väkivaltaa. Sekä tietysti ihan vaan heikkolahjaisuutta, joka monesti selittää sitä miksi elämä on mennyt sivuraiteelle. Mutta vuokra on halpa.