Vihervasemmistolainen hallitus ei ole ainakaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolella

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
  • Tykkää
Reactions: Palstapesu
Mua häiritsee, että työttömyyskorvausta ajatellaan kansalaispalkkana. Se ei ole sellainen. Työtön on henkilö, joka aktiivisesti etsii itselleen kokopäiväistä työtä, muttei ole sellaista vielä saanut. Tämän onnettoman tilanteen takia veronmaksajat maksavat työttömyyskorvausta. Mutta jos tilanne muuttuu ei-niin-onnettomaksi ja henkilö vaikkapa alkaa opiskella, eikä enää siis hae kokopäivätöitä, niin tuen perusta poistuu. Opintoja rahoitetaan opintotuella ja opintolainalla. Jos jonkun mielestä se on riittämätön ja väärin, niin silloin pitää kampanjoida opintotuen puolesta, eikä siitä, että miksei työttömänä saa opiskella.

Se on vähän verrannollinen vaikka siihen, että meillä valtio maksaisi lapsille harrastustukea maksullisia harrastuksia varten. Että koska jääkiekko on niin kallista, niin tässä joku satanen kuussa maksuja helpottamaan. Sitten lapsi kuitenkin lopettaisi maksulliset harrastukset ja aloittaisi lenkkeilyn. Silti ruikutettaisiin, että miksen saa satasen harrastustukea seuramaksuun, jota ei siis ole olemassakaan. Mikään tuki ei ole "nallekarkit tasan" -leikki. Sitä maksetaan tarpeeseen ja jos tuen kriteerit eivät täyty, niin ei sitä minään kansalaispalkkana makseta.
 
vierailija
Mua häiritsee, että työttömyyskorvausta ajatellaan kansalaispalkkana. Se ei ole sellainen. Työtön on henkilö, joka aktiivisesti etsii itselleen kokopäiväistä työtä, muttei ole sellaista vielä saanut. Tämän onnettoman tilanteen takia veronmaksajat maksavat työttömyyskorvausta. Mutta jos tilanne muuttuu ei-niin-onnettomaksi ja henkilö vaikkapa alkaa opiskella, eikä enää siis hae kokopäivätöitä, niin tuen perusta poistuu. Opintoja rahoitetaan opintotuella ja opintolainalla. Jos jonkun mielestä se on riittämätön ja väärin, niin silloin pitää kampanjoida opintotuen puolesta, eikä siitä, että miksei työttömänä saa opiskella.

Se on vähän verrannollinen vaikka siihen, että meillä valtio maksaisi lapsille harrastustukea maksullisia harrastuksia varten. Että koska jääkiekko on niin kallista, niin tässä joku satanen kuussa maksuja helpottamaan. Sitten lapsi kuitenkin lopettaisi maksulliset harrastukset ja aloittaisi lenkkeilyn. Silti ruikutettaisiin, että miksen saa satasen harrastustukea seuramaksuun, jota ei siis ole olemassakaan. Mikään tuki ei ole "nallekarkit tasan" -leikki. Sitä maksetaan tarpeeseen ja jos tuen kriteerit eivät täyty, niin ei sitä minään kansalaispalkkana makseta.
Eli on tosi tärkeää, millä nimellä asioita tehdään. Vaikka summa onkin käytännössä sama. tuki plus asumiskulut.

Esimerkkisi jääkiekosta/lenkkeilystä on tosi epäpätevä, koska me puhutaan elämisestä ja asumisesta aikuisten välillä, lasten harrastukset erikseen.
 
Eli on tosi tärkeää, millä nimellä asioita tehdään. Vaikka summa onkin käytännössä sama. tuki plus asumiskulut.

Esimerkkisi jääkiekosta/lenkkeilystä on tosi epäpätevä, koska me puhutaan elämisestä ja asumisesta aikuisten välillä, lasten harrastukset erikseen.
Kyllä. Nimikkeet ovat tärkeitä, koska niiden kriteeristöllä apua annetaan. Jos 22v opiskelija saa opintorahaa 250€/kk ja työtön opiskelija 42v saa työttömyyskorvauksen verran 750€/kk, niin siinä on epäkohta. Tukeeko valtio opiskelua ja jos, niin miten? Kriteeristön pitää olla kaikille sama. Ja ymmärrän oikein hyvin sen "työttömän" opiskelijan näkökulman. Enemmän rahaa on enemmän, kuin vähemmän rahaa. Mutta logiikkaa siinä ei isossa mittakaavassa ole. Ei se 22v Jonnekaan siellä ammattikorkeakoulussa ole työtön. Ei hän etsi ja hae töitä. Ei silloin työttömyyskorvaus ole oikea apumuoto.
 

Yhteistyössä