Vihaan malla asumista!

Pitkä matka joka paikkaan,ilman autoa ei tule toimeen.
Kesällä on hyttysiä ja ampiaisia piha täynnä,syksyllä hirvikärpäsiä niin ettei pysty liikkumaan ulkona. Talvella on helvetisti lunta ja itse on hoidettava pois se.
En jaksaisi asua täällä mutta mies ei suostu muuttamaan suvun mailta pois. Minun poismuuttaminen yksin tietäisi luultavasti eroa.
Täällä asuminen on ilmaista ja miehen mielestä ainoa fiksu ratkaisu. Hän on aina asunut syrjemmällä eikä häntä itikat haittaa.

Kiitos ja anteeksi.

 

Et oo ainoa jolla ottaa päähän samat asiat.. mutta onhan se hintataso ihan toista, tuntee kaikki naapurit ja voi päästää lapset ulos rauhallisin mielin jne. jne.

 

Minäkin inhosin ja muutin pois. Kyllästyin niin totaalisesti, että sanoin joko muutamme kaupunkiin tai minä muutan yksin. Kompromissi oli sitten mökki maalle ja viikot ollaan ihmisten ilmoilla.

 

sä olisit jo kuollut jos asuisit tässä missä me....

ja mä teen uuden talon vielä kauemmas kaikesta

 

Kiva kun muilla samat ajatukset. Joo onhan lapsilla täällä hyvä olla.

 

Täällä on oikeasti niin paljon hirvikärpäsiä tontilla ettei ulos uskalla. Hyökkäävät heti kimppuun kun astun ovesta ulos.

 

[QUOTE="aloittaja";26694662]Täällä on oikeasti niin paljon hirvikärpäsiä tontilla ettei ulos uskalla. Hyökkäävät heti kimppuun kun astun ovesta ulos.[/QUOTE]no onneksi ne ei ole ihmiselle vaarallisia

 

no onneksi ne ei ole ihmiselle vaarallisia

Niinpä,vain helevetin ärsyttäviä tässä pehkossa

 

sama homma mulla. ukko ei suostu muuttamaan. mä kuolen tänne. kärsin jo keskivaikeasta masennuksesta. ja mitä lapsilla turvallista?? virtaava joki lähistöllä, vaikka on syrjässä ja huono kuntoinen tie ajaa autot 60-80km/h tästä ohi. maantiellä ajon koen kamalan aina joku traktori taikka puimuri joka pitäis ohittaa jne. koen että paras paikka asua on isommassa kaupungissa(noin 30-40 000 asukasta) noin pari km keskustan ulkopuolella.

ja mitä ärsyttävintä kuka tahansa lampsii sisälle koska vaan... ei saa perkele olla rauhassa omassa kodissaan. Kaupungissa sentään soitellaan ennen ku tullaan ja koputetaan/soitetaan ovikelloa ennenku tullaan sisälle.

 

[QUOTE="aloittaja";26694698]Niinpä,vain helevetin ärsyttäviä tässä pehkossa [/QUOTE]niiden puremiin tuo helpotusta system 4 sarjan hiusvesi. sitäkö hieroo päänahkaan niin puremat ei kutise eikä tulehdu.

 

mä taas tekisin mitä vaan et pääsisin pois tästä "kuppasesta" lähiöstä ja niin kauas ihmisten ilmoilta ku mahdollista....mies vaan ei oo ollu suopea mun ajatuksille!!!

 

Niin mäkin vihasin. Kuulosti joskus hyvältä idealta muuttaa omakotitaloon landelle mutta 2v päästä tulin takas kaupunkiin.
Tällä hetkellä asutaan 6km päässä Turun keskustasta ja tämäkin on mulle oikeastaan liian maaseutua, turhan eksoottista bongata peuroja ja kyykäärmeitä omalta pihalta ja asua kettuperheen naapurissa

 

Mä en ymmärrä miks lapsille on muka parempi asua maalla. Maallahan lapsille sattuu paljon enemmän onnettomuuksia, kuin kaupungissa. Lisäks kaupungissa on niin mukavaa, kun kaverit asuu naapurissa ja koulut sun muut on lähellä.

 

Mä vetäisin itseni jojoon jos joutuisin asumaan maalla tai ylipäätään kaukana kaikesta ja vielä puolison "panttivankina". Todellakin, en laske leikkiä yhtään.

 

Mä suostusin vaihtaa samantien tän kaupunki kämpän maalaismiliöön. Junalle 300m, Prismaan ei edes kilsaa, neuvola 400m, keskusta n.500m ravintoloineen jne. Autoa ei tosiaan tarttee juuri mihinkään, mutta kun on alunperin syrjäkyliltä ei osaa olla ilman ja ois ihan orpoo jos ei oo autoa.

Mitään juuri ei tarttee tehdä pihatöitä, jos ei välttämättä halua, mut ne miljoona miinusta tässä.

Tää kämppä ois täydellinen vähän ylimäärästä tilaa tarvitseville jo aikuisten lasten vanhemmille, jotka haluu ottaa rennosti tai sit just pikkulapsiperheelle, mut ei itsenäisesti ulos menevien lasten kaa..

Vihaan asua kaupungissa, vaikka ei ookkaan kun jotain 50 000 asukasta.

 

Pitkä matka joka paikkaan,ilman autoa ei tule toimeen.
Kesällä on hyttysiä ja ampiaisia piha täynnä,syksyllä hirvikärpäsiä niin ettei pysty liikkumaan ulkona. Talvella on helvetisti lunta ja itse on hoidettava pois se.
En jaksaisi asua täällä mutta mies ei suostu muuttamaan suvun mailta pois. Minun poismuuttaminen yksin tietäisi luultavasti eroa.
Täällä asuminen on ilmaista ja miehen mielestä ainoa fiksu ratkaisu. Hän on aina asunut syrjemmällä eikä häntä itikat haittaa.

Kiitos ja anteeksi.

Minä rakastan maalla asumista;
- oma rauha, ei naapureita lähelläkään. Voi bilettää tai lapset ja lapsenlapset mekastaa ihan vapaasti ketään häiritsemättä.
- iso, oma tontti jolta saa niin puut kuin paljon vihanneksia, hedelmiä ja juureksiakin.
- aina tilaa ystäville tulla. Jos taloon ei mahdu niin on "rajattomasti" niin teltta- kuin matkailuautopaikkojakin.
- paljon yhteisöllisyyttä eli apua niin talkoohommiin kuin kaikkeen muuhunkin.
- lapsilla turvallinen asumisympäristö.
- poikkeuksellisen hyvät koulut, jossa paljon "uusiakin" juttuja. (esim kaikilla alasteen oppilailla 3-6 luokalla omat kamerakännyt koulun puolesta, jotta voivat ottaa omat kuvat oppimisportfolioihinsa yms.)
- paljon oma-aloitteisia kulttuuririentoja.
- ...

 

Minun vanhemmat asuu 50 kilsaa kaupungista ja se on ihan keskellä korpea.
Jos vain voisin niin heti muuttaisin sinne koska siellä on vaan niin ihanaa olla ku lähin naapuri 5 kilsan päässä ja saa olla ihan rauhassa.
Koko kesänä lapset ovat olleet ehkä 2 viikkoa kotona kun muuten ovat mummolassa ja ovat monesti kysyneet miksi emme voisi muuttaa mummin luo

 

Mä en ymmärrä miks lapsille on muka parempi asua maalla. Maallahan lapsille sattuu paljon enemmän onnettomuuksia, kuin kaupungissa. Lisäks kaupungissa on niin mukavaa, kun kaverit asuu naapurissa ja koulut sun muut on lähellä.

Jaa missäs on sanottu että maalla sattuu enemmän onnettomuuksia lapsille? Eiköhän se ole toisinpäin?

 

Oletko se aina sinä sama maalaiselämän vihaaja vai onko teitä montakin aloittamassa tätä samaa juttua aina?

Kai sun on vain mietittävä asiasi johonkin tolkkuun. Että onko kysymys siitä, että vihaat maalaisuutta vuosien kokemuksella koko ajan enemmän, vaiko alkukauhistuksesta joka menee ajan kanssa ja olisi syytäkin?

Vai onko ongelma siinä, että miehen pitäisi tehdä vastapalvelukseksi myönnytyksiä jotta sinä saat myös osaksesi muutakin kuin kärsimystä, joka ei toista edes kiinnosta? Kompromissejahan on monia, voitte hankkia pikkuisen yksiön kaupungista ja sinä käyt siellä aina viettämässä pari päivää onnellista tuulettumiselämää. Vai riittäisikö sinulle jokin muu tapa, jolla mies voisi ottaa sinut paremmin huomioon ja myöntää että uhraus on sinulle iso?

 

Maalla asuminen taitaa olla sellainen juttu, että sitä joko vihaa tai sitten sitä rakastaa. Mä en hirveästi osaa auttaa sua, kun itse kuulun jälkimmäiseen joukkoon.

Tää on sellainen asia, joka sun kannattaa selvittää miehesi kanssa. Muuten se hiertää teidän välejä niin että se ero saattaa tulla eteen jossain vaiheessa ennemmin tai myöhemmin. Kyllä molempien täytyy kotialueellaan viihtyä.

Mä en keksi muuta kuin että
a) opit pitämään maalla asumisesta
b) päätätte yhteistuumin miehen kanssa muuttaa pois maalta
c) eroatte

 

Minun mielestä paras asumismuoto on pienehkön kaupungin (20000-50000as) kupeessa, "maalla". Meilläkin on peltoo ja metsää ympärillä, merikin puolen kilsan päässä. Hyvät marjastus ja sienestysmaat vieressä, samoin pururata/hiihtopolku, kalastuspaikkoja, ym. Pihalla voi kasvattaa yhtä sun toista hyötykasvia ja on tilaa lasten leikkiä. Meilläkin on pihalla kokonainen jalkapallokenttä ja koripallokenttä, sekä leikkipuisto.

Iso omakotitalo ja iso oma tontti/maa-alue, samalla rahalla mitä siellä pääkaupunkiseudulla maksoi kolmio.

Tästä huolimatta peruspalvelut löytyvät parin kilometrin sisältä ja kaupunkiin on matkaa vain viisi kilometriä, jonne hurahtaa autolla muutamassa minuutissa valtatietä. Isoon kaupunkiin on kolmen vartin automatka.

 

Pienten lasten kanssa maalla on kamalaa. Ei ole leikkipuistoa tai äitiystäviä kenen kanssa keskustella. Kävelylenkit ovat samaa tietä edestakaisin, kesällä on hyttyset ja hirvikärpäset riesana. Sitten on helvetillinen piha jota et ehdi hoitaa ja perata ellet ole superäiti. Roskat, hiekat ja paskat kulkeutuu sisälle, kesällä on kärpäisiä ja syksyllä rottia. Kuka maalainen menee illalla pimeällä ulos ihastelemaan maisemia. Koko talven kaikki illat on pimeitä. Jos asut maalla järvenrannalla, jossa on rantasauna, voit tosiaan keskikesällä kokea kivoja hetkiä sitten kun lapset nukkuvat. Tosin voi olla kylmä ja hyttysiä, mutta niitä vastaan on keinoja (toppatakki ja hyttyspyydykset)

Suomen kaupungeissa on siistiä, mutta muualla maailmassa kaupungeissa on melko likaista ja vaarallista. Mutta kaupunki sopii ihmisille, jotka ovat aidosti yhteisöllisiä, sietävät läheisesti asuvia naapureita ja jotka kaipaavat päivittäin muiden ihmisten seuraa. Lapset löytävät helposti naapurista seuraa ja harrastuksiin voi olla lyhyt matka. Ennenkaikkea vanhemmat saavat seuraa lasten ohella eikä tarvitse istua neljän seinän sisällä kärpäslätkä kourassa (jos ei sitä nimenomaan halua)

Eli riippuu henkilön luonteesta miten viihtyy. Itselläni on lapsia ja unelmoin kahviloista, teatterista, taidenäyttelyistä, kaikesta siitä sivistyksestä mitä toki maalaisillakin on saatavilla (jos jaksavat ajaa 200 km) mutta kaupunkilaisilla automaattisesti käden ulottuvilla. Ja kun lapset kasvavat, koulutusmahdollisuudet ovat kaupungissa todella paljon paremmat kuin maaseudulla. Että kaupunkia minulle, kiitos.

 

Koko elämäni olen asunut suuren kaupungin keskustassa. Välittömästi kun löydän mukavan tontin maaseudulta, niin pystytän sinne uuden älvärin, enkä ikinä kusekkaan kaupungia kohti.

 

[QUOTE="vieras";26694887]Jaa missäs on sanottu että maalla sattuu enemmän onnettomuuksia lapsille? Eiköhän se ole toisinpäin?[/QUOTE]

Maalla on vähemmän allergioita kun ei asuta ylisteriilissä umpiossa.

 

Me muutettiin maalle pari vuotta sitten helsinkiläisestä lähiösä, mutta ei nyt sentään ihan korpeen- Peltoa on ympärillä, soratietä tullaa kotiin, traktorit ärtsäilee ja elukat ravaa pihalla. Silti koulu on 1km päässä, lähikauppa ja posti 500m päässä, isompi kaupunki kaikkine palveluineen 15km päässä. Silti otti aikansa sopeutua mutta on tämä tuhat kertaa parempi näin.