Miehelläni on ongelmia hillitä itsensä riitatilanteissa. EN VOI SIETÄÄ HUUTOA lasten kuullen, kaikkein pahinta on jos hän käy käsiksi. Kun tilanne iskee päälle joudun myötäilemään ja lasten takia rauhoittelemaan tilannetta. Puheenvuoroa hän ei minulle suo, huutaa päälle tai toistaa samaa kysymystä, kun yritän sanoa asiaani, puolustaa omaa itseäni! On niin tukahdutettu olo, kun en todellakaan ole tällainen ihminen! Mikään hiljainen myötäilijä!! Mies on ollut nyt työttömänä vähän yli vuoden, minä äitiyslomalla. Tiukkaa on ja hirmuisesti stressiä kummallakin. On päiviä kun mietin ja pelkään oman mielenterveyteni takia. Pidän itseäni vahvana ihmisenä, jotenkin saan aina tsempattua itseni takaisin elämään, tuli mitä tuli. Minusta on tullut myös tosi epävarma, tyhmä oikeastaan! Tilanteet joissa hän esim. tarvitsee apuani, hätäännyn jo alkuunsa ja pelkään että jos en tajua heti mitä hän tarkoittaa hän menettää hermonsa.. Melkein jokaisen riidan yhteydessä hän uhkailee erolla. Olen tähän asti luullut ja hänen omien sanojensakin mukaan hän vain haluaa minun näkevän kuinka paha hänellä on olla ja haluaa muutosta, mutta onko kuluttavaa! Ja luottamusta syö.. Ja hän on myös lapsellemme sanonut että nyt isi lähtee lopullisesti. Tuo saa niin kiehumaan!!! Rakkautta ja intohimoa kyllä olisi..