vielä toivoa???

Heips,

kyselisin teiltä jo vähän isomman lasten vanhemmilta neuvoja. Eli onko kenelläkään ollut niin, että lapsi vielä vajaan vuoden vanhana ei ole osannut/pystynyt nukahtamaan sänkyynsä, mutta on sitten jossain vaiheessa kuitenkin oppinut....mieluummin ennen murrosikää?

Meillä lapsi on nyt 10 kuukautta. Ei ole osannut eikä pystynyt nukahtamaan ikinä itsekseen. Emme ole voineet unikouluttaa lapsen sairauden takia. Nukahtamiseen olemme aina joutuneet käyttämään mitä erilaisempi keinoja; autoon nukuttamista, vaunuissa sisällä työntelyä, kantelua jne, jne...

Onkohan meillä silti toivoa, että lapsi joskus vielä oppii nukahtamaan...? Me emme tosiaan voi huudattaa lasta sängyssään, eikä taputtelemiset ja pelkkä sylissä olo auta. Lapsi alkaa jo lyhyen itkun jälkeen haukkomaan henkeään ja oksentaa herkästi eli nyt tosiaankaan tassuttelut tule kyseeseen.

 

Meidän poikaa myös työnneltiin vaunissa sisällä nukkumaan joka ikinen ilta 8 kk:ksi saakka. kun nukahti niin siirrettiin omaan sänkyyn, muuten ei nukahtanut millään. Me saatiin se nukkumaan unikoululla noin kuukauden harjoittelun jälkeen mutta teillä on tietty eri asia jos ei saa unikouluttaa, ehkä vähän vanhempana?

 

jos satut vielä lukemaan, niin kun nukutitte lapsenne vaunuihin ja siirsitte sitten sänkyyn, niin miten jos/kun heräili yöllä? Saitteko lapsen jatkamaan uniaan sängyssä? Meillä heräillään yöllä vaihtelevasti 2-20 kertaa ja sen jälkeen saatetaan valvoa 10 min - 1,5 tuntia. Ja autoon nukahtaisi varmasti taas minuutissa...

Tää on tosi rasittavaa ja keinot on vähissä. Meillä sairaus on välillä tosi pahana eli vaikka hyvänä kautena saatettaisiin saada nukkumaan omaan sänkyyn ja paremmin koko yö, ei voi taas huonoina aikoina huudattaa yhtään eikä toivoakaan pysyä sängyssä. Musta tuntuu, että meillä ei ole kyseessä niinkään lapsen temperamentti/luonne ja muut "henkiset" jutut tässä nukahtamis/nukkumisasiassa, vaan tosiaan hyvinä hetkinä nukutaan hyvin ja selvästi kun sairaus pahenee nukkuminen ymmärrettävistä syistä vaikeaa.

Olisko kenelläkään kokemusta vastaavasta? Onko kukaan voinut pitää sairaalle lapselle minkäänlaista unikoulua? Onko ollut apua? Meillä tosiaan rajoittaa unikouluja tuo, että lapsi ei voi itkeaä kauaa, koska hengitys vaikeutuu ja oksentaa sen seurauksena. Tietysti kaikki tehtävä nyt lapsen ehdoilla, mutta sairauteen ei ikävä kyllä odotettavissa parannusta piiiitkiin aikoihin...Ja, jos näillä yöunilla jatketaan vielä useita kuukausia, tämä äiti on aivan loppu...

 

Minä hankkisin isomman sängyn ja pitäisin lapsen perhepedissä, jos lapsi nukkuu siellä hyvin. Ystäväni lapsi lähti perhepedistä varmaankin likemmäs 5v kun sai hienon prinsessa sängyn, niin hyvin alkoi nukkumaan omassa sängyssä.

Sunkin yöheräämiset olisi varmaan helpompia?

 

Lapsi ei ikävä kyllä nuku perhepedissä ollenkaan ollaan sitäkin kokeiltu, mutta ilmeisesti sairautensa takia havahtuu helposti ihan pienimpäänkin ääneen. Auton tasaisen hurinan kun saisi jotenkin yhdistettyä lapsen sänkyyn...se taitaisi olla ainut ratkaisu. Siinä olisi jollekin patentin paikka