HUS-lab kertoo näin:
Kreatiinikinaasitutkimusta käytetään pääosin lihastautien diagnostiikassa. Lihasperäinen P -CK:n nousu esiintyy lihasdystrofioissa, myosiiteissa, rabdomyolyysissä, lihastraumojen yhteydessä, fyysisen rasituksen johdosta, kouristusten, leikkausten ja lihaksensisäisten injektioiden jälkeen. P -CK-aktiivisuus voi kohota muissakin tiloissa (akuutti sydäninfarkti, keuhkoembolia, subaraknoidaalivuoto, halvaukset, hypotyreoosi ja intoksikaatiot). Joskus P -CK:n nousu johtuu tavallista hitaammin häviävien CK:n makromuotojen läsnäolosta. Nämä ovat CK:n ja immunoglobuliinien komplekseja tai polymerisoitunutta mitokondriaalista CK:ta. Plasmassa normaalisti esiintyvä CK on lähes kokonaan lihasperäistä MM-isoentsyymiä. Luurankolihaksissa tämä muodostaa valtaosan CK- aktiivisuudesta ja MB-isoentsyymin osuus on alle 4 %. Sydänlihaksessa on noin 80 % MM- ja 20 % MB-muotoa. Sydäninfarktia epäiltäessä CK-määrityksen sijasta käytetään nykyisin troponiini T- (P -TnT, KL 4532) tai CK-MB-massa-määritystä (P -CK-MBm, KL 4525). Koholla olevaa CK-aktiivisuutta voidaan selvittää myös CK-isoentsyymitutkimuksella (S-CK-Is, KL 2137), jossa MM- ja MB-fraktioiden lisäksi erotetaan aivoista tai muista kudoksista peräisin oleva CK-BB sekä CK:n makromuodot.
Uudet pohjoismaisen NORIP-projektin (Nordic Reference Interval Project) tulosten mukaiset aikuisten viitearvot otettu käyttöön 29.4.2004. Menetelmä ja sen tulostaso säilyvät ennallaan.
Päivitetty 14.04.2010 / LU
