Velvollisuus

  • Viestiketjun aloittaja mies vailla vertaa
  • Ensimmäinen viesti
puutteessa elävä
ei ole velvolisuus, jos siltä tuntuu täytyy antaa olla toisen rauhassa ja oikeus olla itsekin. itse en jaksa enää ruinata kunnollista seksiä. uskon, että halut tulee takas. Tietysti toista voi muutenkin huomioida ja pitää hyvänä. Ei aina tarvita varsinaista aktia asiaan.
 
No jotenki sitä ajattelee, että seksi kuuluu osana parisuhteeseen, niinkuin nenä päähän. :LOL: Mutta korostan OSANA. Naisena ajattelen että rakkaus ja seksi nivoutuvat yhteen. Se on kuin piste i;n päällä.Ja minä ainakin ajattelen että parisuhteessa elävien kuuluu antaa/saada toisiltaan hellyyttä, tukea, ymmärrystä rakkautta ja seksiä. Ainakin omassa parisuhteessani näin on. Velvollisuus??? Voishan sitäkin termiä käyttää, mutta olisiko oikeus mielekkäämpi termi. Velvollisuudethan leimataan usein ikäviksi asioiksi. Minulla on ainakin OIKEUS pitää puolisoni tyytyväisenä ja onnellisena, olenhan hänet aikanaan lahjaksi saanut. Ja samoin oikeus saada itselleni hellyyttä ja rakkautta. Ajattelen että jos suhteessa on tasapaino ja rakkaus saa vallita niin ei tarvitse puhua velvollisuuksista. Silloin sitä iloiten haluaa antaa omalle rakkaalleen parasta.... Tosin ainahan ei tee esim.seksiä mieli.Mutta sekin asia on niin, että voin silti "antaa" puolisolleni lahjaksi sitä koska rakastan häntä. Monesti sitä sitten itsekin syttyy....
 
Ei ole velvollisuus! Se on molemminpuolista haluamista. Hetki omistettuna toiselle. Kyllä aktiivinen petielämä hoitaa ja piristää parisuhdetta, ja omaa hyvinvointia.
Jos se velvollisuudeksi menisi, voisi sanoa good bye suhteelle. Kaveripohjalta meillä ei parisuhde toimisi pitemmän päälle, ainakaan vielä (katotaan sitten vuosikymmen etiäpäin)
 
marjaleena
Eikös se sillon ole velvollisuus, jos toista ei koskaan s.eksi huvita, mut "pakko" välillä "antaa"? Minä ainakin koen sen velvollisuudeksi, enkä mitenkään mukavaksi sellaiseksi, kun ei vois vähempää kiinnostaa, mut eihän sitä toista voi puutteessakaa pitää.
 
mies vailla vertaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:37 marjaleena kirjoitti:
Eikös se sillon ole velvollisuus, jos toista ei koskaan s.eksi huvita, mut "pakko" välillä "antaa"? Minä ainakin koen sen velvollisuudeksi, enkä mitenkään mukavaksi sellaiseksi, kun ei vois vähempää kiinnostaa, mut eihän sitä toista voi puutteessakaa pitää.
Minua kiinnostaisi tietää mitä ihminen tekee sellaisessa parisuhteessa missä toinen osapuoli ei seksuaalisesti tunnu kiinnostavalta?

Niinhän sen pitäisi olla että se ei tunnu velvollisuudelta vaan oikeudelta. Saan rakastella rakkaani kanssa.
 
eronnut nainen
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:40 mies vailla vertaa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:37 marjaleena kirjoitti:
Eikös se sillon ole velvollisuus, jos toista ei koskaan s.eksi huvita, mut "pakko" välillä "antaa"? Minä ainakin koen sen velvollisuudeksi, enkä mitenkään mukavaksi sellaiseksi, kun ei vois vähempää kiinnostaa, mut eihän sitä toista voi puutteessakaa pitää.
Minua kiinnostaisi tietää mitä ihminen tekee sellaisessa parisuhteessa missä toinen osapuoli ei seksuaalisesti tunnu kiinnostavalta?

Niinhän sen pitäisi olla että se ei tunnu velvollisuudelta vaan oikeudelta. Saan rakastella rakkaani kanssa.
Samaa ihmettelin, siis itseäni.
Heräsin "unesta" ja erosin liitosta,joka oli tullut tiensä päähän ,
seksielämä oli kuihtunut(eikä sen elvytys enää onnistunut).

 
Jo iso kirjakin sanoo, että miehen tulee antaa naiselle tälle kuuluva, ja samoin naisen miehelle. Se on kultainen käyttäytymissääntö seksissä kaikille aviopareille - niillekin jotka eivät usko Raamattuun.

Asetelman tulee siis olla aina ANTAVA. Rakastavassa suhteessa molemmat haluavat antaa toiselle sekä henkistä että fyysistä rakkautta, epäitsekkäistä syistä. Jos antaminen ei ole epäitsekästä, siitä tulee velvollisuus. Jos toisen haluaminen perustuu lähinnä oman tyydytyksen saamiseen, antaminen ei ole aitoa - seksissä tulee haluta antaa toiselle.

Tämän periaatteen vastaisesti nykyään on vallalla hyvin itsekäs seksuaalikokemuksien etsiminen. Seksi on ensisijaisesti saamista. Jos ei saa tarpeeksi hyvää tai tarpeeksi usein, parisuhde joutaa roskiin.

Jos ajattelee sukupuolielämää ensisijaisesti antamisena, ei ole mitään ongelmia sen suhteen että puolisoilla on erilaiset seksitarpeet. Mies voi antaa naiselleen seksuaalista tyydytystä vaikke itse haluaisi yhtä usein yhdyntää - joko suulla, käsin, klitoriskiihottimin tai siten että nainen tyydyttää itse itsensä häntä vasten. Sekin on antamista, sallia toisen tyydyttää itsensä itseensä vaikkei itse halua seksiä. Nainen voi antaa miehelleen samoin suu- tai käsiseksiä, tai antaa miehen tyydyttää itsensä hänen kehoaan vasten.

Epäitsekästä antamista on myös huolehtia naisen orgamista - sitähän iso kirjakin tarkoittaa naisen kohdalla. Jos nainen ei laukea yhdynässä tai ei ehdi kun mies laukeaa liian nopeasti, miehen tulee antaa naisen tulla orgasmiin muulla tavoin epäitsekkäistä syistä. Nainen kyllä osaa kertoa miten kiihottuu, jos mies vain sallii sen ja antaa tarpeeksi tilaa. Tapa on vapaa ja keinoja on etsittävä, kunhan mies antaa naisenkin laueta eikä pidä naisen hitaampaa kypsymistä seksuaaliseen nautintoon vaivana tai rasittavana asiana - eikä KOSKAAN heti käännä kylkeään kun oma tyydytys on saatu.

Oleellista on, että kun kumpikaan ei vaadi, seksistä ei tule valtakysymystä. Mies tajuaa, että ei varmasti ole sopivaa olettaa että nainen antaa hänelle seksuaalista nautintoa joka päivä, jos nainen ei tahdo itse seksiä. Nainen käsittää, että jos mies on fyysisesti hyvin väsynyt raskaasta työstä, olisi kohtuutonta pyytää häntä keskittymään joka toinenkaan päivä antamaan hänelle seksuaalista nautintoa. Epäitsekkyys näkyy siis myös itsehillintänä. Epäitsekkyys näkyy parisuhteessa kaikkialla, kunnioittavana puheena, taakkojen ja töiden jakamisena, seksuaalisena arvostuksena.

Sitäpaitsi - epäitsekkäälle puolisolle on ihana antaa. Paljon useamminkin kuin itse haluaisi.

 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:40 mies vailla vertaa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:37 marjaleena kirjoitti:
Eikös se sillon ole velvollisuus, jos toista ei koskaan s.eksi huvita, mut "pakko" välillä "antaa"? Minä ainakin koen sen velvollisuudeksi, enkä mitenkään mukavaksi sellaiseksi, kun ei vois vähempää kiinnostaa, mut eihän sitä toista voi puutteessakaa pitää.
Minua kiinnostaisi tietää mitä ihminen tekee sellaisessa parisuhteessa missä toinen osapuoli ei seksuaalisesti tunnu kiinnostavalta?

Niinhän sen pitäisi olla että se ei tunnu velvollisuudelta vaan oikeudelta. Saan rakastella rakkaani kanssa.

Eikai sitä kukaan halua elää yksin elämäänsä!? Ja vaikka rakastaa miestänsä, ei seksistä välttämättä tykkää (ei riipu miehestä, vain seksistä) niin pakkohan sitä on velvollisuudesta antaa silloin tällöin, vaikka se inhottaakin. Silloin se on velvollisuus.
 
mies vailla vertaa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.08.2006 klo 21:08 vieras kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:40 mies vailla vertaa kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 17.08.2006 klo 13:37 marjaleena kirjoitti:
Eikös se sillon ole velvollisuus, jos toista ei koskaan s.eksi huvita, mut "pakko" välillä "antaa"? Minä ainakin koen sen velvollisuudeksi, enkä mitenkään mukavaksi sellaiseksi, kun ei vois vähempää kiinnostaa, mut eihän sitä toista voi puutteessakaa pitää.
Minua kiinnostaisi tietää mitä ihminen tekee sellaisessa parisuhteessa missä toinen osapuoli ei seksuaalisesti tunnu kiinnostavalta?

Niinhän sen pitäisi olla että se ei tunnu velvollisuudelta vaan oikeudelta. Saan rakastella rakkaani kanssa.

Eikai sitä kukaan halua elää yksin elämäänsä!? Ja vaikka rakastaa miestänsä, ei seksistä välttämättä tykkää (ei riipu miehestä, vain seksistä) niin pakkohan sitä on velvollisuudesta antaa silloin tällöin, vaikka se inhottaakin. Silloin se on velvollisuus.
Minusta rakkauteen kuuluu se että haluaa toista myös fyysisesti. Muuten se on jotain toisenlaista ihmiseen kiintymistä.
 
Nainen 1973
Musta on normaalia, ettei aina niin haluta. Se toki on molempia osapuolia kohtaan väärin, jos toista inhottaa toisen kosketus. Koska en itse haluaisi harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jota minun vartaloni ja kosketukseni ällöttäisi.
 
joopa
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.08.2006 klo 09:48 Nainen 1973 kirjoitti:
Musta on normaalia, ettei aina niin haluta. Se toki on molempia osapuolia kohtaan väärin, jos toista inhottaa toisen kosketus. Koska en itse haluaisi harrastaa seksiä sellaisen ihmisen kanssa, jota minun vartaloni ja kosketukseni ällöttäisi.
Normaalia ettei aina haluta. Totta. Mutta tässä puhutaankin nyt siitä ettei koskaan haluta.
 
nukki
En tiedä, voiko olla sellaista kuin "velvoitan sinut haluamaan seksiä kanssani seuraavat 25 vuotta tai niin kauan kuin minä seksiä vielä sinun kanssasi haluan".

Jonkun mielestä puoliso ei "koskaan" halua seksiä kahden vuoden haluttomuuden takia. Toisen mielestä "ei koskaan" täyttyy silloin, kun kuukausi on kasassa.

Liian usein arki syö seksin monelta vuodeltakin. Kun on oikein väsynyt, ei enää jaksa panostaa jaksamiseen. Ja niin se aika menee...
 
niin se on
\
Alkuperäinen kirjoittaja 21.08.2006 klo 12:44 nukki kirjoitti:
En tiedä, voiko olla sellaista kuin "velvoitan sinut haluamaan seksiä kanssani seuraavat 25 vuotta tai niin kauan kuin minä seksiä vielä sinun kanssasi haluan".

Jonkun mielestä puoliso ei "koskaan" halua seksiä kahden vuoden haluttomuuden takia. Toisen mielestä "ei koskaan" täyttyy silloin, kun kuukausi on kasassa.

Liian usein arki syö seksin monelta vuodeltakin. Kun on oikein väsynyt, ei enää jaksa panostaa jaksamiseen. Ja niin se aika menee...
Kuukausi väliä = Ei koskaan.

Perustelu: Kun kysytään kuinka monta kertaa viikossa ja vastaus on alle 1, eli 0 tai vaikka 0,25. Se on -Ei koskaan-.
 
pahasilmä
Ei ole pakko, mutta se on kivaa.
Jos siitä tehdään velvollisuus, niin siihen se kiva sitten loppukin. Ikinä ei pidä suostua, jos ei huvita. Sen sijaan voi miettiä, mitä voisi tehdä sen eteen, että itseä huvittaisi ja miten voisi piristää toista ja virittää tunnelmaa.
 
jaha
Voikohan toikin riippua aika paljon ihmisestä, et mitä tarkoittaa "ei huvita"?

Itse voin ajatella melko usein ettei huvita, mutta kyllä kummiskin aika nopeesti alkaa huvittaa, kun vaan alkaa hommiin.

Yleensä siihen riittää noin 10 min suuseksin vastaanottamista, niin alkaa tehdä mieli, vaikka ekat minuutit menisivätkin miettiessä, että "hohhoijaa, pitäskö käydä kaupassa, mitäs huomenna ruoaksi..."
 
pahasilmä
Niinpä. Eli kun kumppanisi vähän jaksaa innostaa sinua, niin sitten... Mutta eihän siinä olisi järkeä, että mies vaan ahtaa päälle ja bylsii, jos toisesta ei kertakaikkiaan tunnu miltään.
 

Yhteistyössä