Hei Pikku-myy!
Kiitos kysymästä, ihan hyvää kuuluu. Viime viikolla tehtiin ylävatsan ultratutkimus, toisinsanoen katsottiin mitä ollaan saatu aikaiseksi kolmella sytostaattikuurilla, jotka aloitettiin silloin joulukuun alussa. Maksassa aiemmin todetut etäpesäkkeet (4kpl) ovat kadonneet lähes kokonaan. Vähän haituvaa yhdestä jäljellä. Lääkärin mielestä hoito on onnistunut "täydellisesti". Nyt kun jaksan vielä pari sytostaattikuuria voidaan siirtyä ylläpitohoitoon, jota käytän loppuelämäni eli toivottavasti pitkään.
Toisinsanoen ensimmäinen erävoitto tässä sairaudessa on otettu. Nyt vaan toivotaan että syöpäläinen pysyisi kurissa lääkkeillä, eikä ilmoittelisi itsestään ainakaan ihan heti. Olisi kiva hengähtää hetki ja kerätä kunnolla voimia seuraavaan taisteluun, jos sellainen on tullakseen. Siis elää tavallista elämää.
En voi sanoin kuvailla miltä tuntui kuulla noi tulokset lääkäriltä, HUH HUH helpotuksen huokaus, aivan kuin olisi saanut uuden elämän. Kaksi kuukautta on saanut jännittää ja pelätä että viekö tää sairaus mut mennessään samontein, mutta nyt uskaltaa jo suunnata täysillä kevättä ja kesää kohti.
Paljon on mahtunut iloa ja surua muutaman kuukauden aikana meidän perheen elämään, mutta niin vaan eteenpäin pötkytellään. Pikku-ukot pitävät sellaista vauhtia päällä että ei kerkiä ainakaan kauhean kauaksi aikaa jäädä kohtaloaan murehtimaan, kun jo taas mennään. Mutta yhden asian olen nyt tämän sairauden aikana jo oppinut. Kannattaa ottaa myös sitä omaa aikaa ja rentoutua välillä. Sen ajan käytän täysin itseni hoitamiseen ja rentoutumiseen.
Nyt vaan elellään päivä kerrallaan ja nautitaan elämästä!
:hug: