Vauvasta lohtu/tunnesyöjä???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen

Vieras
Pohdin omituisia mutta olen aikani filosofoinu vauvani (7kk) omituista syömiskäyttäytymistä.
Imetyksen alku takkusi, vauva tempoi,riuhtoi, itki ja taisteli rinnalla. Luulin ettei maitoni riitä (paino kuitekin nousi hyvin). Tuttipullosta annettuna imi rintasyönnin päälle kuin hengenhädässä reilut satsit maitoa. Imetys tyrehtyi jatkuvaan raivoon ja tissilakkoon, vauva kieltäytyi syömästä.
Vielä edelleen kuviossa on syönnin "raivopäisyys". Maito imetään kiivaasti kuin se loppuisi kesken tai joku veisi pullon pois. Kiinteitä syö mielellään (liiankin) ja silti pullo kelpaa kuin ei ruokaa olisi koskaan saanut.
Välillä pullolla tekee sitä että imee-itkee-kieltäytyy-mutta haluaakin-imee-itkee-kieltäytyy ja taas syö.
Jos esim iltaitkulla saa pullon, vetää maidon hädissään vaikka maha olisi ruokaa täysi.
Pelkään, että olen tehny jotai väärin ja aiheuttanu jonkunlaisen vääristyneen suhteen ruokaan eikä vauva ymmärrä kylläisyysrefleksiä. saattaa joskus syödä niin valtavia määriä että näkee että on vaikea olla. Enkä tuputa!!!
Onko kellään vastaavaa kokemusta vauvan syöntityylistä :(?
 
Juu, esikoinen oli tuollainen. Nyt se on tasottunut vaikka saattaa jotain herkkua (lue:banaani, leikkelemakkara, juusto..) tunkea vieläkin suun ihan täyteen. Mutta koko ajan havremmin. Nyt ikää 1v9kk.
 
ei ole allergiaa..ne on läpikäyty.. ei ole kivulias tms.. vain toi syönti on tollasta "liian rajua", joka kerta kuin ei olis ruokaa nähny vaikka maha täys vaikka puurosta tms.
Sit saattaa tehdä sitä, et annan vaikka iltamaitoa. Juo vähä ja sit "kiitos ei"..no jos unille meno menee itkuksi ja annan pullon nii vetää koko satsin hölkkärillä hirveellä imulla... Siihen se rauhottuu.. :(
Tuttia ei oo..
 
toivottavasti.. suren jo muutoinkin sitä että imetys epäonnistui. Vauva ei nautiskellut koskaan rinnalla vaan tempoi ja huusi ja ruoan olisi pitänyt tulla heti.. Nyt sitten suren että vauva on menettänyt luontaisen kylläisyystunteen ja kyvyn nauttia ruasta.. Jospa se tosiaan ei ois pysyvä tapa.. Huoh.. näitä typeriä "huonoäiti"-päiviä...
 

Yhteistyössä