vauvan käytös eri isovanhempien kanssa

[titta*]

Onko kenelläkään vastaavaa "ongelmaa", että vauva on aivan erilainen eri isovanhempien kanssa? Me ollaan ihmetelty, kun vauva on toisten isovanhempien kanssa nauravainen ja iloinen, ei juuri vierastanutkaan koskaan. Siellä hänelle tuodaan paljon leluja ja aktiviteetteja riittää. Sylissä paikallaan ei paljon pidetä, vaan jos on sylissä, saa olla myös mukana askareissa liikkumassa. Toisaalla vauva on itkuinen, usein isovanhemmat tulkitsevat vierastamiseksi..? Vaikka mielestäni ei sitä olekaan. Vaikka helpommin siellä vierastaakin, koska nämä isovanhemmat tykkäävät lykätä naamaansa ihan vauvan lähelle usein. Sylissä pidetään paljon, mutta paikallaan. Ehkä vauveli tylsistyy, kun on liikkuvaista sorttia? Vai ovatkohan nämä isovanhemmat jotenki jännittyneitä tms.? Molempia isovanhempia tavataan yhtä usein, ja molemmat ovat aivan hullaantuneita lapsenlapsestaaan. Mutta missähän vika kun siellä toisessa paikassa on usein itkuisuutta, vaikka me vanhemmatkin oltais paikalla?

 

[...]

En oikein näe, missä se "ongelma" on. Etköhän ota vähän turhaa stressiä siitä, miten vauvasi reakoi erilaisiin ihmisiin. Et sinä siihen voi paljoakaan vaikuttaa. Lapsi luo oman suhteensa isovanhempiinsa.

Omasta lapsuudestani muistan, että tykkäsin toisesta mummostani paljon ennemmän kuin toisesta. Toisen kanssa vain synkkasi paremmin ja toisen seurassa olin jotenkin jännittyneempi. Sellaisia ne ihmissuhteet on.

 

[Pirpana80]

Meillä on ollut tuo lapsen erilainen käyttäytyminen ihan vastasyntyneestä lähtien. Omat vanhempani ovat lapsen kanssa, leikkivät ja antavat virikkeitä, tyttö on aivan hullaantunut näihin isovanhempiin. Mutta mieheni vanhemmat ovat paljon jäykempiä, koitaavat vieläkin pakosta sylissä pitää jo 1,7 vuoden ikäistä lasta ja olettavat, että se siinä sylissä pitäisi tykätä olla ja kuunnella aikuisten jorinoita. Tyttö ei ole heidän seurassaan samallalailla nauravainen, kuin toisten isovanhmpiensa kanssa. Mieheni isällä on vielä inhottava tapa toistaa kymmeniä kertoja joku sana/lause ylimairealla äänellä ja työntää kasvonsa tosi lähelle lasta.

 

[titta*]

Totta on, että lapsi luo itse omat suhteensa isovanhempiin. Siinä mielessä täähän ei oo mikään ongelma Mä vaan itse koen sen jotenki ikävänä... varmaan vielä enemmän koska vauva ei viihdy niin hyvin mun vanhempien seurassa. Mut just tuo kasvojen lähelle tunkeminen kuulostaa tutulta. Hmm.. teen sitä itsekin vauvalle mutta ei oo siitä vielä valittanut...pitää ehkä välttää vieraiden vauvojen kans.

 

[---]

Meillä oli vuoden ikäiseksi ihan sama juttu ja se nakersi erityisesti toista isoisää. Lapsi alkoi huutaa heti, kun näki isoisänsä ja viimeistään siinä vaiheessa, kun hän alkoi puhua. Nyt on yksi tapaaminen mennyt jo hyvin ja lapsi on naureskellut kaikille tasapuolisesti.