Vauvan ja isän suhde

[karhuemo]

Meillä on puolivuotias vauva ja mieheni pelkää, että vauva on jo liikaakin kiintynyt minuun eli äitiinsä. Itsekin olen samaa miettinyt. Toisaalta tuo on kai luonnollistakin, kun minä hoidan vauvaa päivät, kun isä on töissä.

Viime aikoina vauveli on siis itkeskellyt, jos isä on hoitanut vaikka minun kauppareissun ajan (ja rauhoittunut minun tultuani). Eikä soseiden syöttäminen meinaa onnistua isältä, itse olen jo omat niksini kehittänyt, joita toki miehelle yritän opastaa.

Emme taida olla ainoa perhe, jossa äiti on ykkönen

Pitäisi vain ymmärtää antaa enemmän hoitovastuuta miehelle, mutta melko hyvin olen vauvan itselleni ominut.

 

[Rieputarallaa]

Ja oot varmaan nyt sit tosi ylpeä itsestäsi?

 

[ap]

Ja oot varmaan nyt sit tosi ylpeä itsestäsi?

Ja miten tähän pitäs reagoida...?

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä varmaan miehen kannattas olla vauvan kanssa mahdollisimman paljon, ei se palvele kenenkään etua, että äiti vaan hoitaa vauvaa.

 

[Rieputarallaa]

Kyllä varmaan miehen kannattas olla vauvan kanssa mahdollisimman paljon, ei se palvele kenenkään etua, että äiti vaan hoitaa vauvaa.

Tässä sulle vastaus.

 

[Pessi]

Helpostihan siinä noin käy kun äiti on vauvan kanssa päivät ja isä töissä.
Enemmän hoitovastuuta isälle (kun on kotona), kuten itsekin olet ajatellut.

 

[ÄssänÄiti]

On varmaankin aika yleistä, että vauva kiintyy siihen ihmiseen eniten, kuka hänen kanssaan eniten on. Monestihan se on äiti. Kyllä se siitä alkaa tasaantumaan. Toivottavasti miehesi tajuaa, ettei se ole mitään "henkilökohtaista" häntä vastaan, vaan ihan luonnollista. Sinun varmaan kannattaa antaa lapselle ja isälle tilaa silloin, kun olette yhdessä kotona. On sitten helpompaa isällä ja vauvalla silloin, kun ovat kahdestaan.

 

[taavi]

Toi on kyllä hankalaa. Oon miettinyt samaa. Vauva on 6 viikkoa ja aluksi isä oli, isyysloman ajan, tosi aktiivinen. Nyt huomaan että aina vaan enemmän jää syrjään ja mulla on omat systeemit miten teen jutut. Tänä aamuna esimerkiksi hairahduin kysymään että oliko laittanut peppuun rasvaa vaippaa vaihtaessa ja sitten huomautin että kyllä se pitäis muistaa. Ja tietysti se otti sen kritiikkinä ja nokkiinsa

Ja muutenkin huomaan että mulla on päiväjärjestys ja ärsyttää jos mies haluaa aktivoida vauvaa silloin kun ite oon laskeskellut että olis hyvä jos vauva rauhoittuis unille. Oon huomannut esimerkiksi että yöt on rauhattomampia jos mies oikein leikittää vauvaa illalla, mutta kun toisaalta se on kotona vain iltaisin :/

Ja juu, eilen vauva oli herännyt unilta ennen aikojaan, minä en ollut kotona ja vauva oli huutanut tunnin yhtä soittoa miehen kanssa. Olis voinut soittaa mut hätiin, mutta päätti pärjätä ite. Ei kyllä jättänyt vauvaa yksin huutamaan vaan piti sylissä koko ajan. Kyllä mua vähän sydämestä otti

 

[ll]

peukkuja teille tääl on kans puol vuotias

 

[ap]

Kyllä varmaan miehen kannattas olla vauvan kanssa mahdollisimman paljon, ei se palvele kenenkään etua, että äiti vaan hoitaa vauvaa.

Tässä sulle vastaus.

Miksiköhän täällä palstalla usein saa kamalat haukut niskaansa kun kaipaisi lähinnä vertaistukea.

Jos osaat Sörhis lukea niin huomaat kyllä, että tiedän jo vastauksen ongelmaan, en nyt sentään niin typerä ole.

"Pitäisi vain ymmärtää antaa enemmän hoitovastuuta miehelle, mutta melko hyvin olen vauvan itselleni ominut".

 

[Carlos74]

Joo, no täälä jo on hyvät neuvot annettukin. Meidän 2,5v "vauvalle" ei vieläkään välillä kelpaa kuin äiti, mut johtunee pitkälti juuri siitä syystä, että äiti suurimmaksi osaksi hoitaa :/
Ei kai tohon asiaan tosiaan ole muuta ratkaisua, kuin se että isä on vaan enemmän lapsen kanssa. Ja kärsivällisyyttä.

 

[ap]

Toi on kyllä hankalaa. Oon miettinyt samaa. Vauva on 6 viikkoa ja aluksi isä oli, isyysloman ajan, tosi aktiivinen. Nyt huomaan että aina vaan enemmän jää syrjään ja mulla on omat systeemit miten teen jutut. Tänä aamuna esimerkiksi hairahduin kysymään että oliko laittanut peppuun rasvaa vaippaa vaihtaessa ja sitten huomautin että kyllä se pitäis muistaa. Ja tietysti se otti sen kritiikkinä ja nokkiinsa

Ja muutenkin huomaan että mulla on päiväjärjestys ja ärsyttää jos mies haluaa aktivoida vauvaa silloin kun ite oon laskeskellut että olis hyvä jos vauva rauhoittuis unille. Oon huomannut esimerkiksi että yöt on rauhattomampia jos mies oikein leikittää vauvaa illalla, mutta kun toisaalta se on kotona vain iltaisin :/

Tää on kuin meiltä! Onneks teillä vauva vasta niin pieni, että on mahdollista antaa isän osallistua enemmän. Ja ei kai se myöhäistä ole meilläkään

 

[ap]

peukkuja teille tääl on kans puol vuotias

Kiitos!

 

[Hoodrat]

Ja juu, eilen vauva oli herännyt unilta ennen aikojaan, minä en ollut kotona ja vauva oli huutanut tunnin yhtä soittoa miehen kanssa. Olis voinut soittaa mut hätiin, mutta päätti pärjätä ite. Ei kyllä jättänyt vauvaa yksin huutamaan vaan piti sylissä koko ajan. Kyllä mua vähän sydämestä otti

No mutta ole iloinen, että ei soittanut. Eniten v****aa sellaiset uusavuttomat miehet, jotka soittaa joka asiasta. Minä olisin ainakin kiitollinen siitä. Ei se lapsi siihen kuole vaikka huutaakin vähän aikaa!

 

[taavi]

Toi on kyllä hankalaa. Oon miettinyt samaa. Vauva on 6 viikkoa ja aluksi isä oli, isyysloman ajan, tosi aktiivinen. Nyt huomaan että aina vaan enemmän jää syrjään ja mulla on omat systeemit miten teen jutut. Tänä aamuna esimerkiksi hairahduin kysymään että oliko laittanut peppuun rasvaa vaippaa vaihtaessa ja sitten huomautin että kyllä se pitäis muistaa. Ja tietysti se otti sen kritiikkinä ja nokkiinsa

Ja muutenkin huomaan että mulla on päiväjärjestys ja ärsyttää jos mies haluaa aktivoida vauvaa silloin kun ite oon laskeskellut että olis hyvä jos vauva rauhoittuis unille. Oon huomannut esimerkiksi että yöt on rauhattomampia jos mies oikein leikittää vauvaa illalla, mutta kun toisaalta se on kotona vain iltaisin :/

Ja juu, eilen vauva oli herännyt unilta ennen aikojaan, minä en ollut kotona ja vauva oli huutanut tunnin yhtä soittoa miehen kanssa. Olis voinut soittaa mut hätiin, mutta päätti pärjätä ite. Ei kyllä jättänyt vauvaa yksin huutamaan vaan piti sylissä koko ajan. Kyllä mua vähän sydämestä otti

 

[Rukoilijasirkka]

Kyllä varmaan miehen kannattas olla vauvan kanssa mahdollisimman paljon, ei se palvele kenenkään etua, että äiti vaan hoitaa vauvaa.

Tässä sulle vastaus.

Miksiköhän täällä palstalla usein saa kamalat haukut niskaansa kun kaipaisi lähinnä vertaistukea.

Jos osaat Sörhis lukea niin huomaat kyllä, että tiedän jo vastauksen ongelmaan, en nyt sentään niin typerä ole.

"Pitäisi vain ymmärtää antaa enemmän hoitovastuuta miehelle, mutta melko hyvin olen vauvan itselleni ominut".

Mä en halunnut haukkua. Olet ihan oikein ajatellut, hyvä, että olet huomannut asian.

 

[ap]

Kyllä varmaan miehen kannattas olla vauvan kanssa mahdollisimman paljon, ei se palvele kenenkään etua, että äiti vaan hoitaa vauvaa.

Tässä sulle vastaus.

Miksiköhän täällä palstalla usein saa kamalat haukut niskaansa kun kaipaisi lähinnä vertaistukea.

Jos osaat Sörhis lukea niin huomaat kyllä, että tiedän jo vastauksen ongelmaan, en nyt sentään niin typerä ole.

"Pitäisi vain ymmärtää antaa enemmän hoitovastuuta miehelle, mutta melko hyvin olen vauvan itselleni ominut".

Mä en halunnut haukkua. Olet ihan oikein ajatellut, hyvä, että olet huomannut asian.

En sua tarkoittanutkaan, vaan tuota Sörhistä Anteeksi turhat haukut

 

[yks kanssa]

Meidän vauva on jo 10 kuinen, mutta mietin noita samoja juttuja. Jotenkin on vaan paljon helpompaa hoitaa itse vauvaa, kun tietää miten se käy helpoiten. Mun mielestä on ihan luonnollista, että vauva kaipaa sitä ihmistä, jonka kanssa on puoli vuotta ollut melkein koko ajan, lisänä vielä maidon haju. Meillä on nykyään sellanen systeemi, että kun mies iltaisin kotona, niin hoitaa iltapuuhat, eli kylvyn ja puuron ja minä hoidan koiran ulkoilutuksen. Viikonloppuaamuina sama juttu, isi hoitaa aamupuuhat ja minä koiran. Meillä vauva itkee jo isin perään, kun lähtee. Oli ihana huomata, miten hyvältä se miehestä tuntuu..

 

[meillä]

mies alusta asti osallistunut tosi hyvin ja olen hänen antanutkin osallistua ja tehdä omalla tavallaan, kysynyt myös joskus neuvoa (meillä esikoinen), koska miehellä mielestäni parempi maalaisjärki. Mutta silti lapsi ollut todella kiinni minussa. Mies kotona melkein yhtä paljon siis kuin minä.

Vasta viime aikoina, lapsi nyt siis n 1v3kk, lapsi huolii miehenkin (tai jonkun muun) hoitamaan, jos olen itse paikalla. Menee siis nykyisin oma aloitteisesti isän, mummon tai jonkun muun syliin halittavaksi ja hoidettavaksi, kun ennen en kelvannut kuin minä jos olin siis paikalla. Jos en ollut paikalla, antoi kyllä isänsäkin hoitaa ihan hyvin.

 

[taavi]

Ja juu, eilen vauva oli herännyt unilta ennen aikojaan, minä en ollut kotona ja vauva oli huutanut tunnin yhtä soittoa miehen kanssa. Olis voinut soittaa mut hätiin, mutta päätti pärjätä ite. Ei kyllä jättänyt vauvaa yksin huutamaan vaan piti sylissä koko ajan. Kyllä mua vähän sydämestä otti

No mutta ole iloinen, että ei soittanut. Eniten v****aa sellaiset uusavuttomat miehet, jotka soittaa joka asiasta. Minä olisin ainakin kiitollinen siitä. Ei se lapsi siihen kuole vaikka huutaakin vähän aikaa!

Joo totta kyllä Ja sain rauhassa olla taloyhtiön kokouksessa Ihailtavat hermot sillä kyllä, ite en ole koskaan joutunut noin pitkään kestämään huutoa kun mulla on nää kaksi Maagista Asetta käytössäni...

 

[taavi]

Miksköhän mun viesti tuli kahteen kertaan?

 

[meillä]

mies alusta asti osallistunut tosi hyvin ja olen hänen antanutkin osallistua ja tehdä omalla tavallaan, kysynyt myös joskus neuvoa (meillä esikoinen), koska miehellä mielestäni parempi maalaisjärki. Mutta silti lapsi ollut todella kiinni minussa. Mies kotona melkein yhtä paljon siis kuin minä.

Vasta viime aikoina, lapsi nyt siis n 1v3kk, lapsi huolii miehenkin (tai jonkun muun) hoitamaan, jos olen itse paikalla. Menee siis nykyisin oma aloitteisesti isän, mummon tai jonkun muun syliin halittavaksi ja hoidettavaksi, kun ennen en kelvannut kuin minä jos olin siis paikalla. Jos en ollut paikalla, antoi kyllä isänsäkin hoitaa ihan hyvin.

lisään vielä, että mietin tätä itsekin paljon. Tällaisen lapsen kanssa on todella helppo mennä siihen että hoitaa itse kokonaan ja mies jää paitsioon jne..
Kiitän onneani että älysin asiaa vauvasta lähtien ajatella ja yrittää sille jotain tehdä. Uskon myös, että vielä tulee vaihe, jolloin äiti on ihan tyhmä ja vain isä kelpaa

 

[meilläkin]

mies alusta asti osallistunut tosi hyvin ja olen hänen antanutkin osallistua ja tehdä omalla tavallaan, kysynyt myös joskus neuvoa (meillä esikoinen), koska miehellä mielestäni parempi maalaisjärki. Mutta silti lapsi ollut todella kiinni minussa. Mies kotona melkein yhtä paljon siis kuin minä.

Vasta viime aikoina, lapsi nyt siis n 1v3kk, lapsi huolii miehenkin (tai jonkun muun) hoitamaan, jos olen itse paikalla. Menee siis nykyisin oma aloitteisesti isän, mummon tai jonkun muun syliin halittavaksi ja hoidettavaksi, kun ennen en kelvannut kuin minä jos olin siis paikalla. Jos en ollut paikalla, antoi kyllä isänsäkin hoitaa ihan hyvin.

lisään vielä, että mietin tätä itsekin paljon. Tällaisen lapsen kanssa on todella helppo mennä siihen että hoitaa itse kokonaan ja mies jää paitsioon jne..
Kiitän onneani että älysin asiaa vauvasta lähtien ajatella ja yrittää sille jotain tehdä. Uskon myös, että vielä tulee vaihe, jolloin äiti on ihan tyhmä ja vain isä kelpaa

joo ja aluksi luulin että johtuu imettämisestä, lapsi vaistoaa että tuo "pitää hengissä", mut ei se niin ole. Lopetin imetyksen ja sama homma jatkuu, lapsi on todella paljon perääni, nyt n 1v. Vaikka siis isä yhtä paljon kotona.

 

[alastulossa mättää]

Meillä kyllä on enempi iskän perään.. ja mä siis päivisin kotona pojan kanssa (11kk) Alusta asti vaipanvaihto, kylvetys, lapsen seurana olo, jos iltasin hereillä on ollut miehen hommia, nyt toki tasaantunut kun käyn itsekin välistä töissä, mutta isä on hoitanut niin paljon kuin ollut mahdollista niin vauvaa. Ehkä teillä se siitä lähtee kun annat vaan miehen hoitaa ja olla lapsen kanssa. Ja mikä tärkeintä OMALLA tyylillään. Miehenkin loppuu mielenkiinto jos äiti sörkkii omia neuvoja joka väliin, mulle mies ainaki sano jossain välissä että hän tekee näin piste..

 

[meah]

Jotenkin on vaan paljon helpompaa hoitaa itse vauvaa, kun tietää miten se käy helpoiten.

Onkohan tämä se äitien yleinen "harhaluulo"...?

On helpompi hoitaa itse, kuin seistä vieressä ja neuvoa, miten se tapahtuu helpoiten, eikö niin ?

Mä en sano tätä pahalla kenellekään, mutta miksei naisihmiset voi ymmärtää, että se mies saattaa itse keksiä itselleen helpoimman ja mukavimman tavan tehdä ne asiat, jos ei seiso vieressä hönkimässä niskaan? Jos se tapa on vähän erilainen kuin oma, niin ei se tarkoita että se on sen huonompi, väärempi tai vaikeampi.

Kyllä se sitten kysyy, jos jossain asiassa menee sormi suuhun.

Lisäksi on aina parempi sanoa "mä tekisin/teen näin." kuin tyylillä
"Näin se pitää tehdä/tee näin."

Sellainen päsmäröinti vie vähänkin itsetunnon ja innon toiselta, ja sitten ollaan jossain vaiheessa siinä tilanteessa, että mamma on ihan burn outissa kun kaikki pitää hoitaa itse, koska lapsi suurinpiirtein vierastaa isäänsä.