vauvan iltaitkuista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mitä teen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mitä teen

Vieras
Eli meillä aivan ihana ja aurinkoinen 2,5kk ikäinen poika. Nyt ongelmaksi ovat tulleet illat, lähinnä nukkumaanmeno. Eli heti kun alan himmentää valoja ym. valmistella yötä varten, alkaa poika itkeä. Itku muuttuu kamalaksi huudoksi siinä vaiheessa, kun olen laskemassa häntä omaan sänkyynsä. Sen jälkeen saattaa remuta (huutaa pää punaisena) tai itkeskellä 2-3 tuntiakin. Rauhoittuu kyllä sitteriin, olalle ja joskus äidin rinnoille. Tutit ja muut ei auta. Vaippa on kuiva ym. perustarpeet tyydytetty. Eli mikä voisi olla? Poika kyllä nukkuu kiltisti yön yli heräten 1-2 krtaa syömään, kunhan vaan saa unenpäästä kiinni. Voisko tää nyt olla sitä yliväsymystä? Näitä itkuja on nyt tullut 3 iltana ja alkaa aina samaan aikaan eli prikulleen silloin, kun pitäisi mennä nukkumaan.
Lisäksi mietin sitä, et kun poika nukkuu vaan kahdet päikkärit, et kandesko mun laittaa se viel yksille päikyille tuossa alkuillasta? Eli nukkuu aamupäivästä 1-1,5h unet, sit iltapävällä 2-2,5h unet. Yöunet on 11-12h. Ja herää noilta iltapäiväunilta klo 17-17.30 aikaan ja yöunille oltas menossa tuossa 20-20.30 aikaan. Neuvokaas nyt ekakertalaista!
 
jos otat viereen on vaikee opettaa omaan sänkyyn..suosittelen hellää silitystä ja vaikka rauhoittavaa jutustelua/tuutulaulua. jos tutti ei kelpaa kokeile unirättiä..eli joku pehmeä riepu tai unilelu poskea vasten rauhoittaa. keinuta sänkyä kevyesti..liike rauhoittaa. älä nostele heti ekasta ähinästä/huudosta sylkkyyn(vaikka mieli tekisi) koska vauva oppii että älähtämällä saa heti palvelua.. itse myös nukuttelin sisällä levotonta vauvaa joskus vaunuissa ja siirsin hiljaa nukahtaneen omaan sänkyynsä.. nämä siis omia kokemuksiani, ja meillä ne toimivat. lapset oppivat nukkumaan heti omassa sängyssään
 
meillä vauva saa nukkua vieressä jos iin haluaa. siihen kainaloon rauhoittuu oman äidin viereen. nukkukoon siinä vaikka 10 vuotiaaksi jos haluaa. kyllä se poika sit siitä siirtyy omaan sänkyyn kun haluaa.
 
Se tässä ihmetyttääkin, kun poika on vauvasta asti nukkunut omassa sängyssään et mikä nyt on tullut..?? Eli ei ole kertaakaan nukkunut perhepedissä, vieressä ym.
 
Meillä nukahti tuon ikäisenä (ja aika usein vieläkin 11kk) syliin. Nykyään kyllä nukahtaa päiväkodissa helposti pinnasänkyyn ja illalla omaankin jos vanhemmilla on kärsivällisyyttä katsoa 1/2tuntia tai tunnin verran iloisen lapsen pomppimista.
Eli ota syliin ja pidä siinä "tiukasti" keinuttaen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Se tässä ihmetyttääkin, kun poika on vauvasta asti nukkunut omassa sängyssään et mikä nyt on tullut..?? Eli ei ole kertaakaan nukkunut perhepedissä, vieressä ym.

meillä oli samanlaista..se on ohimenevää..kun päivällä saa tarpeeksi hellyyttä ja huomiota ja syliä..ei ole tarvetta nukuttaa vieressä. pienikin vauva oppii. isompana on sitten vaikeempi jos haluaa esim. aikaa miehen kanssa ja kömpii väliin nukkumaan..ole siinä sitten. kyllä aviovuode ainakin meillä kuuluu meille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiia:
äiti kolmelle: tarkotatko nyt ettei meidän vauva sit saa päivällä tarpeeksi huomiota je hellyyttä jos illallahaluaa äidin kainalossa nukkua?

tää on omaa kokemusta verrattuna omassa kaveripiirissäni. itse roikotin jokaista sylissä päivät niin sain nukkua yöt. en tarkota että teillä olisi niin.
kolmen lapsen kokemusta naan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Siis annanko mä huutaa sen siel sängyssään ja sit silittelen, laulelen, juttelen hänelle ym. ?

näin toimin itse..ja toiminut kolmen pojan kanssa. eivät montaa iltaa huutaneet kun oppivat ettei nostella syliin. imetin kyllä yöllä..mutta nälkäitkun tunnistaa..tästä huomioitkusta siis.
 
ei miedän vauva tarvii päivisin kanniskella. vien sänkyyn kun on päiväunien aika. sinne nukahtaa uniriepu silmillä ja tutti suussa. illalla sit asettuu usein tissille josta joskus nostan omaan sänkyyn ja jaoskus annan nukkua vieressä.
 
Äiti kolmelle: Oliko teillä se iltaitku sellasta oikein huutavaa.. alkaa pienellä kitinällä joka voimistuu aivan järkyttäväksi huudoksi. Tutin tai tissin tarjoaminen vaan pahentaa ränkkyämistä meillä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mitä teen:
Rauhoittuu kyllä sitteriin, olalle ja joskus äidin rinnoille. Tutit ja muut ei auta. Vaippa on kuiva ym. perustarpeet tyydytetty.


Se on toi ikä... Että kaipaa syliä paljon. Meillä ainakin molemmilla on tuon ikäisenä olleet illat levottomia. Helpottaa sitten taas ajan kanssa. Minun mielestä 2,5kuinen on vielä niin pieni että saa nukahtaa syliin tai viereen. Kyllä sitä ehtii sitten vähän vanhempana opettaa omaan sänkyyn nukahtamaan.

Itse en antaisi huutaa vaan ottaisin syliin ja rauhottelisin ja kokeilisin taas hetken päästä sänkyyn uudelleen. Tai antaisin nukahtaa syliin tai imettäisin pitkällään että nukahtaisi siihen. Mutta kukin tekee tyylillään!
:flower:
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Äiti kolmelle: Oliko teillä se iltaitku sellasta oikein huutavaa.. alkaa pienellä kitinällä joka voimistuu aivan järkyttäväksi huudoksi. Tutin tai tissin tarjoaminen vaan pahentaa ränkkyämistä meillä.

jeps..itse koin että on helpompaa rauhoittaa sänkyyn kun nostaa syliin. kaverini sitten nosti kun ahdisti vauvan itku..meillä nukuttiin jo kun heillä vielä valvottiin ja kannettiin ja pidettiin vieressä yöt. pitkällä ajalla ajateltuna suosittelen omaan sänkyyn opettamista..vauva oppii että se on turvallinen paikka.. sinne voi nukahtaa. mun mielestä vanhempana opettaminen on hermoja raastavaa..kun osaavat pistää hanttiin. sitä korjaa mitä kylvää.
 
Me ollaan kyllä otettu poika syliin ja kapaloitu. Sit olen odottanut hetken ja ottanut rinnalle omaan sänkyyn, johon on nukahtanut. Siitä sitten olen nostanut omaan sänkyyn.. Tätä ollaan jouduttu toistamaan useinkin illan aikana, koska joskus on havahtunut, kun olen siirtänyt omaan sänkyyn,et huuto on alkanut uudelleen.
 
Mä luulen, että on sellainen vaihe. Me ei jaksettu huudattaa kun silittelytkään ei auttaneet, niinpä otettiin sänkyyn ja nyt nukahtaa aika ok, ja nukkuu ne syötön välit ok. Ikää tosin jo 9kk. Nukkui hyvin pinniksessä aikansa, mutta sitten se huutaminen tuli kuin salama kirkkaalta tavaalta. n. kaksi kk sitten otettiin perhepetiin. Kova tarve on olla lähellä yöllä vaikka päivisinkin ollaan paljon sylissä. Meidän poika kokeilee välillä nukahtamisen jälkeenkin kädellä, että olen varmasti vielä siinä. Painiskeliln pitkään sen sänkyyn ottamisen kanssa myös noista samoista syistä (että tottuuko ikinä takaisin omaan sänkyyn), mutta sitten tuo tarve saada yöt edes jotenkin hoidettua meni sen pelon ohi. Nykyisin on rinnalla ennen kuin nukahtaa ja yöllä kahdesti. Kokeilin myös tuota veivaamista sylin ja pinniksen väliä, mutta se itku tuli joka kerta, niin en sitten sitäkään halunnut jatkaa.
 
Heips,

Meillä poika 3 kk. Teki tota samaa viimevkolla muutamana iltana. Meillä nukutaan perhepedissä. Ekana iltana tilanne alko siitä, kun poika nukku tissille, ja yritin kääntää sen massulleen, koska nukkuu niin paremmin. Poika heräs ja alko huutaan, mutta rauhottu tissille. Taas kääntöyritys joka sai aikaan täydellisen riemastumisen. Poika alkoi huutaa täysillä eikä mikään auttanu. Oli lähdettävä evakkoon sängystä pojan kans jotta mies sai nukkua...Useampi tunti huutoa, kantaa piti ja kävellä samalla, muu ei auttanu. Sitte en enää jaksanu, laitoin vaunuun ja koitin heijata. Välillä tarjosin tissiä, ei auttanu. Sitte väsähti, huoli tissin ja mentiin nukkuun. Mahalleenkääntöä en enää arvannut yrittää:).

Seur. yö ok, ei huutoa. Sitä seur. yö anoppilassa yökylässä, taas huutoa. Huuto alkoi kun mentiin pojan kans nukkuun, ja tarjosin tissiä. Siitä alkoi muutaman tunnin huutosessio, jota yritettiin vaimentaa tolla kantamisella/kävelemisellä. Sitte yhtäkkiä rauhottu ja päästiin nukkuun.

Kotona seur.yö sama huuto. Alko taas heti kun nukuun mentiin ja tissiä tarjosin. Nyt päätin että öisin ei kantopalvelua tipu. Annoin pojan huutaa meidän sängyssä, välillä silitin ja juttelin ja tissiä koitin tarjota. En ottanut syliin. Huusi n. 30 min ja lopetti. Kattella killisteli ja jopa naureskeli. Sitte alko taas huuto. Sitten huuto alkoi pätkiä, ja tarjottu tissi kelpasi. Ja nukahti.

Tuosta aikaa 2 yötä. Eikä oo yrittäny poju huutaa. En tiedä mikä ton aiheutti, paitsi eka krt johtu kai yliväsymyksestä. Mutta meillä autto tavallaan tuo että anto huutaa, kun ei hätää ole, ja ite on kokoaika vieressä rauhallisena. Hieman hankalaa tuo huudatus, kun esikko koululainen ja mies töissä ja aamulla aikanen herätys. Haluan heille mahdollisuuksien mukaan kunnon yöunet.

Perhepeti meillä just siksi ku poika ei rauhotu muuten illalla nukkuun. Päiväunet nukkuu omassa pinniksessä omassa huoneessa mutta ku ilta tulee, ei saa omaan sänkyyn, vielä...Ihme juttu sinällään, mikä ton illan tekee, ettei rauhotu omaan sänkyyn...
 
Ajattelinkin tänään kokeilla nukuttamista meidän sänkyyn. Eli tissutan siinä iltasyötön ja kun nukahtaa, siirrän omaan petiin. Saa nähdä auttaako.. Eilen tämä tekniikka puri. Olen todella heikkohermoinen tuon itketyksen suhteen =( Eli kauheaa antaa toisen vain huutaa..
 

Yhteistyössä