Vauva vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja orvokki79
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

orvokki79

Uusi jäsen
10.05.2015
2
1
3
Olipa huono otsikko. Niin kuin heitä noin vain saadaan... Ikääkin minulla on jo 36 vuotta.

Tämä tuli nyt ajankohtaiseksi miettiä, kun posti toi kutsun sterilisaatioon. Lähes jo unohdin olevani siinä jonossa, kun se on kestänyt yli puoli vuotta, sillä olen jonottanut siihen perinteiseen sterilisaatioon, joka tehdään nukutuksessa. Operaation opullisuus ahdistaa. En näköjään ollutkaan tehnyt päätöstä.

Lapsia on, 4-15-vuotiaita, poikia ja tyttöjä. Kaikilla on sama isä ja on hyvin epävarmaa, suostuisiko hän vielä viidettä harkitsemaankaan... Minä jaksaisin vielä ja haaveilen vauvasta. Olen näköjään suurperheäiti-tyyppiä. Neljäs saatiin seitsemän kuukauden yrityksen jälkeen. Tosin samaan aikaan rakennettiin taloamme, joten puolisoa näki harvoin... Kolme ensimmäistä on saatu peräkkäin hyvin nuorena.

Apua... miten vauvakuumeen saa pois? En varmaan nyt pysty tuohon sterilisaatioon menemään. Se pitää perua/siirtää. Jos miettii sitten sitä, että viides saataisiin, niin lapsilla olisi ikäeroa ainakin 5 vuotta. Se on tosi paljon. Onko kokemuksia sellaisesta ikäerosta? Pitää puhua puolison kanssa. Kun ensin pääsisi omista ajatuksistaan selville.:unsure:
 
Eikai näihin oo yhtä oikeaa vastausta. Mun "kokemuksella" ja äitinikin kertomana (4 lasta) se vauvakuume ei lopu missään vaiheessa. Eikä lapsia tekemällä :D. .edelleen kuulemma vois haluta vauvan ja lapsen vaikka ikää on 80 :). Jos on tyypiltään sellainen niin niin se taitaa vaan olla.
Se on sitten eri asia kannattaako tai vieläkö. Toisaalta asia pitää miettiä niin ettei sit 5v päästä harmita
Mun lapsilla on melkein 4v ikäeroa ja käytännössä oli hyvä mut sisarusten se on sitä että yhteisiä leikkejä ei toistaiseksi löydy kun harvoin. Pienin ku sotkee ja isompi on pian kouluiässä. Kaverit on ne jotka merkkaa :)
Mulla itsellä ikäeroa seuraavaan siskoon on 9v ja sitä ylöspäin. Olin tavallaan "ainoa lapsi" mutta sit 18v ylöspäin ollaan oltu toki tärkeitä toisillemme.
 
  • Tykkää
Reactions: orvokki79
Kehottaisin myös perumaan sen sterilisaation, koska se on niin lopullista ja jos kerta haluaisit vielä sen yhden lapsen. Sua varmasti kaduttaisi, jos nyt jättäisit sen mahdollisuuden käyttämättä, että vielä saisit vauvan. Eiköhän miehesikin ymmärrä tämän ja voi myös vielä haluta lasta, kun asiaan kypsyttelee. (y)

Mun lapsilla on just se 5 v ikäeroa ja en ole kokenut sitä mitenkään huonona asiana. Vanhempi on tyttö ja nuorempi poika, joten senkin takia leikit/kiinnostuksen kohteet tahtovat olla varsinkin myöhemmin erilaisia. Meillä tyttö tykkäsi hoitaa pikkuveljeä kun oli pieni, mutta eivät ole kovin koskaan leikkineet yhdessä, sellasta puuhastelua ja nahisteluakin aika paljon, mikä taitaa kuulua kaikkien sisarusten elämään. ;) Nyt tyttö on teini iässä ja poikakin 10 v. joten kuilu heidän välillään on toki kasvanut ikäeronkin ja sukupuolen takia. Lapsillani on eri isät, joten en siksikään ole koskaan ajatellut, että olisipa lapsillani pienempi ikäero, päinvastoin. :) Nyt sitten haaveillaan kolmannesta lapsesta uuden mieheni kanssa ja eka yrityskuukausi juuri meneillään. :D

Tsemppiä sinulle päätökseen ja mihin ikinä päädyttekin! :)
 
  • Tykkää
Reactions: orvokki79
Täällä ollaan saman aiheen äärellä. Puoli vuotta sitten ei ollut vauvahaaveista tietookaan ja nyt se ajatus viidennestä polttaa mielessä jatkuvasti! En uskalla edes puhua kenellekään tuttaville tai perheelle ajatuksesta, kun tiedän, että hulluksi luulevat. Mies haluaa myös, joten ihan yksin en "hullu" ole:D. Mutta toisaalta pelottaa, onko siinä mitään järkeä? Elämä tuntuu viikko viikolta helpommalta, kun lapset alkaa olla muutakin kuin pelkkää taaperoa. Miksi sotkea tämä just nyt uudella vauvalla? Toisaalta jos venytetään vuosia eteenpäin haaveilua, on meillä sitten yksinäinen iltatähti, kun sisarukset jo kouluiässä. Todella inhottavaa puntarointia puoleen ja toiseen. Enkä varsinkaan haluaisi sanoa, ettei enään ikinä yhtään lisää...o_O
 
Täällä ollaan saman aiheen äärellä. Puoli vuotta sitten ei ollut vauvahaaveista tietookaan ja nyt se ajatus viidennestä polttaa mielessä jatkuvasti! En uskalla edes puhua kenellekään tuttaville tai perheelle ajatuksesta, kun tiedän, että hulluksi luulevat. Mies haluaa myös, joten ihan yksin en "hullu" ole:D. Mutta toisaalta pelottaa, onko siinä mitään järkeä? Elämä tuntuu viikko viikolta helpommalta, kun lapset alkaa olla muutakin kuin pelkkää taaperoa. Miksi sotkea tämä just nyt uudella vauvalla? Toisaalta jos venytetään vuosia eteenpäin haaveilua, on meillä sitten yksinäinen iltatähti, kun sisarukset jo kouluiässä. Todella inhottavaa puntarointia puoleen ja toiseen. Enkä varsinkaan haluaisi sanoa, ettei enään ikinä yhtään lisää...o_O

Juu ymmärrän täysin,koska ei mekään olla viitsitty hiiskahtaa kenellekään että alettu yrittämään lasta koska ihan taatusti leimattas hulluksi. Me kun ollaan oltu yhdessä reilu vuosi mutta asuttu yhdessä jo viime kesästä tosi tiiviisti sekä mentiin kihloihinkin silloin ja puhuttu yhteisestä lapsesta jo tovin. Itekään en uskonut enää haluavani lapsia kun nuorimmainen on erityislapsi jonka kanssa arki ollut haastavaa,joten moni varmasti kyseenalaistaa meidän jaksamisen,jota itsekin välillä pohtii mutta en myös halua odottaa koska mahdollisuudet raskautua vähenee koko ajan mitä vanhemmaksi tulee. Uskon että asiat järjestyvät parhain päin. Meillä on kuitenkin toimiva tukiverkosto pojan suhteen. Enkä usko että jäämme yksin toivon mukaan tulevan lapsenkaan kanssa. :)
 
Kiitos kommenteista. :) Elämä voi tosiaan yllättää. En tiedä, mihin suuntaan tämä kääntyy. Operaatio on nyt peruttu. Saattaisin vielä yhden lapsen toivoakin, kaikkien sukulaisten ja ystävien järkytykseksi. :ROFLMAO:

On eri asia, toteutuuko toiveeni. Jotta miehenkin mielestä ideani on hyvä, täytyy aika suuria muutoksia tapahtua. Aion nyt syksyyn asti pohdiskella.
 
  • Tykkää
Reactions: Neitonen_82
Varmaan hyvä, että peruit. Se on niin lopullista kuitenkin. Itsekkin yritän malttaa odottaa ainakin kesän yli. Jospa mielikin vielä muuttuisi? Meidän esikko vasta 6v ja loput kolme siihen perä perään, niin tavallaan tahtoisin lähemmäs 3v ikäeroa nyt neloselle ja vitoselle. Tavallaan myös tahtoisin olla haluamatta mitään. Asunto käy ahtaammaksi, auto käy ahtaaksi, jaada, jaada... Mutta rakastan niin lapsia, äitiyttä. :ROFLMAO: Miksi näitäkin asioita pitää edes suunnitella!
 
Täällä sama tilanne, mutta tosin alkaa olla aika lailla jo sillä mielellä että vielä yksi tulisi. Minullakin ikää kohta 34v ja edellisestä liitosta kolme lasta 15v, 12v ja 9v, joten ikä eroa tulee, mutta en mä sitä ajattele. Mulla on itselläni 12 vuotta nuorempi veli ja itse tykkäsin aivan älyttömästi hoitaa häntä ja kun muutin pois kotoa niin otin veljeni hoitoon paljon.

Minulla on lapsillani muutoinkin aika isot välit. ja hyvi ovat leikkineet kasvettuaan yhdessä, ei samalla tavalla kun jos olis hyvin saman ikäiset mutta tärkeitä ovat toisilleen. Minulla lapset ovat puhuneet jo pitkään että pitäisi saada pikkusisar joten hekin varmaan tykkäävät ideasta vaikken vielä ole asiaa maininnutkaan.
Puolisollani ei ole ennestään lapsia.

Hyvä että peruit operaation, niin saat lisä aikaa miettiä.
 

Yhteistyössä