Vauva täytti vuoden ja aviomies petti

[vierailija]

Mitenkä tän lyhyesti kirjoittais.. No meillä aviomiehen kanssa 9 vuotta yhteiseloa takana. Meidän ensimmäinen lapsi on vuoden ikäinen. Pari kuukautta sitten aviomies oli baarissa ystävänsä kanssa ja tuli vasta aamulla kotiin. Myönsi olleensa hotellissa yön vieraan naisen kanssa. Myönsi pettäneensä. Maksoi hotelli meidän yhteisistä rahoista.

Tämä tuli täysin yllättäen. Olen aina luottanut mieheeni 100%. Kukaan ei olisi uskonut että hän tekisi noin.

Ennen pettämistä kesä meni meillä riidellessä. Lapsen hoito on ollut aina vain minun vastuullani. Yöt valvon minä, vuoden jo
valvonut. Hoidan syöttämiset ja leikit, kaiken. Olen niin väsynyt.. Mietin, että mitä mä tuolla ukolla teen? En haluisi särkeä perhettä. Rakastan miestäni mutta sisälläni kuohuu. Mies katuu mutta tuntuu että hänen elämänsä jatkuu normaalisti. Pettäminen on puhuttu totaalisesti läpi. Mutta ite oon niin rikki. Mies petti koska kesä meni riidellessä ja rakkaus mua kohtaan oli vähentynyt. Siinä syy.

Onks täällä kohtalontovereita?
Muilla mielipiteitä?
Voiko pettämisen yli päästä?

 

[vierailijatartar]

Tee sä samoin.

 

[vierailija]

Jos mies tosissaan katuu, niin laitat sen nyt vuorostaan hommiin. Kotitöitä ja lapsenvahtimista riittää varmasti. Käy myös itse hakemassa vähän piristystä aidan toiselta puolelta. Tekee hyvää. Tiedän kokemuksesta. Mies ei tule seikkailujaan lopettamaan, kun on vieraan makuun päässyt.

 

[vierailija]

On kokemusta. Mies petti ekan kerran kun esikoinen oli 3 kk. (tekstaili muille naisille ja antoi esim. autokyytejä). Annoin anteeksi, lupasi parantaa tapansa.

Toisen kerran petti kun toinen lapsi oli taas sen about 3 kk. Käynyt seksichateissa jne.

Joo, fyysinen suhde on pahempi, mutta mun ainoa neuvo on että eroa nyt kun se on vielä "helppoa". Älä tee lisää lapsia, älä tuhlaa enempää vuosia. Minä tein sen "virheen", tokikaan en meidän kuopusta kadu tippaakaan.

Ja ei minunkaan miehestä uskoisi kukaan kuuna päivänä... näin se menee. Miehet pettää, naisetkin. Ne kenestä ei uskois on pahimpia.

 

[vierailija]

Käymällä vieraissa ja pistämällä miehen kotitöihin et saa asiaa selvitettyä. Jos sitä ei asianmukaisesti käsittele, se tulee aina takaisin. Pettämisen lisäksi teillä on muita parisuhdeongelmia ja mies on valinnut niiden käsittelytavaksi pettämisen. Niihin pitää myös löytyä toinen ratkaisu. Pikkulapsiaikana ja varsinkin vauvavuonna pettäminen on minusta tosi alhaista.

Rakastat kuitenkin miestäsi ja olette keskenänne selvittäneet asiaa niin paljon kuin mahdollista. Jos haluat selvittää pystytkö todella antamaan anteeksi, menkää pariterapiaan. Väestöliitolla ainakin on jotain, sekä neuvolan kautta saattaa päästä johonkin perheterapiaan. Tuollaista asiaa ei mielestäni pysty käsittelemään kahdestaan. Terapian avulla pystyt myös vastaamaan kysymykseen, voiko sitä antaa anteeksi.

 

[vierailija]

Sen siitä saa, kun omii lapsen ja hylkää miehen. Oletko nyt onnellinen?

 

[vierailija]

Sen siitä saa, kun omii lapsen ja hylkää miehen. Oletko nyt onnellinen?

Kyllä se näissä lähes järjestään on niin että mies ei vastuuta otakkaan vaikka koitetaan väkisin nenän eteen työntää.

Meillä ihan sama että mies sysännyt vastuun molempien vauva-aikana minulle, olen uupunut, hormoonit, koliikit, imetykset sun muut siihen päälle. Mies "kokee olonsa yksinäiseksi" kun vaimo ei jaksa olla seireeni makkarissa enää sen jälkeen kun kaiken saa kotona hoitaa yksin. Ja sitten mies pettää. Tuttu tarina.

 

[vierailija]

Hyvä että myönsi. Jos olisi salaillut ja paljastunut muuten, olis vielä vaikeampaa.

Ehkä pääsisin pettämisen yli, mutten ikinä sen yli että mies ei hoida omaa vauvaansa. Sellaista ei voi ymmärtää.

Terapeutille voisitte mennä ja rauhassa katsella elämää eteenpäin, ei heti erota.

 

[vierailija]

No se että lapsi on vuoden, ei kyllä liity asiaan. Monen mies on pettänyt naisen ollessa synnyttämässä. Ei se katso aikaa tai paikkaa.

 

[vierailija]

Tämä tuli täysin yllättäen. Olen aina luottanut mieheeni 100%. Kukaan ei olisi uskonut että hän tekisi noin.

Yllätyitkö, minä en. Jos koko kesä on mennyt riidellessä, niin onko tuo nyt maailman seitsemäs ihme? Se että tuon kesän jälkeen jompi kumpi tai molemmat pettää, ei ole yllätys.

 

[vierailija]

Yllätyitkö, minä en. Jos koko kesä on mennyt riidellessä, niin onko tuo nyt maailman seitsemäs ihme? Se että tuon kesän jälkeen jompi kumpi tai molemmat pettää, ei ole yllätys.

Kaikkiin pitkiin suhteisiin mahtuu huonoja ja hyviä aikoja, mutta ei se silti tarkoita, että aina huonoina kausina mennään pettämään.

 

[vierailija]

On kokemusta. Mies petti ekan kerran kun esikoinen oli 3 kk. (tekstaili muille naisille ja antoi esim. autokyytejä). Annoin anteeksi, lupasi parantaa tapansa.

Toisen kerran petti kun toinen lapsi oli taas sen about 3 kk. Käynyt seksichateissa jne.

Joo, fyysinen suhde on pahempi, mutta mun ainoa neuvo on että eroa nyt kun se on vielä "helppoa". Älä tee lisää lapsia, älä tuhlaa enempää vuosia. Minä tein sen "virheen", tokikaan en meidän kuopusta kadu tippaakaan.

Ja ei minunkaan miehestä uskoisi kukaan kuuna päivänä... näin se menee. Miehet pettää, naisetkin. Ne kenestä ei uskois on pahimpia.

Ihan saman olen huomannut sekä tuttavien että omista kokemuksistani. Kenestäkään ei päältäpäin voi tietää, onko pettäjä vai ei. Usein juuri ne täydelliset isät, kiltit nörtit, hiljaiset hissukat ja kunnolliset aviomiehet ovat narahtaneet. Ne, joiden viimeiseksi uskoisi käyvän vieraissa. Vaimot ovat aina olleet totaalisen järkyttyneitä ja sanoneet, etteivät ikimaailmassa olisi uskoneet sitä omasta miehestään.

Itse olen joskus seikkaillut varattujen miesten kanssa ja todellakin joka lähtöön on miehiä ollut. Osa ei ole ollut ulkoisesti mitään machoja, mutta sängyssä olivat melkoisia petoja. Syyksi pettämiseen ovat kertoneet milloin mitäkin. Vaimo on haluton tai ei jaksa yhtä usein petipuuhia tai on erilaiset mieltymykset. Osa sanoo, että kotona saa seksiä paljon ja se on hyvää, mutta silti tekee mieli muitakin, vaihtelu virkistää. Tästä olen oppinut, että ikinä ei voi mennä takuuseen omasta puolisostaan.

 

[Jotuska]

Tee sä samoin.

Jätä tollanen ukko, pääset vähemmällä ja sulla ja lapsella menee varmasti paljon paremmin. Voimia.

 

[vierailija]

Miehen pitää jotenkin sovittaa rikkomuksensa (tuntuvalla tavalla) ja sitten myös alkaa huolehtia niistä yövalvomisista 50/50-periaatteella.

 

[vierailija]

Jätä tollanen ukko, pääset vähemmällä ja sulla ja lapsella menee varmasti paljon paremmin. Voimia.

Joo jätä ja anna lapsi miehen hoiviin.

 

[vierailija]

Tuttu tarina. Päätin "antaa anteeksi". No en vieläkään luota mieheen ja tuntuu, että odotan koska jää kiinni uudelleen. Terapiassa käymme edelleen. Asioita olen ottanut selvää ja tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu huono kiintymyssuhde lisää riskiä pettämiselle. Eli jos miehesi ei mene terapiaan selvittämään lapsuutensa traumoja niin varmasti uusii.

 

[vierailija]

Tuttu tarina. Päätin "antaa anteeksi". No en vieläkään luota mieheen ja tuntuu, että odotan koska jää kiinni uudelleen. Terapiassa käymme edelleen. Asioita olen ottanut selvää ja tutkimusten mukaan lapsuudessa koettu huono kiintymyssuhde lisää riskiä pettämiselle. Eli jos miehesi ei mene terapiaan selvittämään lapsuutensa traumoja niin varmasti uusii.

Ei siinä mistään traumoista ole kyse, kun on päässyt vieraan makuun. Intohimo hiipuu väistämättä jokaisessa suhteessa ja jotkut haluavat kokea sitä uudelleen ja uudelleen.

 

[vierailija]

Kaikkiin pitkiin suhteisiin mahtuu huonoja ja hyviä aikoja, mutta ei se silti tarkoita, että aina huonoina kausina mennään pettämään.

Harvoin hirveän hyvinä aikoina petetään. Joten kyllä sillä on erittäin vahva korrelaatio.

 

[vierailija]

Ihan saman olen huomannut sekä tuttavien että omista kokemuksistani. Kenestäkään ei päältäpäin voi tietää, onko pettäjä vai ei. Usein juuri ne täydelliset isät, kiltit nörtit, hiljaiset hissukat ja kunnolliset aviomiehet ovat narahtaneet. Ne, joiden viimeiseksi uskoisi käyvän vieraissa. Vaimot ovat aina olleet totaalisen järkyttyneitä ja sanoneet, etteivät ikimaailmassa olisi uskoneet sitä omasta miehestään.

Itse olen joskus seikkaillut varattujen miesten kanssa ja todellakin joka lähtöön on miehiä ollut. Osa ei ole ollut ulkoisesti mitään machoja, mutta sängyssä olivat melkoisia petoja. Syyksi pettämiseen ovat kertoneet milloin mitäkin. Vaimo on haluton tai ei jaksa yhtä usein petipuuhia tai on erilaiset mieltymykset. Osa sanoo, että kotona saa seksiä paljon ja se on hyvää, mutta silti tekee mieli muitakin, vaihtelu virkistää. Tästä olen oppinut, että ikinä ei voi mennä takuuseen omasta puolisostaan.

Näin se on, valitettavasti. Minulle on myös kaksi (ex) miestä laitelleet seksi/kaipailuviestejä vaikka olivat itse jo uudessa suhteessa. Molemmat on nykyään edelleen avoliitossa näiden naisten kanssa joiden selän takana ovat vehdanneet. Toinen on julkisessa virassa töissä, toinen taas on perustanut perheen, yksi lapsi heillä on ja toinen tulossa. Itse en noihin viesteihin silloin muinoin antanut vastakaikua, ajattelin vaan että tuollasta miestä en huoli. Mutta kappas keppanaa, 5 vuoden päästä löysin sen oman niin luotettavan mieheni - joka on oikea mummojen unelmavävy- vehtailemassa selkäni takana.

Jokseenkin tässä alkaa usko jo mennä koko miessukupuoleen. Toisaalta on minulla myös naispuolinen kaveri joka on tunnustanut pettäneensä miestään.

Ihan sama mitä aikoja parisuhteessa on. Jos ei voi olla uskollinen, pitää ottaa asiat puheeksi. Jos se ei auta, pitää erota. Oma mies sanoi minulle kaikki asiat vasta sitten kun oli jo muiden kanssa vehtaillut. Samperi sentään kun ei me vaimotkaan mitään ajatustenlukijoita olla. Ja meillä näkyy myös vahvasti se ettei mies osaa edelleenkään puhua juuri mistään vakavasta asiasta kunnolla. Ja kotoa se tapa varmasti juontaa.

 

[vierailija]

kotoa se tapa varmasti juontaa.

Tuossa on selityksen makua. Kyllä sitä aviovenettä kaksi soutaa ja yhdessä on opeteltava puhumaan. Tietysti sitten ihmetyttää, jos ei seurusteluaikanakaan puhuttu mistään, mutta samalla voi esittää kysymyksen, miksi tällainen nainen on mennyt yksiin ukon kanssa. Vikaa on aina molemmissa - eikä kukaan ihminen ole täydellinen. Yleensä parisuhteelta odotetaan kummallisia asioita, esim. henkeviä keskusteluja. Kyllä niillekin aikansa tulee, mutta melkoista raatamista ja vastuun kantamista vanhemmuus on suurelta osin.

 

[vierailija]

Tuossa on selityksen makua. Kyllä sitä aviovenettä kaksi soutaa ja yhdessä on opeteltava puhumaan. Tietysti sitten ihmetyttää, jos ei seurusteluaikanakaan puhuttu mistään, mutta samalla voi esittää kysymyksen, miksi tällainen nainen on mennyt yksiin ukon kanssa. Vikaa on aina molemmissa - eikä kukaan ihminen ole täydellinen. Yleensä parisuhteelta odotetaan kummallisia asioita, esim. henkeviä keskusteluja. Kyllä niillekin aikansa tulee, mutta melkoista raatamista ja vastuun kantamista vanhemmuus on suurelta osin.

Tarvii toki. Mutta milläs puhut jos toisen vastaus kaikkeen on en minä tiedä ja samalla tuijottelee vaivaantuneena varpaitaan.

Seurusteluaikana ei kyllä juuri tullut eteen tilanteita, joissa olisi pitänyt käydä läpi parisuhteen isoja kipupisteitä tai omia kriisejä. Lapset on se juttu monelle nimenomaan, joka ekan kerran pistää koko pakan aivan saatanan sekaisin. Onhan se ihan eri juttu olla kaksin, vastuut minimissä. Sit pakkaan tulee mukaan se
kolmas pieni jolla on vielä koliikki. Etukäteen toki ollaan puhuttu että sit kun vauva tulee niin tehdään niin ja näin ja molemmat hoitaa. Paskat. Se väsymys ja sitovuus lyö vasten kasvoja, nainen uupuu, mies pakenee... Vuoden univeloissa toisen naama alkaa vituttaa ihan huolella. Soppa valmis ja tämä on aika tavallinen tarina.

Totta tokin sekin että jos kolme vuotta jaksaa sitä paskaa ja sivussa koittaa edes jotenkin hoitaa sitä parisuhdetta, niin kyllä se siitä usein lähtee nousuun. Yksi kertoi että teki väkisin miehelle leivät joka aamu, vaikka oikeasti teki mieli sylkeä niihin. Mies ilahtui- avioliitto pelastui. Toki siihen muutakin liittyi, mutta karrikoitu esimerkki.

 

[vässykkämiehet]

Tarvii toki. Mutta milläs puhut jos toisen vastaus kaikkeen on en minä tiedä ja samalla tuijottelee vaivaantuneena varpaitaan.

Seurusteluaikana ei kyllä juuri tullut eteen tilanteita, joissa olisi pitänyt käydä läpi parisuhteen isoja kipupisteitä tai omia kriisejä. Lapset on se juttu monelle nimenomaan, joka ekan kerran pistää koko pakan aivan saatanan sekaisin. Onhan se ihan eri juttu olla kaksin, vastuut minimissä. Sit pakkaan tulee mukaan se
kolmas pieni jolla on vielä koliikki. Etukäteen toki ollaan puhuttu että sit kun vauva tulee niin tehdään niin ja näin ja molemmat hoitaa. Paskat. Se väsymys ja sitovuus lyö vasten kasvoja, nainen uupuu, mies pakenee... Vuoden univeloissa toisen naama alkaa vituttaa ihan huolella. Soppa valmis ja tämä on aika tavallinen tarina.

Totta tokin sekin että jos kolme vuotta jaksaa sitä paskaa ja sivussa koittaa edes jotenkin hoitaa sitä parisuhdetta, niin kyllä se siitä usein lähtee nousuun. Yksi kertoi että teki väkisin miehelle leivät joka aamu, vaikka oikeasti teki mieli sylkeä niihin. Mies ilahtui- avioliitto pelastui. Toki siihen muutakin liittyi, mutta karrikoitu esimerkki.

Aika osuvasti ilmaistu. Ihmettelen vain, missä on ne tarinat, jossa mies tekee uupuneelle äidille voileivät. Miksi aina naisen pitää ottaa raskain taakka kannettavaksi?

 

[epek]

Aika osuvasti ilmaistu. Ihmettelen vain, missä on ne tarinat, jossa mies tekee uupuneelle äidille voileivät. Miksi aina naisen pitää ottaa raskain taakka kannettavaksi?

No eipä se aina auta vaikka mies hemmottelisi miten paljon vaan. Jos toinen pettää niin sitten pettää, se ei ole petetyn syytä milloinkaan. Jokainen tekee omat päätöksensä.

 

[vierailija]

Tarvii toki. Mutta milläs puhut jos toisen vastaus kaikkeen on en minä tiedä ja samalla tuijottelee vaivaantuneena varpaitaan.

Seurusteluaikana ei kyllä juuri tullut eteen tilanteita, joissa olisi pitänyt käydä läpi...

Ei pidä mennä naimisiin, kun ei ole mitään muuta yhteistä kuin se suhde eli ette ymmärrä toisianne vaikka olette hiljaa, jaettua hiljaisuutta ei ole, vaan kumpikin vissiin siirtyy omiin maailmoihinsa. Seurusteluaikana pitää ottaa selville, miten mies handlaa kodin pyörityksen, miten laittaa sulle ruokaa, siivoaa, tiskaa, normaalit jutut. Kannattaa mennä itseensä ja miettiä miksei tullut tuota tehtyä. Sitten kun aletaan odottaa vauvaa, pitää heti tehdä tilanteet selviksi miehelle. Esim. vauvan pukeminen, ottaa esille vauvanukke ja käydä vuorotellen vaatteiden vaihto. Ja teetättää miehellä yhtä sun toista. Kun sen vauvan omii jo ennakolta eikä suhdekaan perustu kaksiseen kommunikointiin, tulos on mikä on. En suosittele ryntäämistä uuteen suhteeseen, koska itsellä ei ole perusasiat tiedossa tai hallussa, samaa soppaa siitäkin tulee.

 

[vierailija]

Ei pidä mennä naimisiin, kun ei ole mitään muuta yhteistä kuin se suhde eli ette ymmärrä toisianne vaikka olette hiljaa, jaettua hiljaisuutta ei ole, vaan kumpikin vissiin siirtyy omiin maailmoihinsa. Seurusteluaikana pitää ottaa selville, miten mies handlaa kodin pyörityksen, miten laittaa sulle ruokaa, siivoaa, tiskaa, normaalit jutut. Kannattaa mennä itseensä ja miettiä miksei tullut tuota tehtyä. Sitten kun aletaan odottaa vauvaa, pitää heti tehdä tilanteet selviksi miehelle. Esim. vauvan pukeminen, ottaa esille vauvanukke ja käydä vuorotellen vaatteiden vaihto. Ja teetättää miehellä yhtä sun toista. Kun sen vauvan omii jo ennakolta eikä suhdekaan perustu kaksiseen kommunikointiin, tulos on mikä on. En suosittele ryntäämistä uuteen suhteeseen, koska itsellä ei ole perusasiat tiedossa tai hallussa, samaa soppaa siitäkin tulee.

Ei näitä asioita saa seurusteluaikana mitenkään selville, koska vauvan teettämä työmäärä ja sitovuus tulee lähes jokaiselle yllätyksenä, eikä sellaista pysty harjoittelemaan mitenkään etukäteen. Ei kukaan itsestäänkään voi mennä sanomaan, millainen äiti tai isä tulee olemaan oikeasti ja miten pitkälle oma pinna ja jaksaminen riittää parin vuoden valvomisten ja univelkojen jälkeen.