Vauva opiskelun aikana?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Mietimme poikaystäväni kanssa lapsen hankkimista opiskelujen aikana. Olen aina halunnut olla suht nuori äiti (nyt 24 v) enkä ole koskaan tuntenut suurta paloa uran luomista kohtaan. Alustava suunnitelma on alkaa yrittämään lasta noin puolen vuoden kuluttua. Tämä tarkoittaisi sitä, että lapsi syntyisi kun poikaystävällä on yksi vuosi yliopistoa jäljellä ja minulla olisi 2 vuotta yliopistoa jäljellä. Valitettavasti ala jota opiskelen on hyvin käytäntöpainoitteista (paljon harjoittelua), jonka vuoksi joutuisin ottamaan vuoden tauon opinnoista. Ala jota opiskelen on tosin todella työllistävä ja ala jota poikaystäväni opiskelee on melko laaja myös + parempi yleinen työllisyystilanne maassa jossa asumme kuin Suomessa. Opintolainaa tosin kertyisi noin 35 000 euroa meille molemmille. Omistusasunto ja pieniä säästöjä kuitenkin löytyy. Tulevaisuuden arvaamattomuus vain pelottaa. Onko huono idea miettiä ensimmäisen lapsen tekoa jo nyt?
 
Minusta on hyvä hankkia lapset nuorena jos suinkin mahdollista, mutta itse olen nyt vanhempana opiskellut yliopistossa ja aloittaessani oli kaksi tarhaikäistä ja yksi koululainen ja siksipä suosittelen ensin hoitamaan opinnot kun olette kuitenkin edelleen nuoria. Lasten sairastelut ym. tuppaavat haittaamaan opintoja ensimmäisten vuosien ajan. Mieluummin lykkäisin töiden aloittamista kuin valmistumista.
 
En ole nyt varma oletko sisäistänyt sitä realismia mitä pikkulapsi aika on. Ei se opiskelu sujukaan välttämättä enää siinä tahdissa kuin nyt oletat.

Entä mitä ajattelit? Tuleeko lisääkin lapsia? Ja jos, niin jääkö opinnot edelleen?

Ei se klisee "hanki ensin ammatti ja työ" ole tuulesta temmattua. Eikä se tarkoita että olisit "uranainen". Työ takaa varmemmän toimeentulon. Mikä on ihan yhtä tärkeä juttu lapsen kannalta kuin mikä tahansa muu perustarve.

Se että haluat olla nuori äiti - sehän on sinun itsekeskeinen toive. Valitettavasti nykymaailmassa on osattava ajatella hieman laajemmin. Ennen oli toisin kun kaikille oli töitä. Jopa kouluttamattomille. Eihän tämä kiva juttu ole, mutta valitettavaa realismia
 
Kun itse opiskelin, niin aikaa tuntui olevan loputtomasti. Nyt kun olen työelämässä, aikaa on paljon vähemmän. Sanoisin, että opiskelun ja lasten yhdistäminen on helpompaa kuin työn ja lasten yhdistäminen.
 
Ei se klisee "hanki ensin ammatti ja työ" ole tuulesta temmattua. Eikä se tarkoita että olisit "uranainen". Työ takaa varmemmän toimeentulon. Mikä on ihan yhtä tärkeä juttu lapsen kannalta kuin mikä tahansa muu perustarve.

Tuo ajattelu on johtanut siihen, että lasten hankinta viivästyy nykyään tavattoman myöhään. Mm. 29-vuotiaista miehistä Suomessa yli 90% on lapsettomia. Hyvin usein lasten hankinta jää vakinaisen työn saantia odottelevilla niin myöhäiseen ajankohtaan, että haluttua lapsilukua ei biologisista syistä enää pystytä saamaan täyteen.

Vauras elämä ei myöskään lapselle ole mikään perustarve. Ei lapsi kasva kieroon, vaikka esim. joutuisikin asumaan omakotitalon sijasta kerrostalossa.
 
Lapsia hankitaan sitten, kun ne kyetään elättämään sataprosenttisesti itse, omalla työllä ja/tai säästöillä. Tämä maa ei kestä yhtään lisää Kelan elättejä. Hormonihuuruisuus ei ole oikeutus typerille päätöksille.
 
Rivien välistä voi helposti lukea, että tässä on taas yksi potentiaalinen kotona lorvija, joka haaveilee helposta elämästä yhteiskunnan ja/miehen rahoilla, kunhan putkauttaa lapsia maailmaan tasaiseen tahtiin.

Lapsia ei hankita, ellei niiden elättämiseen ole omia edellytyksiä.
 
Lapsia hankitaan sitten, kun ne kyetään elättämään sataprosenttisesti itse, omalla työllä ja/tai säästöillä. Tämä maa ei kestä yhtään lisää Kelan elättejä. Hormonihuuruisuus ei ole oikeutus typerille päätöksille.
Itse olet ilmeisesti kieltäytynyt lapsilisistä ja jopa äitiyspakkauksesta? Tuettua terveydenhoitoa, päivähoitoa ja koulutusta ette myöskään ota vastaan?
 
Itse olet ilmeisesti kieltäytynyt lapsilisistä ja jopa äitiyspakkauksesta? Tuettua terveydenhoitoa, päivähoitoa ja koulutusta ette myöskään ota vastaan?
Et ilmeisesti ymmärtänyt pointtia? Ei sinänsä yllätä. Äitiyspakkaus, lapsilisät, terveydenhuolto ja koulutus TUKEVAT lasten hankintaa. Lasten hankinnan MAHDOLLISTAA vanhempien oma toimeentulo, ei yhteiskunnan jakamat tuet.

Jeesus, miten tahmeaa sakkia tällä palstslla pyörii.
 
Itse olen seurannut sivusta viiden ryhmäläisemme perheellistymistä opintojemme aikana. Jokainen heistä on saanut jatkettua opintojaan (myös hän joka sai kaksoset) ja pystynyt keskustelemaan opettajien kanssa tiettyjen kurssien suorittamista etänä jne. Harjoitteluistakin on pystynyt paikan kanssa neuvottelemaan kuinka ne suoritetaan (tekeekö lyhyempää päivää muutaman viikon pidempään jne.). Yhteistä heille kaikille on se, että heillä on hyvä tukiverkosto, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Myös koulun tuki vaikuttaa paljon eli opettajien joustavuus on myös avainasemassa.

Kehottaisin miettimään omia prioriteetteja ja sitä mitä itse haluaa elämässä, mutta myös sitä kuinka paljon kumppani pystyy/on halukas tukemaan lapsiarjessa. Onko hänen esimerkiksi mahdollista olla lapsen kanssa kotona puolta vuotta, jotta sinä voisit jatkaa opintoja aikaisemmin?

Tulevaisuutta ei kukaan voi ennustaa, silloin on vain pärjättävä sillä mitä siinä tilanteessa on. Pienikin voi antaa odottaa itseään ja sen jälkeen raskaus kestää 9 kuukautta, jolloin on vielä paljon hyvää aikaa opiskella.(y)
 
Jos olette vieraassa maassa ilman tukiverkkoja, niin opiskelun ja pienen lapsen hoidon yhdistäminen voi olla haastavaa. Lapset sairastavat, ja sairaspäivien järjestely voi olla hyvin vaikeaa opintojen kärsimättä. Työssäkäyvä vanhempi kun harvoin saa jäädä kotiin huolehtimaan sairaasta lapsesta, jos puoliso on opiskelija. Ja opintojen käytännön harjoitteluistahan ei ihan niin vain olla pois, tai koko systeemi alkaa sakkaamaan ja valmistuminen venymään.
Sun ei tarvitse kuitenkan kovin kauaa odotella ennen kuin voitte alkaa ihan tosissaan haaveilla lapsesta, olet silti vielä nuori kun valmistut. Useimmissa opinnoissa opiskeluaikaa voi vielä lyhentää huolellisella suunnittelulla kovastikin. Jos sulla on siinä ylimääräistä energiaa, niin mitäs jos tiivistäisit opiskelutahtia sillä motivaatiolla, että mitä nopeammin valmistut, sitä nopeammin saat alkaa valmistautua tulevaan lapseen.
Ja teet mitä teet, niin selvitä nyt ainakin, miten nykyisesä maassasi opiskelija saa pitää äityslomaa ja perhevapaita, vai saako pitää ollenkaan. Jos opinto-oikeus on vain tietylle ajalle, ja perhevapaiden pitäminen sitä syö, ei sulla ole mitään joustoa siinä tilanteessa, jossa lapsi on esimerkiksi niin sairas tai vaativa, että haluaisit olla vielä hetken kotona häntä hoitamassa. Pahimmillaan käy niin, että opinto-oikeus loppuu, olet ongelmissa ja sulla on lainaa mutta ei tutkintoa. Tutkintojärjestelmä voi olla hyvin armoton eri maissa. En lähtisi itse ihan vähässä kumassa ottamaan riskejä näin isoissa asioissa, jos ei voi luottaa siihen, että systeemi tarvittaessa tukee, joustaa ja ymmärtää.
 
Lapset saadaan.
Ei lapsia tosta vaan tehdä.

Mulla kävi tuuri kun hääyön aamuna vaimo pissasi tikkuun ja sanoi olevansa raskaana. No, oltiin otettu jokunen vuosi ennakkoa.
Vaimo opiskeli silloin.
Hengissä selvittiin.
 

Yhteistyössä