Juuri 8 kk täyttänyt poikavauva on jonkin aikaa kopsutellut päätään ihmisiä (ainoastaan omia vanhempiaan) ja pinnasängyn laitoja vasten. Olen kuullut, että jotkut vauvat voivat tehdä niin, kun eivät saa tahtoaan läpi tai muuten vaan suuttuvat, mutta oma vauvani hakkaa päätään lähinnä innostuessaan. Ja nauraa makeasti päälle. Toisaalta olen kuullut, että pään hakkaaminen voisi olla oire jostain. Vielä toistaiseksi hakkaaminen on ollut mietoa, lähinnä sellaista kopsuttelua, mutta ilmassa ikään kuin leijuu ensimmäisen kovan lyönnin uhka ja sitä myöten vauvan loukkaantuminen. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Onko tämä ns. normaalia, vai tulisiko asiasta olla huolissaan? Poika on oppinut noin kuukausi sitten seisomaan tukea vasten ja opettelee nyt seisomista ilman tukea. Konttaa huoneesta toiseen ja tutkii maailmaa hyväntuulisena. Mutta sitten tämä outo päivittäinen kopsuttelu, joka aiheuttaa hieman huolta. Kiitos vastauksista! Hyvää alkavaa vuotta!
Vauva hakkaa päätään, muilla vastaavia kokemuksia?
- Viestiketjun aloittaja vom
- Ensimmäinen viesti
Ylivilkas (6kk) vauva -kohtalotovereita? - Keskustelut - Vauva.fi
Jos olet kovin huolestunut, ole ihmeessä yhteydessä Neuvolaan/lääkäriin.
Meillä tätä pään hakkaamista esim. oveen(lattialla istuen) oli lapsella n. 10-12kk:n ikäisenä jonkin aikaa ja jäi sitten pois.
Tilanteet sattuivat kun lapsi ei saanut tahtoaan periksi, suuttui.
Lapsi on tänään aivan terve, reipas eskarilainen=)
Oikein Mukavaa tulevaa v. 2011!!:wave:
Jos olet kovin huolestunut, ole ihmeessä yhteydessä Neuvolaan/lääkäriin.
Meillä tätä pään hakkaamista esim. oveen(lattialla istuen) oli lapsella n. 10-12kk:n ikäisenä jonkin aikaa ja jäi sitten pois.
Tilanteet sattuivat kun lapsi ei saanut tahtoaan periksi, suuttui.
Lapsi on tänään aivan terve, reipas eskarilainen=)
Oikein Mukavaa tulevaa v. 2011!!:wave:
Viimeksi muokattu:
selkeä oirehan tuo on. Jos vauva siis huvikseen tosiaan läiskii päätänsä ihmisten päitä vasten, lattiaa tai kirjoja tai muita vasten ja näennäisesti tuntuu vieläpä suuresti nauttivan siitä. Se on ensimmäisiä merkkejä adhd:sta. minä itse aloitin sen 7 kk vanhana, siskoni vasta kaksivuotiaana. mutta kaikilla meillä on adhd, nyt myös tyttäreni tekee sitä. On nyt vuoden vanha.
kiukuspäissään tai huomionhakuna lapsi paiskoo päätä tosi kovaa, niin että usein se viimein sattuu kovasti, adhd lapsi vaan "kopsuttelee" sitä innoissaan milloin mihinkin.
kiukuspäissään tai huomionhakuna lapsi paiskoo päätä tosi kovaa, niin että usein se viimein sattuu kovasti, adhd lapsi vaan "kopsuttelee" sitä innoissaan milloin mihinkin.
Höpö höpö ziki. Anteeksi vaan.
Tunnen henk.kohtaisesti enemmän tai vähemmän kehitysvammaisia lapsia joilla päänhakkaus on yleinen oire. Yleensä yli 1-2 vuotiaana. Mutta monella pienellä vauvalla ja taaperolla se on TODELLA YLEISTÄ ja NORMAALIA. . Vammaisen lapsen päänhakkaaminen on jotain muuta kun kopsuttelua ja naurua päälle. Se on itkua, ahdistunutta oloa, keino millä lapsi purkaa pahaaoloa jos/kun ei osaa muuten ilmaista itseään. Ymmärrän, että asia voi varmasti huolettaa ja paljon, mut sanoisin että lakkaa murehtimasta. VAIKKA se olis oire jostain,niin sen näyttää aika,ei murehtiminen :hug:. Se on ihan yleistä ja normaalia, usko vaan
Tunnen henk.kohtaisesti enemmän tai vähemmän kehitysvammaisia lapsia joilla päänhakkaus on yleinen oire. Yleensä yli 1-2 vuotiaana. Mutta monella pienellä vauvalla ja taaperolla se on TODELLA YLEISTÄ ja NORMAALIA. . Vammaisen lapsen päänhakkaaminen on jotain muuta kun kopsuttelua ja naurua päälle. Se on itkua, ahdistunutta oloa, keino millä lapsi purkaa pahaaoloa jos/kun ei osaa muuten ilmaista itseään. Ymmärrän, että asia voi varmasti huolettaa ja paljon, mut sanoisin että lakkaa murehtimasta. VAIKKA se olis oire jostain,niin sen näyttää aika,ei murehtiminen :hug:. Se on ihan yleistä ja normaalia, usko vaan
Meillä kanssa kopsutellaan päätä. kaikista eniten sitä tapahtuu nukkumaan mennessä, jolloin päätä hakataan patjaan. Ei siis sitä pään kääntelyä puolelta toiselle vaan otsaa patjaan. Seinä ja vanhemmat kelpaa kanssa kopsuttelun paikaksi. Meillä poika on 10 kk ja tehnyt ainakin pari kuukautta tota. Koskaan se ei liity suuttumiseen vaan pikemminkin innostumiseen. Poika on tosi tyytyväinen ja reipas lapsi, joka on seissyt ja kontannut ½-vuotiaasta alkaen. Mä olen ajatellut, että se on vaan joku "juttu" mutta nyt tietty rupes hieman huolestuttamaan. Maanantaina on neuvola, joten täytyypä kysäistä siellä.
Meillä esikoinen harrasti kanssa päänkopsuttelua. Varsinkin, kun ei saanut tahtoaan läpi kumautteli päätään lattiaan harmistuksissaan. Ja muistan kyllä, että mullakin oli joskus musta silmä, kun tyttö poksautti päällä-juurikin joskus 8kk-1 vuosi. Varmaan piti sitä osin leikkinäkin, kun aina sanottiin: Auts! Ei! (ei tainnut vielä ymmärtää satuttavansa) Meillä ongelma ratkaistiin hankkimalla konttauskypärä. Kysyin kyllä neuvolastakin- eikä siellä osattu asiasta olla huolissaan, kun kehittyi muuten normaalisti.
Mukavaa tätä vuotta! Voithan kysäistä neuvolasta, jos itseä epäilyttää. Niin ja meidän päänpoksuttelija on terve nti 14 vee.
Mukavaa tätä vuotta! Voithan kysäistä neuvolasta, jos itseä epäilyttää. Niin ja meidän päänpoksuttelija on terve nti 14 vee.
Kiitos vastauksista! Oli helpottavaa lukea, että muut ovat kokeneet jotain vastaavaa, ilman että siihen on liittynyt mitään sen kummempaa. Synnytys oli meillä hieman dramaattinen, ja ehkä sen tähden sitä kyttää täällä kaikenlaisia oireita. Meidänkin vauva on kuitenkin kehittynyt normaaliin tahtiin, motorisesti hieman keskivertoa nopeamminkin.
Luin tuon vauva.fi:n ketjun ylivilkkaista vauvoista ja tuli mieleen, että on varmasti vaikeaa vetää rajaa siihen, mikä on temperamenttia, mikä häiriötä. Omasta lapsestani sanottakoon vielä, että hän on itse asiassa nopeaa motorista kehitystä ja uteliaisuutta lukuunottamatta rauhallinen tapaus. Sellainen jota kutsutaan usein "helpoksi vauvaksi". Mutta oli mitä oli, Kauniskuun neuvo lakata murehtimasta ainakin toistaiseksi on varmasti järkevä. ADHD:stä luettuani, sain käsityksen, että tuon ikäisille vauvoille ei missään tapauksessa voi edes tehdä vielä diagnoosia. Mutta tulipahan ADHD kerta heitolla tutuksi. Kiitos siitä ziki. Ja tuossa lukiessani mietin, että koulussa lapsella on tietenkin sitä helpompaa, mitä paremmin hän mukautuu opetukseen ja luokkaan. Ja mikäli lapsen on siihen vaikeaa mukautua, häntä luonnollisesti auttaa jos hänen tarpeensa otetaan huomioon opetuksessa tai ryhmän koossa. Silti se, että näinä päivinä kaikki keskiarvosta poikkeava on "häiriötä", tuntuu hieman tasapäistävältä ja lokeroivalta.
Viikonloppua!
Luin tuon vauva.fi:n ketjun ylivilkkaista vauvoista ja tuli mieleen, että on varmasti vaikeaa vetää rajaa siihen, mikä on temperamenttia, mikä häiriötä. Omasta lapsestani sanottakoon vielä, että hän on itse asiassa nopeaa motorista kehitystä ja uteliaisuutta lukuunottamatta rauhallinen tapaus. Sellainen jota kutsutaan usein "helpoksi vauvaksi". Mutta oli mitä oli, Kauniskuun neuvo lakata murehtimasta ainakin toistaiseksi on varmasti järkevä. ADHD:stä luettuani, sain käsityksen, että tuon ikäisille vauvoille ei missään tapauksessa voi edes tehdä vielä diagnoosia. Mutta tulipahan ADHD kerta heitolla tutuksi. Kiitos siitä ziki. Ja tuossa lukiessani mietin, että koulussa lapsella on tietenkin sitä helpompaa, mitä paremmin hän mukautuu opetukseen ja luokkaan. Ja mikäli lapsen on siihen vaikeaa mukautua, häntä luonnollisesti auttaa jos hänen tarpeensa otetaan huomioon opetuksessa tai ryhmän koossa. Silti se, että näinä päivinä kaikki keskiarvosta poikkeava on "häiriötä", tuntuu hieman tasapäistävältä ja lokeroivalta.
Viikonloppua!
Neuvolasta kysäisin ja ei sielläkään oltu yhtään huolissaan. Kuulemma helposti kuuluu tähän ikään. Nyt kun asiaa oikein mietin niin viimeaikoina meillä on kopsuteltu päätä paljon vähemmän ja meillähän ollaan pari kuukautta vanhempia kuin ap:n vauva.