Vauraimman viidenneksen tulojen kasvaessa talouskasvu heikkenee. Jos taas vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy!

Vauraimman viidenneksen tulojen kasvaessa talouskasvu heikkenee. Jos taas vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy!

Suomalaisten eriarvoistuminen heikentää maamme talouskasvua
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007644185.html
Pääomatulojen progressiivinen verotus tasoittaisi repeämää suurituloisimpien ja muiden kansalaisten välillä.

Globaalien tutkimusten mukaan parempi taloudellinen tasa-arvo eli vähäiset tuloerot yhteiskunnassa hyödyttävät talouskasvua. Kansainvälisen valuuttarahaston tutkimus osoittaa, että vauraimman viidenneksen tulojen kasvaessa talouskasvu heikkenee.

Jos vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy. Vähävaraiset ja keskiluokka ovat merkittävimpiä talouskasvun tekijöitä monista yhteen linkittyneistä taloudellisista ja yhteiskunnallisista syistä johtuen. Rikkaimmat esimerkiksi käyttävät pienemmän osuuden tuloistaan kulutukseen. Eriarvoisuuden kasvaessa köyhien terveys ja koulutusmahdollisuudet heikkenevät, mikä vähentää heidän tuottavuuttaan kokonaistalouden kannalta.

Esimerkiksi OECD:n tutkimusten mukaan Suomen talouskasvu vuosina 1990-2010 olisi ollut viidenneksi korkeampi, jos tuloerot eivät olisi tuona aikavälinä merkittävästi suurentuneet. Talouskasvulle parhaillaan (11/2020) eduskunnan käsittelyssä oleva verolain pykälä 66a olisi myös askel väärään suuntaan, koska se tuottaisi lisää tuloerojen kasvua.

Eriarvoisuudesta eivät hyödy edes rikkaimmat. Yli 20 OECD-maan välinen vertailu ja Yhdysvaltojen osavaltioiden välinen vertailu osoittaa hyvinvoinnin olevan suurempaa kaikissa tuloluokissa, jos tuloerot ovat kohtuulliset. Kohtuulliset tuloerot hyödyttävät sekä vähävaraisia että vauraimpia: Vähäisten tuloerojen maissa eliniän odote kaikissa tuloluokissa on pidempi ja psyko-sosiaaliset ongelmat vähäisemmät.

Taloudellisesti eriarvoisissa yhteiskunnissa on enemmän mielenterveysongelmia, liikalihavuutta, lapsikuolleisuutta, väkivaltarikoksia, ja vankeustuomioita kuin tulonjaoltaan tasa-arvoisemmissa maissa. Tämä löydös ei selity vain köyhien paremmalla tilanteella tasa-arvoisissa maissa vaan näkyy kaikissa tuloluokissa.

Talouskasvua ja hyvinvointia siis hyödyttäisi kaikkein varakkaimpien henkilöiden veroprosentin kasvattaminen, erityisesti pääomatulojen verojen saattaminen veroprogression piiriin, mitä kannattaa 70% suomalaisista (KL 23.11.2020). Näin voisimme rahoittaa korona-ajan tuomaa taloudellista taakkaa ja talouden ekologista siirtymää.
https://www.kestavyyspaneeli.fi/2020/11/27/suuret-tuloerot-heikentavat-talouskasvua/

 

Nyt kun koronavirusepidemia kurittaa kansantalouttamme, Suomen valtio on joutunut ottamaan velkaa talouden elvyttämiseksi. Samalla pohditaan, millä velka maksetaan.

Suuria pääomatuloja ansaitsevien suomalaisten verotuksen kiristämistä ei yleensä edes mainita keinoja pohdittaessa, vaikka pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi ja Suomen varakkain promille maksaa tuloistaan veroja keskimäärin vain 34 prosenttia – saman osuuden kuin noin 50 000 euroa vuodessa ansaitsevat.

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi

Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi | Tieto&trendit

www.stat.fi

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."


Verotuksen muutoksilla on myös kansalaisten tuki. Syksyllä julkistetun Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushankkeen kyselyn mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista haluaisi soveltaa progressiivista verotusta myös pääomatuloihin.

YLE: Kaikista vastaajista 68 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että "pääomatuloja pitäisi verottaa progressiivisesti samaan tapaan kuin ansiotuloja: veroprosentin pitäisi olla sitä korkeampi mitä enemmän pääomatuloja".

Koronan jälkihoito: liki puolet kansalaisista odottaa, että valtion velanhoito vaatii menoleikkauksia

Kyselyn vastaajista suurituloiset ovat vähiten halukkaita veronkorotuksiin – harva kannattaa työajan pidentämistä.

yle.fi

Suomalaisten rikkain kymmenesosa on kaksinkertaistanut reaalisen tulotasonsa vuoteen 1995 verrattuna, kun taas kaikkien muiden tuloluokkien reaalinen tulotaso on pysynyt jokseenkin samana. Oletuksen vastaisesti talouskasvun hyöty ei olekaan valunut alemmille tulotasoille.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat päinvastoin, että taloudellinen tasa-arvo ja vähäiset tuloerot hyödyttävät talouskasvua. IMF:n tutkimuksen mukaan talouskasvu heikkenee, jos vauraimman viidenneksen tulot kasvavat. Vastaavasti talouskasvu kiihtyy, jos vähävaraisimman 20 prosentin tulotaso kohenee.

 

Minä en pidä perusteltuna että erilaisia tuloja yleensäkään on eli kaikki henkilön tulot lasketaan tuloiksi ja verotetaan täysin samanarvoisina yhtäläisen progressiivisen henkilöverotuksen mukaan. Olisiko liian yksinkertaista? Ei tarvitse sitten verosuunnitella tai muuten kikkailla.

 

Mites ne verovapaat säätiöt, esim Helsingin Sanomain Säötiö, ja herlinit? Pannaanko verolle, vai koskevatko tulevat verojen kiristykset vain tavallisia mökin mummoja ja pappoja?

 

Jos vaurain viidennes kyllästyy Suomen verotukseen ja muuttaa pois Suomesta, niin sen jälkeen köyhin viidennes kuolee nälkään.

 

Minä en pidä perusteltuna että erilaisia tuloja yleensäkään on eli kaikki henkilön tulot lasketaan tuloiksi ja verotetaan täysin samanarvoisina yhtäläisen progressiivisen henkilöverotuksen mukaan. Olisiko liian yksinkertaista? Ei tarvitse sitten verosuunnitella tai muuten kikkailla.

Samaa mieltä paitsi että ei progressiivisuutta. Ainoastaan tulokertymän alussa olisi pieni progressiivinen porras eli esim. ensimmäinen 10000 euroa olisi verovapaata ja sen jälkeen jokaista tienattua euroa verotettaisiin tasaprosentilla. Tuo prosentti määräytyisi sen mukaan miten paljon rahaa julkinen sektori tarvitsee välttämättömien toimintojensa yläpitämiseen.

 

"Jos vähävaraisimman 20 prosentin tulot kasvavat, talouskasvu kiihtyy."

Siitä sitten vaan töihin kiihdyttämään talouskasvua.

 

Samaa mieltä paitsi että ei progressiivisuutta. Ainoastaan tulokertymän alussa olisi pieni progressiivinen porras eli esim. ensimmäinen 10000 euroa olisi verovapaata ja sen jälkeen jokaista tienattua euroa verotettaisiin tasaprosentilla. Tuo prosentti määräytyisi sen mukaan miten paljon rahaa julkinen sektori tarvitsee välttämättömien toimintojensa yläpitämiseen

Niin paljon ei saada veroja kerättyä ettei julkinen sektori saisi sitä tuhlattua ja joutuisi vielä tekemään velkaa.

 

Niin paljon ei saada veroja kerättyä ettei julkinen sektori saisi sitä tuhlattua ja joutuisi vielä tekemään velkaa.

Sen takia pitääkin tarkaan määritellä se rahoituksen taso, joka on välttämätöntä yhteiskunnan toimimiselle. Se ja vain se kerätään verottamalla. Kaikki muu raha on kansalaisten omaisuutta.

 

Sen takia pitääkin tarkaan määritellä se rahoituksen taso, joka on välttämätöntä yhteiskunnan toimimiselle. Se ja vain se kerätään verottamalla. Kaikki muu raha on kansalaisten omaisuutta.

Vihervasemmiston mielestä 100% on just sopiva taso verotukselle.

 

Taloustieteilijöiltä tyrmäys: Tuloerot eivät ole kasvaneet
VEIKKO JARMALA | 28.11.2020 | 11:21- päivitetty 28.11.2020 | 11:22
Mauri Kotamäen mukaan tuloerojen kehitys muistuttaa ”kuolleen aivokäyrää”.
Tuloeroissa ei ole ollut tosiasiassa havaittavissa kasvua yli 20 vuoteen, huomauttaa entinen Suomen Pankin ekonomisti, tohtori Juha Itkonen.
– Väännetään vielä iso kuva rautalangasta: Suomessa tuloerot eivät ole kasvaneet 20 vuoteen. Kun jotkut puhuvat kasvusta vuoteen 1995 verrattuna, he viittaavat tapahtumiin yli kaksi vuosikymmentä sitten, Itkonen kirjoittaa twiitissään.
– Älkää hyvät ihmiset luottako tyyppeihin, jotka jättävät tämän kertomatta, hän sanoo.
Julkisuudessa muun muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) on todennut, että koronakriisi todennäköisesti kiihdyttää yhteiskunnan eri päiden etääntymistä toisistaan.
– Köyhyyden kokemukset ovat nykyään syvempiä kuin pitkään aikaan ja vauraiden vauraus kasvaa entisestään, Sanna Marin totesi lauantaina Ilta-Sanomille antamassaan haastattelussa.
Myös Kauppakamarin pääekonomisti, tohtori Mauri Kotamäki kertoo pitävänsä Itkosen tavoin väitettä tuloerojen kasvusta pohjattomana. Hänen mukaansa tuloeroja mittaava gini-kerroin osoittaa, etteivät suhteelliset tuloerot ole kasvaneet. Lisäksi pienituloisuusaste on aiempiin vuosikymmeniin verrattuna historiallisen alhaista.
–Gini-kerroin on tällä vuosituhannella kuin kuolleen aivokäyrä – suhteelliset tuloerot eivät ole kasvaneet. Eikä pienituloisuuskaan kovalla äänellä kelloja soita, Kotamäki toteaa.

Taloustieteilijöiltä tyrmäys: Tuloerot eivät ole kasvaneet | Verkkouutiset

Mauri Kotamäen mukaan tuloerojen kehitys muistuttaa "kuolleen aivokäyrää".

www.verkkouutiset.fi

 

Mites ne verovapaat säätiöt, esim Helsingin Sanomain Säötiö, ja herlinit? Pannaanko verolle, vai koskevatko tulevat verojen kiristykset vain tavallisia mökin mummoja ja pappoja?

SDP halusi institutionaalisille sijoittajille eli näille Kojomoille, Nuorisosäätiöille, Sipilän-, Herlinin- ym. henkilösäätiöille 3-5%:n lähdeveron, mutta keskustapuolue ei suostunut siihen hallitusneuvotteluissa. Jopa EK ja kokoomus oikein vaatimalla vaativat ettei keskustapuolue suostu yhteisöjen lähdeveroon.


”Täysin epärealistinen ajatus” – EK yrittää estää sdp:n esittämän uuden veron

”Täysin epärealistinen ajatus” – EK yrittää estää sdp:n esittämän uuden veron

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

"Elinkeinoelämän järjestöt EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät vetoavat hallitusneuvotteluihin osallistuviin puolueisiin, jotta sdp:n ajamaa institutionaalisten sijoittajien lähdeveroa ei toteutettaisi."

Mitä ihmettä. Saataisiin ay-liikkeen Kojomo verolle jota oikeisto on itkeskellyt, mutta nyt se ei kelpaakaan? Ai niin, myös elinkeinoelämän järjestöjen ja muut oikeiston yhteisöt joutuisivat lähdeverolle

 

Jos vaurain viidennes kyllästyy Suomen verotukseen ja muuttaa pois Suomesta, niin sen jälkeen köyhin viidennes kuolee nälkään.

Ne olisivat lähteneet jo, jos olisivat lähteäkseen. Harkimokin sanoi että ei ne muualla pärjää, siellä on kilpailu paljon kovempaa. Mars vaan kunniavelan maksuun, eli maksukyvyn mukaiseen verojen maksuun! Suomitalkoissa koronakriisin jälkeen tarvitaan nyt kaikkia. Se ei saa olla varakkailla ja suurituloisilla vapaaehtoista, kuten Sipilän, Orpon ja Soinin porvarihallituksessa kiky.

 

Osakesäästäjien puheenjohtajan professori Rothoviuksen mukaan noin 4%:in osinkovero kaikkien osingonsaajien maksamana tuottaisi verotuloja yhtä paljon kuin nykyinen lähinnä piensijoittajien maksama osinkovero. Yhteisövero on 20% joten todellinen efektiivinen kokonaisveroaste on siten 20%: + 4% = 24%.

 

Donald Trumpilla on tapana arvostella yliopistojen tutkijoita vasemmistolaiseksi. Näin näköjään nyt Suomessakin. Jutussa oli linkkejä, joista olisi voinut käydä oikeasti tarkastamassa jutun taustoja. Esim. Tilastokeskuksen Olli Savelan EU-vertailut osoittavat pääomaveroasteen mataluuden, joka kompensoidaan korkeammilla kulutusveroilla. Kumpi mahtaa paremmin tukea talouskasvua, reaalinen kulutus vai pörssikuplan pullistuminen?Pörssiin ja muihin varallisuusesineisiinhän nuo verottamatta jääneet varat ohjautuvat.

Niinhän se aina on. Kun tutkijat esittävät tuloksia, ja ne eivät miellytä, niin perusteluiksi niiden virheelliseksi toteamiselle riittää joko vasemmistolainen tai kapitalistinen ideologia kommentoijasta riippuen.

Siitäkin huolimatta olisi varmaan hyvä tutustua Matti Tuomalan kirjaan: Markkinat, valtio & eriarvoisuus. Sekä lisäksi raportteihin: How Unequal Is Europe? Evidence from Distributional National Accounts, 1980-2017 ja World Inequality Report 2018.

Jostain syystä reaaliset tuloerot vaan näyttävät kasvavan rikkaiden ja köyhien välillä. Alkaako se jo haitata taloutta meilläkin? Yhdysvaltain miljardööritkin ovat jo ilmiöstä olleet huolissaan omassa Turbokapitalismin synnyinmaassaan.

 

Mitä ihmettä. Saataisiin ay-liikkeen Kojomo verolle jota oikeisto on itkeskellyt, mutta nyt se ei kelpaakaan? Ai niin, myös elinkeinoelämän järjestöjen ja muut oikeiston yhteisöt joutuisivat lähdeverolle

Niin eli demarit eivät halunneet säätiöveroa, vaan lähdeveron. Ja nyt sitten yrittävät esittää asiaa valheellisesti. Todella halveksuttava tapa tehdä politiikkaa. Suorastaan yököttävä.

Näin Sdp:n esittämä lähdevero nostaisi työntekijöiden ja -antajien maksua – ”Antaisi kilpailuedun ulkomaisille rahastoille”

Sdp:n esittämä lähdevero nostaisi työeläkemaksua, jota työntekijät ja -antajat maksavat. Pieniltä tuntuvien summien vaikutukset kertautuisivat tulevina vuosina.

www.is.fi

 

Mä oon aina ihmetellyt miks esim. Kelan Työttömyyspäivätähaa verotetaan, varsinkin niin rankalla kädellä? Tietääkö joku? Kelan pienimpien tukien verotuksen vois poistaa kokonaan. Ihan hullua että nimellisesti tuki on n. 700 mut verojen jälkeen siitä jää vaan 500..

 

Osakesäästäjien puheenjohtajan professori Rothoviuksen mukaan noin 4%:in osinkovero kaikkien osingonsaajien maksamana tuottaisi verotuloja yhtä paljon kuin nykyinen lähinnä piensijoittajien maksama osinkovero. Yhteisövero on 20% joten todellinen efektiivinen kokonaisveroaste on siten 20%: + 4% = 24%.

Melkoisen kevyttä verotusta. Onneksi 68% kansasta haluaa pääomatulot saman progressiivisen henkilöverotuksen piiriin kuin työn ansiotulot.

 

Melkoisen kevyttä verotusta. Onneksi 68% kansasta haluaa pääomatulot saman progressiivisen henkilöverotuksen piiriin kuin työn ansiotulot.

Lähes 70% kansasta haluaa progressiivisen pääomaverotuksen kepu vastustaa

Kepu perk... 68% suomalaisista haluaa pääomaverotukseen saman progression kuin työn ansiotuloissa on. Mutta kepun Esko Ahohan 1993 erotti pääomatulojen verotuksen, joten ei kai Vanhaset, Sipilät, Lintilät ym. kaverikapitalistiagraarisosialistit halua enempi pääomaverotusta tulevaisuudessakaan. Lisäarvoa tuottavan ahkeran työn tekemisen arvostamisen sijaan nämä hyvävelipuoluetoverit arvostavat pääomilla makoilua.


YLE: Keskusta- ja PS-kannattajat: tukea pääomatulon lisäprogressiolle
https://yle.fi/uutiset/3-11649681

Vastaajia tulotason mukaan verrattuna suurituloiset ovat vähiten innostuneita verojen korotuksista, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Sama pätee pääomatulojen verotuksen progression lisäämiseen.

Puoluekannan perusteella pääomatulojen verotuksen progression vahvistamiselle eli verotuksen muuttamiselle nykyistä enemmän ansiotulojen verotuksen kaltaiseksi löytyy myötämielisyyttä muidenkin kuin vasemmistopuoleiden ja vihreiden kannattajista.

Kaikista vastaajista 68 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että "pääomatuloja pitäisi verottaa progressiivisesti samaan tapaan kuin ansiotuloja: veroprosentin pitäisi olla sitä korkeampi mitä enemmän pääomatuloja".

Vain kokoomuksen kannattajien keskuudessa myötämielisyys pääomatulojen verotuksen progression vahvistamiseen jäi alle 50 prosentin.

Keskustan (61 %) ja perussuomalaisten (62 %) kannattajista yli puolet oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että veroprosentin pitäisi olla korkeampi kun pääomatulot eli esimerkiksi osake- tai vuokratulot kasvavat.

Kyselyn kysymyksessä ei eritelty, pitäisikö pääomatulojen kokonaisverotusta myös kiristää samalla kun progressiota lisättäisiin.

Nykyään pääomatuloverossa on yksi kiristysporras. Vero nousee 30 prosentista 34 prosenttiin 30 000 euron jälkeen.

 

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan perustaja otti somessa kantaa niin sanottuun huojennettuun osinkoon.

www.talouselama.fi

"Armeijatavaran erikoisliike Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm otti Twitterissä kantaa verotukseen ja niin sanottuun huojennettuun osinkoon.
”Vielä tästä huojennetusta osingosta: mun firma on nykyään niin rikas, että saan täysimääräisen huojennetun osingon. Ja siinä vaiheessa rahaa on niin, että olis varaa maksaa verot täyteen hintaankin. Vaikea ymmärtää sitä ahneutta, että rikkauden perusteella saa veronalennusta”, Lindholm kirjoitti Twitterissä.

Listaamattomasta yhtiöstä voi saada niin sanottua huojennettua osinkoa, joka on 75-prosenttisesti verotonta tuloa, mutta vain jos osinko on enintään kahdeksan prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osingon suuruus vuodessa on enintään 150 000 euroa. Jos osingon määrä ylittää niissä tapauksissa 150 000 euroa, ylitse menevästä määrästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verotonta tuloa."

Harvinainen yrittäjä myöntää että veronmaksukykyä olisi enemmänkin.

 

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan perustaja otti somessa kantaa niin sanottuun huojennettuun osinkoon.

www.talouselama.fi

"Armeijatavaran erikoisliike Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm otti Twitterissä kantaa verotukseen ja niin sanottuun huojennettuun osinkoon.
”Vielä tästä huojennetusta osingosta: mun firma on nykyään niin rikas, että saan täysimääräisen huojennetun osingon. Ja siinä vaiheessa rahaa on niin, että olis varaa maksaa verot täyteen hintaankin. Vaikea ymmärtää sitä ahneutta, että rikkauden perusteella saa veronalennusta”, Lindholm kirjoitti Twitterissä.

Listaamattomasta yhtiöstä voi saada niin sanottua huojennettua osinkoa, joka on 75-prosenttisesti verotonta tuloa, mutta vain jos osinko on enintään kahdeksan prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osingon suuruus vuodessa on enintään 150 000 euroa. Jos osingon määrä ylittää niissä tapauksissa 150 000 euroa, ylitse menevästä määrästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verotonta tuloa."

Harvinainen yrittäjä myöntää että veronmaksukykyä olisi enemmänkin.

Voi saada yrittäjäkavereilta puukkoa lapaan, mikäli pystyvät jotenkin kostamaan liian rehellisyyden. Suoraselkäinen kaveri.

 

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan yrittäjältä tuli tiukka arvio varakkaiden verottamisesta – ”Vaikea ymmärtää sitä ahneutta”

Varustelekan perustaja otti somessa kantaa niin sanottuun huojennettuun osinkoon.

www.talouselama.fi

"Armeijatavaran erikoisliike Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm otti Twitterissä kantaa verotukseen ja niin sanottuun huojennettuun osinkoon.
”Vielä tästä huojennetusta osingosta: mun firma on nykyään niin rikas, että saan täysimääräisen huojennetun osingon. Ja siinä vaiheessa rahaa on niin, että olis varaa maksaa verot täyteen hintaankin. Vaikea ymmärtää sitä ahneutta, että rikkauden perusteella saa veronalennusta”, Lindholm kirjoitti Twitterissä.

Listaamattomasta yhtiöstä voi saada niin sanottua huojennettua osinkoa, joka on 75-prosenttisesti verotonta tuloa, mutta vain jos osinko on enintään kahdeksan prosenttia yhtiön osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osingon suuruus vuodessa on enintään 150 000 euroa. Jos osingon määrä ylittää niissä tapauksissa 150 000 euroa, ylitse menevästä määrästä 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia on verotonta tuloa."

Harvinainen yrittäjä myöntää että veronmaksukykyä olisi enemmänkin.

Yrittäjä ihmettelee keskustan puolustamaa verohuojennusta – "Tätä rahaa saa vain, jos on rikas ja menee hyvin, ja siinä vaiheessa se tuleekin joka vuosi"

Yrittäjä ihmettelee keskustan puolustamaa verohuojennusta – "Tätä rahaa saa vain, jos on rikas ja menee hyvin, ja siinä vaiheessa se tuleekin joka vuosi"

Varustelekan yrittäjä Valtteri Lindholm kertoo nauttivansa ensi kertaa listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksesta.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Yrittäjä nostaa esiin, että huojennuksen säilyttäminen on ollut keskustalle kynnyskysymys hallitusta muodostettaessa.

Totta on, että puolue on pitänyt kiinni siitä, ettei yrittäjien verotusta saa kiristää.

"Tämä piti purkaa, mutta keskustalle sen säilytys oli kynnyskysymys hallitukseen tulemiselle. Nyt kun persut ovat ilmoittaneet, että ovat nettomaksajien eikä -saajien puolue, ja Suomi pelastetaan laskemalla yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden veroja, niin mä voin varmaan olla sellainen sankariesimerkki kummallekin puolueelle. Molemmat pyysivät mua eduskuntavaaliehdokkaaksikin viimeksi", Lindholm paljastaa.

Valtteri Lindholm

Kuten Varustelekan sivulla just julkaistiin, firmalla pyyhkii hyvin, ja silti saatiin, sekä vastaanotettiin, koronatukea. Koronatukien alussa kritisoitiin sitä, että firmoille annettiin vain...

www.facebook.com

Mitenhän Suomen hyvinvointivaltion peruspalvelut ja infra säilytetään, jos kaikkien veroja lasketaan (todennäköisesti vielä prosentuaalisesti, jolloin isotuloinen hyötyy paljon enemmän euroissa)? Vai aikooko persut nostaa kulutuksen TASAVEROJA, kuten kokoomus on ehdottanut oman veroalensa veronmenetysten paikkaamiseksi? Näitä kulutuksen TASAVEROJAHAN minimiperusturvalla kitkuttava, pätkätyöläinen ja Suomen rikkain mies monimiljardööri Antti Herlin maksaa euromääräisesti yhtä paljon.

 

20.5.2019
Professori: ”Jos kaikki maksaisivat osingoista noin 3 % veroa, valtion verotulot pysyisivät ennallaan”

Professori: ”Jos kaikki maksaisivat osingoista noin 3 % veroa, valtion verotulot pysyisivät ennallaan”

Hallitusneuvottelut ovat käynnissä, ja etujärjestöt ottavat vuorotellen kantaa siihen, kuinka verotusta pitäisi kehittää.

www.arvopaperi.fi

Jospa kaikki maksaisivat osingoista sen 30% tai 34%. Vielä parempi olisi henkilötuloverotuksen yksinkertaistaminen siten, että kaikista henkilökohtaisista tuloista maksettiin yhden yhtäläisen progressiivisen henkilöverotuksen mukaan, niin työn ansiotuloista, palkkioista, pääomatuloista, bonuksista kuin optioistakin.
Pienten pääomatulojen verotus laskisi, ellei muita henkilötuloja ole paljon. Suurista henkilötuloista taas maksettaisiin maksukyvyn mukaisesti enemmän, onhan verovaroin ylläpidetystä yhteiskunnastakin hyödytty enemmän. Kunniavelan takaisinmaksun aika.

 

SDP halusi institutionaalisille sijoittajille eli näille Kojomoille, Nuorisosäätiöille, Sipilän-, Herlinin- ym. henkilösäätiöille 3-5%:n lähdeveron, mutta keskustapuolue ei suostunut siihen hallitusneuvotteluissa. Jopa EK ja kokoomus oikein vaatimalla vaativat ettei keskustapuolue suostu yhteisöjen lähdeveroon.


”Täysin epärealistinen ajatus” – EK yrittää estää sdp:n esittämän uuden veron

”Täysin epärealistinen ajatus” – EK yrittää estää sdp:n esittämän uuden veron

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

"Elinkeinoelämän järjestöt EK, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät vetoavat hallitusneuvotteluihin osallistuviin puolueisiin, jotta sdp:n ajamaa institutionaalisten sijoittajien lähdeveroa ei toteutettaisi."

Mitä ihmettä. Saataisiin ay-liikkeen Kojomo verolle jota oikeisto on itkeskellyt, mutta nyt se ei kelpaakaan? Ai niin, myös elinkeinoelämän järjestöjen ja muut oikeiston yhteisöt joutuisivat lähdeverolle

Ei korppi korpin nokkaa noki

 

Samaa mieltä paitsi että ei progressiivisuutta. Ainoastaan tulokertymän alussa olisi pieni progressiivinen porras eli esim. ensimmäinen 10000 euroa olisi verovapaata ja sen jälkeen jokaista tienattua euroa verotettaisiin tasaprosentilla. Tuo prosentti määräytyisi sen mukaan miten paljon rahaa julkinen sektori tarvitsee välttämättömien toimintojensa yläpitämiseen.

10000 euroa kuukaudessa verovapaa? It's a deal!