Meidän iloinen alle 1v jaksoi vaunuilla vaikka koko päivän, nukkua vaunussa välillä ja oli kuin aurinko, nauroi ja nautti vaunulla ajoista.
Sitten kun oppi kävelemään muuttui samanlaiseksi kun muut taaperot jotka istuvat vaunuissa apaattisen näköisinä ja väliin yrittävät väänttä itseään pystyyn.
Eikai sitä jaksa enää vaunuista katella kun tietää että on muuta mielenkiitoista tässä elämässä. Vai miten teillä?
Sitten kun oppi kävelemään muuttui samanlaiseksi kun muut taaperot jotka istuvat vaunuissa apaattisen näköisinä ja väliin yrittävät väänttä itseään pystyyn.
Eikai sitä jaksa enää vaunuista katella kun tietää että on muuta mielenkiitoista tässä elämässä. Vai miten teillä?